Roolipelaus

Elämme tällä hetkellä mailmassa, jossa on ihan mukava päästä välillä ihan toisiin maailmoihin tästä kammottavasta arjesta. Jonnekin sinne sateenkaaren toiselle puolelle ihmemaahan. Tähän roolipelaus antaa aivan huikean hyvät mahdollisuudet! Olen harrastanut ropettamista aina Kyamk-opiskeluajoistani asti. Tuolloin hyvä ystäväni esitteli minulle ja muutamalle muulle roolipelaamisen salat ja mahdollisuudet. Rope-kärpänen puri kovaa ja nyt onkin tullut melkein vuosittain ropetettua ainakin jotain. Kirjoitushetkellä olen osallisena kahdessa hyvin erilaisessa roolipelissä. Toinen on minun itseni kirjoittama yliluonnollinen "coming of age" seikkailu ja toinen perinteisempi fantasia D&D, jossa olen pelaajan asemassa. Rakastan molempia pelejä ja ne ovatkin ehkä parhaimmat ropet missä olen koskaan vielä ollut mukana! Millaista on sitten se itse pelaaminen ja kuinka siihen voi päästä mukaan? Koitan puida näitä asioita tässä tekstissä.

Roolipelaamisen aloittaminen on varmaan se hankalin ja jännittävin prosessi ikinä. Jos ei tunne entuudestaan ketään, jonka kanssa ropettaa, on tosi hankala päästä kunnolla sisälle pelaamiseen. Hyviä kanavia rope-kavereiden löytämiseen on muun muassa Suomen Roolipeliseuran Instagram ja Discord, jossa voi esitellä itsensä ja kertoa millainen ropettaminen kiinnostaisi. Kynnys vieraiden ihmisten lähestymiseen myös netin välityksellä voi olla melko suuri. Sen kuitenkin lupaan, että sitten kun se jää on murrettu ja pääset pelaamaan, tulet rakastamaan ropettamista ennen pitkää! Tai sitten huomaat, ettei se ole ollenkaan sinun juttusi. Muista kuitenkin, että alkuun jokaisen pelaaminen on tahmeaa eikä ole mikään häpeä, jos ei heti osaa kaikkea.

Jos olet kuten minä, sinua saattaa myös kinnostaa roolipelin kirjoittaminen ja vetäminen. Mikään ei ole sen upeampaa kuin luoda maailma niin sanotusti tyhjästä ja alkaa kehittämään erilaisia kommervenkkejä pelaajien päänmenoksi! Oma tyyli ja taidot kehittyy, mitä enemmän pelejä vetää ja pelaa. Kannattaa tutkia erilaisia roolipelimuotoja ja pelinjohtajia ja selvittää mikä on se sulle kaikkein kivoin tapa vetää ropea. Mulla itsellänikin on kestänyt vuosikausia hioa mun vetämistyyli tietynlaiseksi ja siltikin se kehittyy joka kerta kun opin jotain uutta muiden ropeista. Ropettamiseen ei onneksi ole olemassa mitään kiveen hakattuja sääntöjä, vaan pelejä on yhtä monta erilaista kun on vetäjääkin. Loppujen lopuksi sinä päätät säännöt omaan ropeesi.

Mun ropeen kuuluu isona osana maailman rakentaminen. Sitä tukemassa on videoita, musiikkia sekä konseptikuvia. Ilme näkyy myös logossa sekä hahmolomakkeissa.

Vaikka kirjoittaminen ja pelin johtaminen on mulle se rakkaampi tapa ropettaa, tykkään myös olla pelaajana. Ensimmäistä kertaa ikinä olen myös mukana niin sanotussa "oikeassa ropessa", jossa ihan oikeasti on nopan heittoa, kokemuspisteitä ja skillejä. Mun omat ropet on niin pelkkää tarinan kerrontaa, että sitten kun tulee yhtäkkiä matematiikka mukaan niin olen vähän pihalla. Olen kuitenkin oppinut tässä muutaman kuukauden aikana ihan huikean paljon erilaisia juttuja, mitä voi sitten joskus hyödyntää omissakin ropeissa. Meidän ropevetäjä on myös aivan huikean hyvä ja ottaa huomioon meidän aloittelijoiden tietämättömyyden hyvin. Hyvä pelinjohtaja opastaa ja pitää huolen, että kaikilla on kivaa!

Pelaaminen onkin ihan parasta, kun ympärillä on luotettavia ihmisiä. Silloin pystyy todellakin päästämään irti ja eläytymään aidosti pelattavaan maailmaan. Näen aina niin elävästi sieluni silmin tapahtumat, maisemat ja hahmot. Hyvä pelisessio tuntuu siis oikeasti siltä, kuin eläisi ja hengittäisi pelattavaa maailmaa. Tästä syystä haluankin aina piirtää kuvan kaikista kirjoittamistani ja pelaamistani hahmoista, jotta myös muut voivat nähdä hahmoni sellaisina kuin itse kuvittelen heidän olevan. Tämä myös helpottaa sitä, jos joku joskus haluaa piirtää fanarttia tai kohtauksia ropesta.

