Tän hetken kuumimmat mieskarkit

Kevättä rinnassa? Ehkä. Usein olen keväisin tehnyt jonkun tämän tyylisen postauksen. En tiedä mistä se kumpuaa, että miehetkin pitää pystyä laittamaan listaksi. Syytän ehkä eniten sitä, että minulta itseltäni jäi tämä ihastumisista puhuminen teininä aika vähiin ihan vain siitä syystä, että olin vielä kaapissa. Jotenkin vasta aikuisiällä oppi olemaan rennosti asian kanssa ja oikeasti tokaisemaan joskus ääneenkin, että voi kun se Henry Cavill onkin kuuma. 

Nyt saatte siis jälleen lueskella kuinka kohta kolmekymppinen setämies puhuu ihastuksistaan. (Tuo lause kuulostaa niin pahalta ääneen sanottuna, että ihan itkettää.) Tämän tekstin saa siis kuka tahansa skipata ihan millä tahansa verukkeella. Lähinnä se on kirjoittu taas ihan omaksi henkilökohtaiseksi ilokseni odottamaan sitä, kun palaa tämän pariin vaikka viiden tai kymmenen vuoden kuluttua! Se onko nämä missään oikeassa järjestyksessä on täysi arvoitus... Mieleni kun saattaa muuttua jopa saman päivän aikana useamman kerran. Enkä edes aio perustella valintojani, joten eipä tähän tekstiin paljoa sisältöä edes tule. Antaa kuvien puhua puolestaan!

Richard Madden

Syntynyt: 18.6.1986, Renfrewshire, Skotlanti

Tunnettu: Game of Thrones, Bodyguard, the Eternals

Taron Egerton

Syntynyt: 10.11.1989, Birkenhead, UK

Tunnettu: Kingsman, Rocketman, Muumilaakso

Cody Kearsley

Syntynyt: 10.3.1991, Kanada

Tunnettu: Daybreak, Riverdale

Noah Centineo

Syntynyt: 9.5.1996, Florida, Yhdysvallat

Tunnettu: To All the Boys -leffat

Ross Butler

Syntynyt: 17.5.1990, Singapore
Tunnettu: 13 Reasons Why, Riverdale, Shazam!

Koitin valita kuviksi sellaiset, joissa kyseiset miehet tulevat kunnolla esiin monipuolisuudellaan eikä niinkään herutuskuvilla. Toki seksikkyys on katsojan silmissä ja minusta nämä valitsemani kuvat ovat aika kuumat kaikista. Ehkä näistä voisi myös päätellä, että minulla on jonkinlainen miesmaku... Anyways. Eniten minua pelotti, että tähän listautuu kasa teinitähtiä ja sitten vasta tunnenkin itseni setämieheksi. Yllättäen noista vain Noah Centineo on minua nuorempi. Huh! Niin monta hyvää jäi myös tämän postauksen ulkopuolelle, mutta uskoisin, että tässä ovat minun tämän hetken ehdottomat suosikit. Kauneus on katsojan silmissä ja sitä rataa, mutta jaa toki alle omat tän hetken suosikki julkkisihastuksesi!

Miksi katson teinisarjoja?

Kun minulta kysytään, mitä sarjoja seuraan, luettelen usein ne tämän hetken kuumimmat sarjat, jotka ovat sosiaalisesti hyväksyttyjä - jokaisessa tilanteessa. Genrenä seuraan hyvin monipuolisesti niin kauhua, komediaa kuin draamaakin. Niin sanottujen laatusarjojen lisäksi seuraan myös jonkin verran dokumentteja, realityä ja teinisarjoja. Kyllä, luit aivan oikein: teinisarjoja. Typeriä, lapsellisia teinisarjoja. Tämä tuntuu aiheuttavan keskusteluissa pahennusta ja hermostunutta naurua. Miten muka lähes kolmekymppinen mies voi seurata teineille tarkoitettuja ihmissuhdedraamoja?

Teinisarjat ovat siis niitä sarjoja, jotka keskittyvät ensisijaisesti koulumaailmaan, nuorien hahmojen ympärille. Mukana on olennaisesti niin cheerleaderit, ihmissuhteet, teini-iän haasteet sekä lähes kolmekymppiset näyttelijät esittämässä teinejä. Esimerkki teinisarjoja ovat muun muassa Teen Wolf, Glee,  the 100, Riverdale ja 13 Reasons Why.

