Avengers: Endgame (Spoilers)

Nyt se on sitten ohi! Yli kymmenen vuotta ja 22 elokuvaa myöhemmin MCU on tullut vihdoinkin siihen suureen kliimaksiin. Tietenkään tämä ei ole leffasarjan lopullinen loppu, mutta ainakin tietyiltä osin tämä tuntuu yhden merkittävän ajanjakson päätökseltä elokuvahistoriassa. Tämä teksti tulee sisältämään spoilereita, sillä en usko että kukaan joka ei olisi elokuvaa jo nähnyt, muutenkaan päätyy tänne tätä lukemaan. Pitemmittä introitta, lähdetään avaamaan ja arvostelemaan elokuvaa!

Täytyy myöntää, että Endgame on varmasti synkin Marvel -leffa ikinä. Alun epätoivo on oikeasti todella musertavaa, eikä oikein minkäänlaista pakotietä karmealta todellisuudelta ole. Elokuvan juoni lähteekin lähes suoraan siitä mihin Infinity War jää. Thanos onnistui tehtävässään ja pyyhki pois puolet  kaikista elävistä olennoista koko universumissa. Sankarimme, tai ne ketkä jäivät jäljelle, eivät voi muuta kuin nuolla haavojaan ja koittaa jatkaa eteenpäin. Epätoivon vallitessa, kuitenkin pieni toivonkipinä saadaan aikaan ja sankarimme lähtevät Thanoksen perään, todetakseen vain, ettei mitään ole oikeasti tehtävissä kuolleiden takaisin tuomisessa. Tämän jälkeen hypätään ajallisesti viisi vuotta eteen päin, jolloin Ant-man pääsee vapaaksi kvanttitodellisuudesta ja tulee esittelemään villin ajatuksensa aikamatkustamisesta.

Ainakin minulla oli hankalaa niellä idea aikamatkustuksesta, vaikka sitä osasin etukäteen jo odottaakin. MCU -leffoissa on aina ollut kaikenmaailman yliluonnollisia ja tieteisfantasia elementtejä, mutta silti tämä tuntui todella epäuskottavalta asialta. Hetken kuluttua siihen ajatukseen kuitenkin tottui ja antoi mennä läpi siinä missä muutkin ei niin fysiikan lakien mukaiset jutut. Bonuksena pääsimme siis seikkailemaan aiempiin Marvel -leffoihin kuten the Avengers, Guardians of the Galaxy sekä Thor: the Dark World. Mukana oli myös oikeasti lähes kaikki hahmot koko MCU:n ajalta lukuun ottamatta pahiksia. Jopa Natalie Portman oli saatu hivutettua jälleen Marvel -leffaan, vaikkei tainutkaan oikeasti olla kuvannut yhtään uutta kohtausta. Valitettavasti tällä kertaa ei jäänyt ruutuaikaa lähes kenellekään ylimääräiselle hahmolle ja jopa Thanos valui sinne tylsien pahisten joukkoon. Tästä vitsailinkin, että sen MCU:n parhaimman pahiksen tappoi Thor elokuvan alkupuoliskolla ja sitten saimmekin enää ruudulle sen "tiiseri-thanoksen" aiemmista leffoista.

Jo ensimmäisen trailerin myötä, olin aivan varma, että tässä leffassa tulisin itkemään. Näin tosiaan kävi ja ensimmäiset liikuttumiset tulivatkin jo  ekan vartin aikana.  Kyyneleet puolestaan ensimmäisen kerran vuodatin siinä kohtaa kun Clint ja Natasha taistelevat siitä, kumpi uhrautuu saadakseen Sielukiven. Sitten se olikin yhtä tunteiden vuoristorataa aina sinne lopputaisteluun saakka, jossa jo ihan se hahmojen määrä ja taistelun massiivisuus sai minut liikuttumaan. Myös jostain syystä joka kerta kun Spider-Man oli ruudulla niin vollotin onnenkyyneleitä. Tony Stark sai myös arvoisensa tavan lähteä, mutta Steve Rogersin viimeinen esiintyminen MCU:ssa oli ehkä vähän turhankin kliseinen ilman sen ihmeellisempää tunnelatausta. Ehkä näemme hänen hautajaisensa jossain tulevassa Marvel -elokuvassa tai sitten Falcon & Winter Sodier -sarjassa?

Vaikka elokuvassa ei olekaan yhtään secret endingiä, on se silti täynnä viittauksia ja cameoita, jotka saivat minut hykertelemään itsekseni ja välillä puolisolle hihkuen. Esimerkiksi Steve Rogersin Hail Hydra -kohtaus nauratti huimasti! Elokuvassa oli myös selkeästi viittauksia jo Young Avengers -porukkaan niin Hawkeyen ja Ant-manin tyttärien kuin Iron Man 3 elokuvasta tutun Harley Keenerin muodossa. Mukana oli myös pakollinen Stan Lee -cameo, joka ei kyllä enää lämmittänyt mieltä. Itse annoin Leelle hyvästit jo viimeistään Captain Marvel -leffassa.

Vaikka Endgame onkin tunnelataukseltaan varmaankin yksi parhaimpia MCU -leffoja, ei se silti ole niin viihdyttävä ja toimiva paketti kuin esimerkiksi Infinity War tai Guardians of Galaxy. Se on kuitenkin selkeästi tehty juuri niitä faneja varten, jotka ovat nähneet koko MCU:n leffarepertuaarin. Juuri sellainen elokuva, joka palkitsee vuosien odotuksen ja antaa oikeastaan juuri sitä mitä yleisö haluaakin - päätöksen. Se mihin Endgame sijoittuu "Parhaat Marvel -leffat" -listallani, jää odottamaan toista katselukertaa. Sen tämä elokuva nimittäin vaatii!