Roolipelaus on parhaimmillaan sitä, että muutama tunti elämästä vain katoaa siihen, että on niin hauskaa. Usein ihan vedet silmissä tulee naurettua matkan aikana sattuville kommelluksille ja hölmöilyille. Pelaajat keksivät välillä niin uskomattomia juttuja, ettei sitä voi edes käsittää. Etenkin pelinjohtajana on parasta vain valmistautua kaikkeen mitä voi tapahtua. Improvisaatio-taidoista onkin paljon hyötyä! Pääasia, että tarina etenee siinä sivussa ja kaikilla on mukava olla. Nautin suuresti, kun onnistun luomaan hyvää draamaa hahmojen välille ja yllätyksellisiä juonenkäänteitä. Se kun saa pelaajat haukkomaan henkeään yllätyksestä, on aivan parasta! Loppuun laitan vielä listauksen muutamasta suosikkihahmostani vuosien varrelta. Jos on jotain kysyttävää roolipelaamiseen liittyen niin vastailen mielelläni täällä tai instagramissani Ruudukko_official! En ole mikään roolipeli-ammattilainen, mutta onko todellisuudessa kukaan?

Kuulumisia kesältä 2019!

Ropeconissa oli jos jonkinlaista kulkijaa!

Kesä on ihmisen parasta aikaa, ainakin minun mielestäni. Kesällä saa tehdä kaikkea kivaa kuten syödä jäätelöä, mökkeillä ja valvoa auringonnousuun saakka. Kesällä ulkoilu on kivaa, satoi tai paistoi. Tänäkin kesänä saimme nauttia aika huikeista keleistä, vaikka välillä olikin tukahduttavan kuuma ja toisinaan vähän satoi vettä. Kesä on myös se, joka loppuu ennen kuin se ehtii kunnolla edes alkaa.  Pääsin myös viettämään ihan ensimmäisestä kokopitkää kesälomaa! Tässä muutamia kohokohtia omasta kesästäni:

Kesällä pysytin hoitamaan monia sellaisia asioita, jotka muuten arjessa tuntuvat koko ajan jäävän taka-alalle. Kävin porukoiden luona Kouvolassa, näin kavereita sekä hengasin paremman puoliskoni kanssa. Loman alussa kävin myös kummipojan ja tämän perheen kanssa Heurekassa katsomassa vähän dinosauruksia. Liekö ollut kummi vai kummilapsi enemmän innoissaan dinoista? Kesällä oli myös hyvän ystäväni 30-vuotis syntymäpäivät, jotka ainakin olivat yksi minun kesäni kohokohdista! Juhlia odotin niin innolla, että olin menossa juhlapaikalle jopa viikkoa aiemmin. Hups. Tajusin myös nyt, etten ottanut juurikaan kuvia kesällä! Siksi kuvituskuvat ovat jotain vain vähän aiheeseen liittyviä :)

N. Tropyn unlockauksessa meni aikaa, mutta se onnellisuuden tunne kun vihdoin saat hahmon!

Vaikka lomalla on kiva nähdä ihmisiä, on myös ihan oikeutettua ottaa omaa aikaa ja tehdä niitä juttuja joista itse pitää. Päätin pitää tästä ajatuksesta kiinni ja sain kuin sainkin pidettyä lomani rentona. Kävin kävelyillä, syömässä ravintoloissa ja pelasin videopelejä. Täydensin myös korttikokoelmaani tilailemalla puuttuvia kortteja netistä. Pelien parissa vietin suurimman osan ajasta Crashin ja Spyron parissa, mutta kestosuosikki Overwatch oli myös paljon peluussa. Leffassa ei tullut käytyä koko kesänä katsomassa muuta kuin Spider-Man: Far From Home, mutta sarjoja tuli katsottua senkin edestä. Uusina suosikkeina Big Little Lies ja the Boys.

Sain muutamia uusia Shiny Pokémoneja kesän aikana!

Yksi erikoisimpia asioita kesällä oli kuitenkin osallistuminen Odysseus Larpin avoimiin oviin. Kyseinen larppi oli avaruusteemainen ja sen lavasteet olivat rakennettu koulurakennukseen Vantaalle. Oli huikeaa päästä katsomaan miten hienot lavasteet vapaaehtoiset olivat onnistuneet rakentamaan. Niin hienoilta ne näyttivät, että ihan unohdin etten ole oikeasti avaruudessa! Saimme myös itse kokea hieman millaista olisi olla oikeasti larpissa, sillä kaikki esittelijät olivat hahmoissaan ja lopuksi pääsimmekin osallistumaan pieneen pelihetkeen sivusta katsojina.