Mikä minua sitten näissä sarjoissa niin viehättää? En väitä, että teinisarjat olisivat mitään huippuluokan teoksia, joissa käsikirjoitus loistaa ja näyttelijät ovat huipputasoa. Teinisarjat ovat enemmänkin sitä sellaista sopivaa aivotonta höttöä, jota voi katsoa puoliteholla samalla kun syö tai selaa puhelinta. Juoni ei yleensä ole mikään kovin monimutkainen, joten sitä on helppo seurata, vaikka välillä skippaisikin jakson. Myös teinisarjat osaavat koukuttaa erilaisilla cliffhängereillä, joskus jopa paremmin kuin normaalisarjat, (mutta eivät kuitenkaan niin hyvin kuin iltapäiväsaippuat). Mikä näissä sarjoissa on parasta, on se, että usein näyttelijät osaavat luoda hahmoistaan samistuttavia. Myös hahmojen keskinäiset kemiat toimivat niin hyvin, että internet täyttyy erilaisista hahmo-shipeistä ennen ensimmäisen episodin loppua. Usein näyttelijät myös hengailevat vapaa-ajalla keskenään, jolloin koko porukka on oikeasti ystäviä keskenään.

Pakko kuitenkin myöntää, että osittain tämänkin viehätys on siinä kaipuussa teinivuosiin ja siihen kun ei tarvinnut ottaa kaikkea niin vakavasti. Toki teininä otti jotkin asiat aivan liian vakavasti, mutta silloinkin jotenkin osasi nauttia kaikesta siitä. Minulta myös itseltäni meni kokonaan teini-iässä ohi erilaiset paheet ja bileet kun olin liian "kiltti" tällaisiin.  En myöskään koskaan teiniä päässyt puhumaan ihastuksista ja pojista ylipäätään, kun en tuolloin vielä uskaltanut olla oma itseni. Pojista puheen ollen... Oletteko nähneet millaisia kuumiksia näihin sarjoihin palkataan?

Kauneus on toki katsojan silmissä, mutta... damn!

Kun katsoo välillä tälläistä vähän huonompaakin viihdettä, osaa sitä yhtäkkiä arvostaa sitä oikeasti laadukasta kamaa. Pienet juoniaukot eivät tunnukaan niin pahoilta sen jälkeen kun on katsonut kaksi kautta putkeen teinisarjaa, jossa pahemmin ei ollut minkäänlaista juonta! Teinisarjat ovat myös ihan mielenkiintoinen jalansija tulevaisuuden tähdille ja monien näyttelijöiden uraa jääkin mielenkiinnolla aina seuraamaan. Ja jos näistä ei muuta viihdettä löydy, niin aina voi kilpailla katselukaverin kanssa siitä, kuka saa valita itselleen kenetkin pojista! Tuomitsevia kommenttejanne odotellessa, mulla ei ole muuta lisättävää tähän nyt. :)

Kyllä. Aikuiset osaavat jakaa ihastukset, jottei tule riitaa esimerkiksi 13 Reasons Why pojista.

the Chilling Adventures of Sabrina

Riverdale universumi laajeni tänä syksynä Netflixin ja Warner Brosin uudella sarjalla, jonka keskiössä on Archie sarjakuvistakin tuttu Sabrina Spellman. Sabrina on 16-vuotias noitatyttö, jonka tarkoituksena on virallisesti liittyä noitiin ja jättää taakseen tavallisten kuolevaisten elämä. Ongelmaksi kehkeytyy kuitenkin se, että Sabrina ei ole valmis jättämään ystäviään ja rakasta poikaystäväänsä, sillä hänessä virtaa noitaveren lisäksi myös kuolevaisen veri. (Vähän kuin jästi Potter-maailmasta.) Sabrina elää Spellmanien sukukartanossa kahden tätinsä ja serkkunsa kanssa, joista jokaisella täti Zeldaa lukuunottamatta on historiaa ongelmien aiheuttamisessa noitamaailmalle.

