Parhaat tv-sarjat 2019

Koska tämä vuosi oli jotenkin todella köyhä niin sanottujen uusien laatusarjojen osalta, päätin tuoda tässä esiin vain erilaisia lemppari nörttisarjoja - niitä kun tuntui riittävän! Listan ulkopuolelle jäävät siis Big Little Lies, josta tykkäsin todella paljon ja joka oikeasti olisi tällä listalla sijalla kaksi sekä Chernobyl, joka olisi kevyesti listan ykkösenä. Jälkimmäisestä kirjoitinkin mielipitetitäni kesällä ja niistä voit lukea lisää täältä. Eli tämä lista mennnään nyt nörttisarjoilla niin saadaan listasta mielenkiintoisempi ja enemmän blogin tunnelmaa henkivä listaus.

#5 Watchmen
Verkko: HBO
Julkaisuvuosi: 2019-
Lempi hahmo: Ozymandiaz

Watchmen oli minun listani yksi odoteuimmista vuoden 2019 sarjoista. Sarjakuvan maailma on aina ollut mielestäni kiinnostava ja HBO:n käsissä tämän kanssa ei voisi edes mennä pieleen! Lupaavien trailerien ja ylitsevuotavan hypen jälkeen, täytyy kuitenkin myöntää, että minulla kesti hyvin pitkään lämmetä tälle sarjalla ja siltikin se jäi vähän sellaiseksi kädenlämpöiseksi tuotokseksi. Sarja lähtee käyntiin todella hitaasti ja mielenkiintoisiin juttuihin päästään vasta muutaman jakson jälkeen. Silloin kun Watchmen on parhaimmillaan se on aivan älyttömän hyvä, mutta suurimman osan ajasta junnataan turhissa juonenkäänteissä ja ei kiinnostavien teemojen ympärillä. Parhainta sarjassa olivat alkuperäiset Watchmenit kuten Doctor Manhattan, Silk Spectre ja Ozymandiaz.

#4 The Boys
Verkko: Prime video
Julkaisuvuosi: 2019-
Lempi hahmo: Homelander

Pahoittelut edelleen Nuoskaimelle, kun suosittelin tätä sarjaa ennen kuin mainitsin, että se on aika tolkuttoman väkivaltainen! The Boys on hieman tuoreempi näkökulma täysin puhkikulutettuun supersankari-genreen. Sarja esittelee meille sankareiden karumman ja väkivaltaisemman luonteen. Se tuo ilmi hyvin sen mitä tapahtuu kun vääränlaiset ihmiset saavat valtaa ja oppivat käyttämään sitä omien etujensa ajamiseen. Valitsin lempihahmokseni Homelanderin, mutta en sen takia että hahmo olisi jotenkin miellyttävä. Ei todellakaan. Antony Starr vaan osasi tuoda niin vastenmielisen hyvin tämän sarjakuvista tutun kusipään tähän maailmaan, että pakkohan sitä oli rakastaa. The Boys on mukaansatempaava satiiri, josta ei tosiaan väkivaltaa ja nakuilua puutu.

#3 Daybreak

Verkko: Netflix
Julkaisuvuosi: 2019
Lempi hahmo: Wesley Fists, Turbo

Ja lisää sarjakuviin perustuvia sarjoja! Kuten sanoin niin näitähän riitti vuonna 2019. Daybreak oli ehkä miellyttävin yllätys koko vuodelta. En osannut sitä odottaa ja vaivihkaa se ilmestyikin Netflixiin. Sarjan ideana on siis se, että vain teinit selviytyvät oudosta ydinräjähdyksestä ja kaikki aikuiset muuttuvat aivottomiksi zombeiksi. Post-apokalyptisella teemalla höystetty komedia on paikoin hulvattoman hauska ja ainakin minuun uppoaa hyvin erilaiset neljännenseinän rikkovat vitsit ja juonenkäänteet. Hauskasta lähetymistavastaan maailmanloppuun ja teinidraamaan huolimatta,  Daybreak taitaa jäädä yhden kauden ihmeeksi. Näillä näkymin Netflix ei aio jatkaa sarjaa ja onkin laitettu pois tuotannosta ja markkinoinnista. Harmi, olisi tätä vielä yhden kauden katsonut lisääkin!

#2 Witcher
Verkko: Netflix
Julkaisuvuosi: 2019-
Lempi hahmo: Valvatti

Toss a coin to yout Witcher... Noituri fanien odotettu uutuus saapui loppuvuodesta vihdoin Netflixiin ja saikin yllättävänkin positiivisen vastaanoton niin kirjojen ja pelien ystäviltä kuin ihan uusiltakin faneilta. Witcher on sopivan kieliposkella tehty eeppinen fantasia, joka ei jää liian synkäksi sen kevyen huumorin ja hyvällä tavalla cringejen asioiden vuoksi. Henry Cavill on niin vakuuttava Geraltin roolissa, että en meinaa vieläkään uskoa, että Cavill oikeasti on sen murinan ja maskeerauksen alla. Itse en ole siis Witcheriin tutustunut juuri ollenkaan ennen tätä ja nyt olen aivan koukussa. Jään innolla odottamaan seuraavaa kautta, joka ilmeisesti saadaan kuitenkin vasta vuonna 2021. Suosittelen sarjaa ehdottomasti kaikille, joille Witcher on jo tuttu ja teille, jotka ette vierasta fantasiaa.