Ei se välttämättä se kaikkein ihmeellisin kesä ollut, mutta kyllä minä ainakin nautin ihan jokaisesta päivästä! Mitens muut, miten teidän kesä on mennyt?

Proppeja Odysseus larpista Ropeconissa 2019

Ei valitusoikeutta! Jos on minun kanssa kuvassa ollut niin tänne päädyit ♥

Ropecon 2017

Pari vuotta ehti vierähtää ennen kuin pääsin taas osallistumaan Ropeconiin. Mielenkiintoa ja aikaakin olisi käydä erilaisissa con-tapahtumissa, mutta jotenkin ne aina jäävät väliin. Raha ja matkustaminen toki ovat aina pienenä hidasteena, mutta onneksi Helsingissä järjestettävään Ropeconiin on helppo tulla. Ropecon on myös siitä kiva, että tavallaan sen teemat ovat tuttuja ja mielenkiinto roolipelaamista kohtaan on vain kasvanut vuosi vuodelta. Tärkeänä pidän myös sitä, että pääsen näkemään ihmisten upeita cosseja ja tutkailemaan larppaus- ja roolipelikulttuuria lähietäisyydeltä. Itsekin tahtoisin cossata useamminkin, mutta kunnollisia tilanteita tulee todella harvoin vastaan. Tällä kertaa menin vähän helpomman kautta cossini kanssa ja päädyin esittämään Jim Halpertia komediasarjasta Konttori. 

Verrattuna edelliseen kertaani Ropeconissa, oli uutuudenviehätys ehkä vähän laantunut. Toisaalta myös Messukeskuksen "karumpi" ympäristö oli vähän masentava verrattuna Espoon Dipoliin, missä siis edellisen kerran Ropeconiin osallistuin. Tällä kertaa oli myös hieman hankala saada kavereita mukaan tapahtumaan, joten jouduin (pääsin) pakottamaan paremman puoliskon seuraksi. Tietenkin hän etukäteen jo kauhisteli, että eihän hänen tarvitse pukeutua mitenkään? Vakuuttelin herralle, että se ei todellakaan ole välttämätöntä ja paikan päällä hän pääsi sen itsekin toteamaan. Melko harvat edes pukeutuvat mitenkään coniin vaan suurinosa on ihan normaaleissa arkivaatteissaan.

Kuvassa Shining Steelix kortti, jonka ostin paikan päältä sekä Jim Halpert nimikyltti, jonka itse suunnittelin ja toteutin.

Ropecon on niin sanotusti pienemmän yhteisön tapahtuma mikä on samalla sen etu että heikkous. Keksi-ikä on yllättävän korkea, vaikka lapsiakin tilaisuudessa on. Meininki on hieman aikuismaisempaa, mikä toisaalta näkyy pukeutumisessa, jutuissa ja ohjelmassa. Animelapsia on vähän, mutta kyllä heitäkin näkee. Ropeconissa tuntuu myös siltä kuin kaikki tuntisivat toisensa tai sitten se on vain Paersky. Joka tapauksessa olisi mukava päästä itsekin paremmin sisälle tuohon suureen larppaaja-ropettaja-mätäkkä-perheeseen, mutta olen melko ujo tutustumaan uusiin ihmisiin. Olen myös vielä melkoinen nuubi ropettamisen kanssa, mutta intoa on sitäkin enemmän! Olisi siis kiva päästä jutustelemaan vaikkapa toisten aloittelijoiden kanssa ja jakamaan ideoita pelimekaniikoista ja juonista. Joka tapauksessa Ropeconissa oli jälleen kiva käydä, vaikka näin sunnuntaina tekeminen tuntuukin loppuvan kesken. Ehkä ensi vuonna saisi enemmän tuttuja vielä mukaan! :)

Pokémon GO huumaa ja kuumetta

Enpä muista milloin olisin kirjoitellut tänne vähän jotain henkilökohtaisempaa, mutta kokheillaan! Viimiset  viikot siis käynnissä työharjoittelua Helsingissä ja täytyy sanoa, että olen oppinut aivan huikean paljon kaikkea uutta. Myös tunne siitä, että kyllä niitä oman alan töitä tulee joskus vielä saamaan on vain vahvistunut entisestään. Työskenty Graafikkona on mukavaa ja tunnen olevani siinä hyvä, se on mielekästä ja joka päivä oppii jotain. Työkaverit ovat olleet todella mukavia ja auttaneet aina kun tarvitsee. Pari viikkoa vielä siis jäljellä ja sitten alkaa muutaman viikon "loma" ennen kuin koulut alkaa!