Joku saattaakin muistaa 90 -luvulla esitetyn sitcomin Sabrina Teininoita, joka siis perustuu tähän ihan samaan hahmoon. Siinä missä tuo ysärisarja oli täynnä huumoria ja ei niin vakavasti otettavia erikoistehosteita on Chilling Adventures melkoisen synkkä teinidraama, josta ei väkivaltaa puutu. Muistan seuranneeni komediasarjaa silloin nuorena ja muistelen, että pidin sitä ihan hyvänäkin. Tämä oli pakko tarkistaa katsomalla muutamia klippejä sarjasta ja pakko myöntää, että sarja vaikutti edelleenkin ihan viihdyttävältä. Minun oli siis helppo hypätä mukaan tähän uuteen sarjaan, sillä sen hahmot ja maailma olivat melko tuttuja ennestään, vaikka sävy ja teemat ovatkin todella erilaisia. 

Yllätyin positiivisesti, sillä Sabrina osoittautuikin paljon mielenkiintoisemmaksi kokemukseksi kuin esimerkiksi Riverdale, joka alkoi mennä toisella kadellaan melkoista alamäkeä. Hahmoihin on helppo samaistua ja heidän ongelmansa ja puutteensa vaikuttavat luonnollisilta ja uskottavilta. Juoneen ei ole turhaan yritetty tunkea liikaa mysteeeitä tai ihmeellisiä sivujuonia. Oli jopa ihan virkistävää, että sarjassa oli pari ihan rehtiä filleri -jaksoa jossa pääjuoni ei edennyt juuri ollenkaan. 

Suurin harmi uudessa sarjassa on se, että Sabrinan taikaolento Salem ei puhu. Alkuperäisessä Salem -kissa oli se huumorin päälähde, jonka kruunasi kyllä se todella huonosti toteutettu käsinukke joka kissaa esitti. Uudessa sarjassa Salemin huumorista osan on kovannut Sabrinan serkku Ambrose, jota en kyllä muista alkuperäisestä sarjasta. Sabrinan tädit Hilda ja Zelda ovat aivan mainiot! Molempien persoonat täydentävät toisiaan todella hyvin ja heidän kemiansa vain toimii todella hyvin. Sarjassa nähdään myös Doctor Whosta tuttu Michelle Gomez pahiksen roolissa, mikä toimii siis aina.

Uskon, että Sabrina tullaan näkemään Riverdalen seuraavalla kaudella ellei jo tämän kauden lopussa. Riverdalen kolmas kausi on tuonut sarjaan mukaan hieman yliluonnollisia asioita, enkä keksi niille oikeastaan muuta selitystä kuin sen, että niillä pohjustetaan jo näiden kahden sarjan yhtenemistä. Se miten hahmot kohtaavat jää nähtäväksi, mutta todella todennäköiseksi. Riverdale jopa mainittiin pariinkin otteeseen Sabrinassa, joten kohtaaminen on väistämätöntä. Todella vahva suositus the Chilling Adventures of Sabrina -sarjalle jos pidit Riverdalesta etkä kavahda teinidraamoja.

Sabrina teininoidassa Salem oli puhuva käsinukke

Kevyttä katsottavaa

Mikä määrittää laatusarjan? Laatusarja voi olla aika häilyvä käsite ja varmasti jakaa paljon mielipiteitä. Itse kuitenkin ajattelen, että laatusarjat ovat niitä jotka muistuttavat rakenteeltaan hyvää elokuvaa. A-luokan näyttelijöillä varustettua eeposta, josta ei voi jättää sekuntiakaan katsomatta. Tälläisiä sarjoja ovat muun muassa mielestäni Breaking Bad, Band of Brothers, Sherlock, Westworld sekä Game of Thrones ja House of Cards joista kahta jälkimmäistä en ole itse katsonut. Noiden kaikkien sarjojen laatu on keskimääräistä tasoa huomattavasti korkeammalla. Ja ne ovat hyvin suosittuja myös suuren yleisön keskuudessa. Itse olen todella huono katsomaan näitä niin kutsuttuja laatusarjoja. Toki ne ovat koukuttavia ja aivan erinomaisen hyviä, mutta joskus sitä ei vain jaksa keskittyä katsomaan tunnin verran laatua. Sen sijaan löydän useinkin itseni katsomassa jotain kevyempää.

Saan usein kuittailua siitä, että pystyn katsomaan ties millaista roskaa telkkarista. Usein vieläpä jopa siitä nauttien. Olen todella hyvä kuluttamaan aikaani niin sanottujen B-luokan sarjojen parissa. Sarjojen, jotka ensisijaisesti on kohdennettu teini-ikäisille tai muuten vaan pyörii suuren nörttifandomin ympärillä. Tälläisiin sarjoihin lukeutuvat mielestäni Doctor Who, Riverdale, Teen Wolf, Bates Motel sekä Arrow. Kaikkia noita sarjoja yhdistää se, että ne eivät ole supersuosittuja mainstream yleisön kesken, mutta jokaisella noista on varmasti vahvempi fandom kuin monilla aiemmin mainituilla laatusarjoilla. Mikä sitten saa minut katsomaan näitä "hömppäsarjoja"?

