Nyt kun vuoden kovin sarjakuva-elokuva on tullut elokuvateattereihin, uskoisin että on aika esitellä mies Tintin takaa. Georges Prosper Remi, eli paremmin tunnettu taiteilija nimeltä Hergé oli belgialainen sarjakuvapiirtäjä. Vuonna 1983 kuollut taiteilija jätti meille arvokkaan kulttuuri perinnön jonka seikkailuja edelleen sukupolvet toisensa jälkeen seuraavat.
Hergén kiinostus sarjakuviin alkoi hyvin varhaisessa vaiheessa. Hän raapusteli jo ala-koulu ikäisenä kouluvihkoihinsa pilakuvia Ensimmäisen Maailmansodan aikaisita hallitsijoista. Opettajat varmasti tykkäsivät hyvää.. Lukioon siirtyessä Hergé pääsi uransa alulle. Kuten monet muutkin niin hänkin aloitti pohjalta ja julkaisi omia sarjakuviaan ensin pienemmissä lehdissä kuten Jamais Assez, mikä oli enimmäkseen partiolaisten lukema lehti. Vuonna 1926 Hergé julkaisi ensimmäisen virallisen sarjakuvansa, jonka päähenkilönä toimi Totor niminen partiolainen. 1928 Hergé laitettiin piirtämään lapsille suunnattuun lehteen valmiiksi käsikirjoitettua tarinaa, mutta kyllästyi melko pian tähän. Silloin hänen silloinen työnantajansa Norbert Walles kehotti Hergéä luomaan oman hahmonsa, joka olisi kaiken hyvän puolesta taisteleva katolinen reportteri.. ja loput varmaan arvaattekin.. ;) Ensimmäinen Tintti-sarjakuva sai alkunsa 10. tammikuuta 1929
Hergé alkoi heti hyödyntämään amerikkalailta kolleegoiltaan oppimaa uutta ja ihmeellistä tekniikkaa, missä hahmojen suihin kohdistuva valkoinen kupla kertoi sen, mitä hahmo sanoi. Tekniikkaa, josta myöhemmin tuli nykysarjakuvan perusta: Puhekuplat. Hergé antoi myös jotakin, muuta sarjakuva maailmalle, nimittäin Ligne Claire-tekniikan. Tai no.. ainakin Hergéä pidetään sen ensimmäisenä edustajana. Ligne-claire eli selkeä viiva tarkoittaa sitä, että ääriviivat hahmoissa ja maisemissa ovat selkeät ja saman paksuiset. Varjostustakaan ei käytetty paljoa tai ei ollenkaan.
Kun Tintti oli päässyt uransa huipulle, tarkoitti se sitä että Hergé joutui taistelemaan pitääkseen tämän siellä. Hergé kärsikin tiukoita deadlineista ja olikin usein hermoromahduksen partaalla. Asiaa ei helpottanut yhtään hänen 25-vuotisen avioliittonsa sisäiset kriisit. Muun muassa salasuhde alaiseensa Fanny Vlaminickiin raastoi Hergéä. Monet Tintti julkaisut myöhästyivät, sillä Hergé joutui pitämään usein hermolomaa. Hän näki usein painajaisia ja kävikin jopa kallonkutistajalla tämän takia. Psykoanalyytikko kehotti Hergéä lopettamaan Tintin piirtämisen, sillä tämä mahdollisesti aiheuttaisi painajaiset. Onneksi Hergé ei kuitenkaan kuunnellut tuota analyysiä vaan jatkoi Tintin parissa ja käsittelikin omat henkilökohtaiset kriisinsä sarjakuvassa Tintti Tiibetissä. Tarinalla oli selkeästi vaikutusta Hergén elämään sillä painajaiset loppuivat ja hän muutti pois vaimonsa luota ja meni naimisiin rakastamansa Vlaminickin kanssa.
Hergé ansaitsi omaisuuden Tintin avulla ja pystyikin viimeisinä vuosina toteuttamaan monia unelmiaan. Hän matkusteli paljon pitkin Eurooppaa ja tapasi vanhoja ystäviään. Hän vieraili myös muun muassa Taiwanissa ja Pohjois-Amerikassa. Mutta kuten yleensäkin elämässä käy Hergé alkoi sairastella ja menehtyikin 73 vuoden iässä. Sairauden aiheuttajaa ei tiedetty, mutta Hergé oli monien verensiirtojen takia saanut HIV-tartunnan, mikä edesauttoi sairauksien kehittymistä.
Hergé jätti meille yhden maailman historian tärkeimmistä sarjakuvahahmoista, kuin myös toi uusia sarjakuva tekniikoita Eurooppaan. Itsekin olen Tintin parissa lapsuuttani viettänyt ja toivon, että vielä sadan vuodenkin päästä ihmiset lukisivat tämän huimapäisen reportterin seikkailuja.
Hergén tunnetuimmat sarjakuvat
Guick & Flupke
- Jännitystä ilmassa, 1986
- Kielletyt leikit, 1986
- Kaikki hyvin, 1986
- Täysin purjein eteenpäin. 1986
- Anteeksi vain, 1989
- Kukin vuorollaan, 1989
- Ei armoa. (Pas de quartier, 1987.)
Veikko, Tette ja Jykke- Herra Pumpun testamentti (Le testament de M. Pump) 1974
- Matkalla New Yorkiin (Destination New York) 1975
- Kobralaakso (La Vallee des Cobras) 1975
- Manitoba" ei vastaa (Le "Manitoba" ne repond plus) 1976
- Karamakon purkaus (L'Eruption du Karamako) 1977
Tinttn Seikkailut
- Tintti Neuvostojen maassa, 1930
- Tintti Afrikassa, 1931
- Tintti Amerikassa, 1932
- Faaraon sikarit, 1934
- Sininen lootus, 1936
- Särkynyt korva, 1937
- Mustan saaren salaisuus, 1938
- Kuningas Ottokarin valtikka, 1939
- Kultasaksinen rapu, 1941
- Salaperäinen tähti, 1942
- Yksisarvisen salaisuus, 1943
- Rakham Punaisen aarre, 1944
- Seitsemän kristallipalloa, 1948
- Auringon temppeli, 1949
- Mustan kullan maa, 1950
- Päämääränä Kuu, 1953
- Tintti Kuun kamaralla, 1954
- Tuhatkaunon tapaus, 1956
- Seikkailu Punaisella merellä, 1958
- Tintti Tiibetissä, 1960
- Castafioren korut, 1963
- Lento 714 Sydneyyn, 1969
- Tintti ja Picarot, 1976
- Tintti ja aakkostaide, 1986 (joka jäi keskeneräiseksi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti