the Defenders

Pahinta on, kun minulla ei ole kunnolista mielipidettä. On hankala kirjoittaa ja arvostella aihetta, joka tuntui kaikinpuolin keskinkertaiselta, jopa huonolta tai luotaantyöntävältä. Netflixin uusin Marvel sarja the Defenders on juuri tälläinen tapaus. Daredevil, Jessica Jones ja Luke Cage -sarjat ovat olleet kaikki parempia kuin tämä, vaikka koinkin Daredevilin hyvin tylsäksi pakkopullaksi. Iron Fistin Defenders kuitenkin voittaa mennen tullen.

Defenders on kömpelö sarja, joka kaatuu siihen kuuluisaan liian kovaan yrittämiseen. Hahmot ovat olleet omissa sarjoissaan niin hyvin huomion keskipisteenä, että kun ruutuajan joutuu jakamaan muiden päähahmojen, sivuhahmojen ja pahisten kanssa, jää kaikista sellainen pintapuolinen kuva. Hyvänä esimerkkinä Jessica Jones oli hyvin vahva naishahmo nimikkosarjassaan, mutta jää todella pahasti alisteiseen rooliin Defendereissä. Iron Fistillä on aivan liikaa ruutuaikaa ja sarja paraneekin hieman kun Fisti poistuu hetkeksi kuvioista. Hahmojen väliset suhteet tuntuvat myös todella pakosti väännetyiltä, eikä edes Sigourney Weaver pelasta tätä onnettomuutta.

Juoni on tuhansia kertoja kulutettua roskaa. Paha järjestö the Hand aikoo tuhota Manhattanin ja nauttia sen jälkeen taas lisää ikuisesta elämästään. Sarjan aikana selviää kaikenmaailman turhia yksityiskohtia Handistä ja sen toiminnasta. Mukana on myös Handin edellisiä jäseniä muista sarjoista ja muun muassa Madame Gao tekee jälleen paluun sankareidemme vihulaisena. Yllättäen sankarit onnistuvat kuin onnistuvatkin yhdistämään voimansa ja tuhoamaan Handin, for now. Kenellekään ei kyllä tullut mieleenkään soittaa Kostajia avuksi näin vaaralliseen operaatioon, mutta kukas minä olen tuomitsemaan. Muutenkaan viittauksia MCU -leffoihin ei enää ollut ja oletettavasti Defenders -porukka on jäänyt aikasilmukkaan, jossa vain "insident of New York" tapahtui, muttei esim Age of Ultronin tai Civil Warin tapahtumat.

Sarja vilisi sivuhahmoja muista Netflixin Marvel sarjoista, välillä jopa liiankin paljon kasvoille hierottuna. Hauskaa oli kuitenkin nähdä heidätkin toimimassa yhdessä ja tutustumassa. Tämä oli välillä mielenkiintoisempaa kuin Luke Cagen ja Iron Fistin naljailut toisilleen. Jotain hyvää jos pitää sanoa, niin sarjassa oli hauskasti leikitelty valoilla ja musiikeilla. Daredevilin ollessa paikalla, hohti jostain aina jonkinlainen punainen valo, kun taas Jessica Jones mielellään pidettiin sinisessä valaistuksessa. Paikoin nämä värikoodatut valaisut tuntuivat todella hienoilta, mutta joskus hieman korneilta ja saivat lavasteet ja maailman näyttämään epäuskottavalta. Musiikin puolella myös taitavasti yhdisteltiin sarjoille ominaisia tyylejä.

The Defenders on valitettavasti must see NMCU faneille, vaikkei se siihen mitään hohdokasta lisää tuokaan. Jos et ole katsonut vähintään kahta tai kolmea edellisistä sarjoista, niin voi tämän kyllä aika huoletta jättää väliin. The Defenders on paikoin niin tylsää katsottavaa, että mielummin selasin iltapäivälehtiä puhelimella kuin keskityin kliseisiin vuorosanoihin. Olen nyt jo unohtanut puolet mitä sarjassa tapahtui.