Yksinkertaisin selitys on niiden keveys. Voin aivan hyvin selailla puhelinta tai tehdä ruokaa samalla kun katson näitä sarjoja. Ei ole niin justiinsa, jos jokin jakso jostain syystä jää väliin tai jos skippaan tylsän kohdan. Silti sarjan pariin on ihan mukava palata ja tutkailla sarjan lorea ja meemejä. Usein rakastun helpommin tälläisten sarjojen hahmoihin, jotka ovat kuin karikatyyrejä oikean elämän ihmisistä ja silti niin samastuttavia. Hyvät hahmot menevätkin usein hyvän näyttelemisen edelle. Tästä hyvänä esimerkkinä Riverdale. Kukaan sarjan näyttelijöistä ei ole loistava, Emmyjä kahmiva superstara, mutta silti jokainen osaa vetää hahmonsa ihan tarpeeksi uskottavana karikatyyrinä. 

Kevyissä sarjoissa juoni voi hukkua helposti siihen, että jokainen jakso tavallaan toistaa samaa kaavaa. Esimerkiksi juuri Doctor Whossa edes tosifani ei voi väittää, etteikö samat juonenkäänteet toistuisi välillä raivostuttavankin usein sarjassa. Milloin on Tohtori kuolemassa, milloin pitää tehdä päätös pelastaako ihmiskunnan vai jonkin olennon. Samat teemat toistuvat vuodesta toiseen. Siltikään se ei jostain syystä haittaa. Tohtorin seikkailu on aina Tohtorin seikkailu, oli siinä sitten miten kömpelöitä juonenkäänteitä tahansa.

Näille sarjoille on yhtenäistä myös tietty halpojen erikoistehosteiden käyttö. Jos kausi sisältää 10-20 jaksoa, ei voi olettaa, että jokaisessa olisi aivan huippuunsa vedetyt erikoistehosteet. Usein nämä B-luokan sarjat ovatkin fantasia tai scifi painotteisia, joten erikoistehosteita on pakko käyttää. Totta kai minullakin särähtää silmään aivan törkeän huonosti animoitu tai maskeerattu asia, mutta en anna sen vaikuttaa liiaksi näissä. Esimerkiksi Arrowssa on välillä niin huikean huonoja tehosteita, että ihan itkettää, puhumattakaan puvustuksesta tai lavastuksesta. Silti Arrowkaan ei vedä vertoja Legends of Tomorrowlle, jossa efektit ovat aivan omaa luokkaansa. If you know what I mean.

Kuten sanoin aiemmin, laatusarjaa on melkoisen hankala määrittää. Joku voi pitää näitä esimerkki sarjoja laadukkaana, toiset eivät taas halua edes kuulla koko tapauksesta. Toki monet näistä sarjoista ovat tosiaan teineille suunnattuja ja jo senkin takia vähän kevyempiä, mikä taas omalla tavallaan rajaa yleisöä. Ihmissuhdeasiat ja nuoruuden ongelmat kun menevät usein kaiken muun edelle. Juuri tästä syystä väitän, että näiden sarjojen etu on kuitenkin niiden yksinkertaiset hahmot. Hahmoihin on helppo samaistua ja rakastua kun ne ovat niin stereotyyppisiä. Monissa sarjoissa hahmoja on ihan laidasta laitaan sieltä kliseisestä pahiksesta siihen sankarin ihastukseen. Hyvät hahmot myös synnyttävät ja ruokkivat fandomeita, jotka pyörivät internetin syövereissä vielä vuosia sarjan päättymisen jälkeen. Itse kuulun todellakin siihen porukkaan, joka haluaa olla perillä fandomin kaikista oudoimmistakin koukeroissa ja tietää, mitkä ovat minkäkin sarjan suurimmat shippaukset.
Millaisia sarjoja siinä katsot kun on tylsää?

PS. En voi väittää, etteikö myös mieskomeus vaikuttaisi siihen, kuinka kiinnostunut olen sarjasta.