Pokémon GO on myös vienyt mennessään parin viimeisen viikon aikana ja käveltyä on tullut huikeat 70km! Tähän tietenkin lisäksi kaikki se muu aika ulkona peliä pelaissessa. Jos joku olisi viisi vuotta sitten sanonut, että Pokémon tulee takaisin muotiin niin olisin nauranut päin naamaa. En olisi ikinä uskonut, että tulee näin paljon aikaa ihmiset tulevat viettämään aikaa puistoissa ja kahviloissa Pokémonin parissa. Omia retkiä on haitannut, et että tälle viikolle onnistuin saamaan itselleni kovan flunssan ja kuume on alkanut hellittää vasta nyt. Harmittavaa kun kaikki kiva oli tarkoitus tapahtua tällä viikonlopulla ja nyt sitten vuoteen omana... Onneksi Overwatch on pelastanut aika paljon tätä kotona tylsistymistä!

Ropecon jäi nyt sitten tältä vuodelta väliin mikä on ehkä se suurin surku. Olisi ollut kiva nähdä kavereita ja cossata! Cossiahan mulla ei ollut kyllä edes valmiina, mutta ainakin tein hienon luonnoksen siitä mitä voisin tulevaisuudessa cossata. Päätin, että sitten sopivan tilaisuuden tullen niin teen itselleni/teetätän itselleni tälläisen gender-bender Tracerin joka on hieman Steampunkahtava. Ainakin omassa päässä idea on hyvä ja luonnoksessa onnistunut, toteutus sitten varmaan kusahtaa! :)

Ensi viikolla pakko ottaa muut kiinni Pokémonissa ja ulkoilla ihan sikana! Kunnon mukaan tietty mikäli jälkiflunssa iskee.  Tässä vielä tämän hetken tiimini, jossa voi nähdä pieniä vaikutteita Overwatchista! Ei mulla nyt taas muuta ja hyvää alkavaa elokuuta, kohta on joulu!

Ropecon 2015

Nyt on vihoin ja viimein minunkin coni-neitsyys viety ja kuten tapana on se ensimmäinen kerta on ihan ookoo, vaikka onkin melko sähellystä ja ihan ei tunnu kaikki onnistuvan ja loppu tulee liian äkkiä. Mutta ainakin se saa haluamaan lisää!

Ropecon on siis nimenomaan roolipelaamiseen keskittyvä con-tapahtuma, jossa osansa saa myös muun muassa larppaus ja boffaus. Ihmiset cossaavat melko paljon omia hahmojaan roolipeleistään tai larpeistaan, mutta mukaan mahtuu myös meitä jotka tykkäävät enenmmän pukeutua canon-hahmoiksi, eli hahmoiksi jotka pohjautuvat suoraan johonkin olemassa olevaan hahmoon. Voi luoja kuinka tulen saamaan turpaan niiltä, jotka tietävät minua tarkemmin näiden sanojen oikeasta käyttämisestä!

Luokkakaverini sai minut ja muutaman muun luokkalaiseni suostuteltua (eikä edes oikeastaan paljoa tarvinnut suostutella..) osallistumaan Ropeconiin. Itse aloin suunnitella pukuani jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella, suurin ongelma olikin päättää olisinko Arrow sarjan Oliver Queen vaiko Star-Lord Guardians of Galaxystä, päädyin jälkimmäiseen.

Sinänsä itse tapahtumassa ei ollut kauheasti minua kiinnostavaa ohjelmaa, vaan jännitävintä oli juuri kulkea kaikkien näiden hypernörttien ympärillä ja katsoa mitä peliä kukin pelaa. Erilaiset kortti- ja lautapelit peittivät lukuisia pöytiä Espoon Dipolissa ja loppu pöytäpintala olikin täynnä miniatyyri-taisteluita. Meininki oli jopa tälläiselle supernörtille melko hardcore.

Parasta tietenkin oli katsella miten ihmiset olivat pukeutuneet. Aivan upeita asuja oli kaikilla ja hauskaa oli nähdä, että perheen pienimmätkin oli otettu mukaan ja puettu asiaan kuuluvasti. Minunkin pukua kehuttiin pariin otteeseen ja tulipa yksi kaveri kyselemään, että kuka minä olen kun en näytä tutulta ja pääsin kokeilemaan ihan Star-Lord-roolin vetämistä.

Harmittamaan jäi se, että pieni poika joka oli pukeutunut Rocket Raccooniksi ei tullut juttelemaan vaan päätti vain ihastella asuani turvallisen matkan päästä. Toisaalta, miksen itse mennyt kehumaan pojan upeaa asua ja tehnyt aloitetta. Olisi ollut niin hienoa saada yhteiskuva!

Vähän pitkäksi meni tämän kirjoituksen julkaiseminen, sillä en ole vieläkään saanut kamerastani kuvia ulos, joten mennään toisten kuvaamilla otoksilla!