Riverdale - Archie

Archie Andrews, Betty Cooper ja Jughead Jones. Kukaan täällä Suomessa ei taida oikein tietää keitä nämä kaverit ovat, mutta jenkkilässä he ovat tuttuakin tutummat hahmot. Hahmot esiintyvät Archie nimisessä sarjakuvassa ja ovat olleet olemassa jo vuodesta 1941. Archie Comics Publications, Inc on firma Archie -sarjakuvien takaa ja se on perustettu jo vuonna 1939. Kovin usein unohtaa, että on olemassa muitakin studioita kuin Marvel ja DC, jotka ovat syntyneet 1930 -luvulla ja jaksavat edelleen tuottaa sarjakuvia. Itsellenkin hahmot ovat tutut lähinnä vain nimeltä, mutta nyt uuden Archie -sarjakuvien rebootin (eli paluu uudella ilmeellä ja juonella) sekä uuden Riverdale sarjan jälkeen päätin vihdoin tutustua näihin pikkukaupungin teineihin. Koska minulla ei juurikaan ole hajua tuosta klassisesta Archiesta niin ajattelin nyt hieman vertailla teille miten reboot Archie ja Riverdale sarja eroavat toisistaan.

Klassinen Archie, Reboot Archie ja Riverdale Archie

Archie -sarjakuvissa päähenkilönä on tuo yllämainittu Archie Andrews. Punatukkainen hurmuri on kaikkien tyttöjen päiväuni musikaalisuutensa ja urheilullisuutensa vuoksi. Hahmon ovat luoneet John L. Goldwater, Bob Montana ja Vic Bloom, mutta vuonna 2015 rebootatun Archie -sarjakuvan takana ovat kuitenkin aivan eri ihmiset tietenkin siitä syystä, että edelliset tekijät ovat kuolleet jo aikaa sitten. Uudelleen tehdyn sarjakuvan takana ovat käsikirjoittaja Mark Waid sekä lukuisia piirtäjiä kuten Fiona Staples ja Annie Wu. Tästä lähtien en puhu enää reboot-archie vaan viittaan tuohon ihan vain käyttämällä nimeä Archie.

Archie sarjakuvat kertovat siis elämästä pikkukaupungissa nimeltä Riverdale. Kaikki tuntevat kaikki ja kaikkien ongelmat ovat kaikkien ongelmia. Sarjakuva kerrotaan Archien näkökulmasta ja veikeä päähenkilö puhuukin usein suoraan lukijalle asioita. Jokaisella hahmolla on hauskasti luotu aivan oma persoonansa ja tyylinsä. Parhaimpana esimerkkinä juuri tuo Jughead Jones, jolla on outo kruununtapainen päähine päässään. Juonellisesti sarjakvua on melkolailla teinihömpää eli ihastumisia ja vihastumisia, ystävyyttä ja rakkautta. Tämä on ehkä se suurin ero Riverdale sarjaan.

Riverdale ei perustu tähän Archie sarjikseen suoraan, lähinnä vain hahmot ovat samat. Hahmojen persoonat eroavat jonkin verran sarjakuvaan nähden esimerkiksi Archie ei ole kömpelö eikä Jughead syö koko ajan hampurilaisia. Suurin muutos kuitenkin on se, että ilmeisesti Jugheadia ei tulla esittämään sarjassa aseksuaalina, kuten sarjakuvissa usein on tehty. Itsekin olen vähän pettynyt siihen, ettei sille linjalle uskallettu lähteä.

Riverdale on sävyltään synkempi kuin Archie sarjakuva. Sarja alkaa siitä kun Jason Blossom löydetään ammuttuna joesta eikä tekijästä ole tietoakaan. Tuttuun Warner Bros tapaan (tuottanut tämän sarjan) tehdään siis tutusta ja turvallisesta sarjakuvasta synkkä ja moderni versio. Tässä se kuitenkin tuntuu toimivan. Molemmat kuitenkin toimivat omina kokonaisuuksinaan eroista huolimatta. Kevyempi sävy sopii sarjakuvaan ja synkempi tv-sarjaan.

Näyttelijät ovat Riverdalen parasta antia ja jokainen osaa tuoda uskottavasti hahmonsa eloon. Ehdoton suosikkini on Cole Sprousen Jughead, mutta myös Lili Reinhartin Betty ja Casey Cottin Kevin Keller ovat todella onnistuneita! K. J. Apa Archien roolissa saisi ehkä olla vähän vähemmän kivikasvo kuten hahmolle sopii, mutta toimii silti.

Ymmärrän hyvin, että sarjakuva ja sarja voivat olla liian kevyitä tämän päivän normeilla, mutta jollain tavalla ainakin minuun kolahtivat molemmat. Ehkä se johtuu enemmänkin juuri näistä hahmoista eikä niinkään juonesta. Riverdale sarjaa voi seurata Netflixistä joka perjantai uusi jakso meiningillä. Sarjakuvaa ei taida saada Suomesta juuri mistään ja itsekin sen tilasin Amazon.comista. Nähtäväksi jää ostanko lisää sarjakuvaa vai riittääkö minulle tämä yksi kirja, mutta joka tapauksessa oli mukavaa vaihtelua lukea tälläistä kevyempää tavaraa. Vielä pienenä sivuhuomautuksena, että Sabrina Teininoita tulee myös näistä sarjakuvista, luulisi hänen ainakin olevan tuttu myös Suomessa. :)

Tulevaa katsottavaa meille nörteille!

Minäkin syyllistyn siihen että vaahtoan aina niistä tulevista sarjakuviin perustuvita leffoista. Vaahtoamisen lomassa usein unohdan, että maailma ei pyöri vain elokuvien ympärillä vaan myös television puolella. Tänäkin vuonna ruutuihin tupsahtaa vanhojen tuttujen lisäksi monia täysin uusia sarjoja, jotka perustuvat sarjakuviin tai supersankareihin. Kokemus kuitenkin on opettanut, ettei näille kannata hirveän suuria odotuksia asettaa, mutta aina joku sarja kuitenkin kolahtaa! Sanomattakin on selvää, että Arrow, Walking Dead ja Gotham jatkavat taas tänä vuonna siitä mihin jäätiin, mutta muutama aivan uutukainen sarjakin on tosiaan tulossa ja ihan mielenkiintoisiakin! Tässä muutama tärppi tulevaan:

Legion

X-men universumi laajenee tv-sarjan muodossa, vaikka edelleenkin on vähän pimennossa linkittyykö tämä suoraan elokuvien maailmaan. Legion on siis Charles Xavierin poika, jonka kykyihin kuuluu kaikkea outoa aikamatkustuksesta sekä kyky imaista toisen ihmisen mieli itseensä ja saada sivupersoonia tätä kautta. Todellakin odotan innolla mitä tästä sarjasta tulee ja aina parempi jos mukana on leffa-universumista cameo-rooleja.

Powerless

Tämä sarja on tietyllä tapaa parodiaa kaikista supersankari-leffoista, mutta siinä on silti jotain toden perääkin. Sarjassa on DC mukana, joten eihän sitä ikinä tiedä vaikka se linkittyisi jotenkin johonkin. Ainakin Alan Tudyk esittää Bruce Waynen serkkua ja trailerissa nähdään DC -vihulaisen Starron cameo. Todennäköisesti aivan typerä sarja, mutta onhan se pakko katsastaa!

Iron Fist

Viimeinen palanen Marvelin Netflix sarjoihin jotta saadaan se the Defenders käyntiin. Ennen tätä sarjaa kannattaa ehkä olla katsottuna muitakin näitä kuten Jessica Jones ja Luke Cage, mutta uskon että sarja toimii myös itsenäisenä kokonaisuutena. Hahmohan minua ei kiinnosta tuon taivaallista, mutta pakko tämä silti on nähdä :)

Riverdale

Archie sarjakuvat pääsevät vihdoin live-action muotoon! Ikinä en ole yhtään lukenut, mutta etenkin tuo sarjakuvien rebootti pari vuotta sitten sai minutkin kiinnostumaan. Riverdale ei varmastikaan tule olemaan mikään uusi Stranger Things, mutta varmaankin ihan mielenkiintoinen tapaus! 

Jos totta puhutaan niin aika shaibaiseltahan tää kaikki näyttää... Näille pitää vain antaa se mahdollisuus ensin. Uskon, että kaikkien näiden ensimmäinen kausi toimii ihan ookoosti, mutta eiköhän näitäkin aleta pian tekemään massatuotannolla. Punainen lanka tuppaa unohtumaan aika nopeasti näissä sarjakuviin perustuvissa ja pian se toistaakin itseään jakso jaksolta. Minä kuitenkin lupaan katsastaa kaikki läpi ja kertoa teille mikäli sarja on katsomisen arvoinen!