#1 Umbrella Academy
Verkko: Netflix
Julkaisuvuosi: 2019-
Lempi hahmo: Klaus, Hazel

Lukuisista nörttisarjoista huolimatta, omasta mielestäni vuoden paras oli kuitenkin Umbrella Academy. Sarjan kaikki päähahmot olivat omalla tavallaan todella rakastettavia ja samaistuttavia. Sarjan mustahuumori ja järkyttävän hyvä soundtrack tekivät siitä oikein miellyttävän katselukokemuksen, josta jaksoi puhella vielä viikkoja sarjan katsomisen jälkeen. Hahmojen väliset suhteet ovat uskottavat ja tarpeeksi moniuloitteiset. Kukaan ei ole täysin mustavalkoinen ja jokaiselle jää tilaa ja aikaa kehittyä kauden aikana.

Muita sarjoja mitä tuli katsottua olivat Game of Thrones ja Orange is the New Black, joille molemmille saimme jättää hyvästit viime kesänä. Mukaan mahtui myös American Horror Storyn hengessä tehdyt Assasination of Gianni Versace sekä Politician, joista etenkin jälkimmäisestä pidin todella paljon. Myös Sex Education, Castle Rock ja True Detective kausi 3 tuli vilkaistua läpi, mutta nämä eivät oikein onnistuneet vakuuttamaan minua. Katsoimme myös läpällä Netflixin "ahdistavan" ja "koukuttavan" sarjan You, joka on varmaan tyhmin sarja mitä katsoin koko vuonna. Handmaid's Tale jatkaa suosikkinani kuten kirjoittelinkin syksyllä.

Umbrealla Academy

Minulla ei ollut etukäteen juurikaan hajua Umbrella Academystä. Sarjakuvan tiesin nimeltä ja trailerinkin vilkaisin sarjalle silloin kun se saapui. Päätin kuitenkin istuttaa itseni ja puolisoni sohvalle ja laittaa ensimmäisen jakson pyörimään. Pettymys oli suuri, kun arki-iltana ei voinutkaan katsoa kuin kolme jaksoa ennen pakollista nukkumaan menoa. Umbrella Academyn ahmisi mielellään kokonaan kerralla, sen verran koukuttava ja mielenkiintoinen sarja on kyseessä.

Umbrealla Academy kertoo siitä kuinka ympäri maailman yhtäkkiä 43 naista synnytti samana päivänä samaan aikaan lapsen. Outoahan tässä oli se, ettei kukaan naisista ollut ollut raskaana vielä aamulla. Kuullessaan tästä ihmeellisestä tapahtumasta Reginald Hargreeves niminen pohatta päättää adoptoida itselleen mahdollisimman monta näistä ihmelapsista. Hän onnistuu haalimaan itselleen seitsemän. Hiljalleen selviää, että lapsilla on supervoimia ja Hargreeves perustaa Umbrella Academy nimisen järjestön, jonka tarkoituksena on taistella rikollisuutta vastaan. Tarina perustuu Gerard Wayn samannimiseen sarjakuvaan. Way tunnetaan myös jo edesmenneen My Chemical Romance bändin laulajana.

Sarjan tapahtumat alkavat siitä kun hyppäämme ajassa eteenpäin seitsemäntoista vuotta. Herra Hargreeves on kuollut ja kaikki lapset kokoontuvat kunnioittamaan isänsä muistoa. Ensimmäistä kertaa vuosiin koko Umbrella Academy on jälleen saman katon alla, tai ainakin kaikki mitä siitä on jäljellä. Sisrukset ovat kasvaneet erilleen ja kellään ei oikein tunnu olevan kovinkaan lämpimiä muistoja akatemiasta tai kasvatti-isästään. Pian kuitenkin kadonneeksi luultu Numero Viisi saapuu tulevaisuudesta kertomaan porukalle, että maailma tulee päätökseensä kahdeksan päivän kuluttua.

Jokainen sarjan hahmoista on omalla tavallaan mielenkiintoinen. Tietyt arkkityypit löytyvät ja samanlaisuutta löytyy myös muun muassa X-men hahmoihin, mutta silti hahmoissa on jotain uniikkia ja tuoretta. Jotenkin Umbrella Academyn hahmot ovat helpommin lähestyttäviä ja maanläheisempiä kuin supersankarihahmot yleensä. Hahmojen supervoimat eivät määrittele hahmoa tai hänen taustatarinaansa, sillä lähtökohdat ovat olleet kaikilla aivan samat. Supervoimat eivät myöskään ole tarinassa se pääasia vaan enemmänkin keskitytään rikkinäisiin sisarussuhteisiin sekä tapoihin käsitellä tunteitaan. Kuulostaako tutulta Hill House fanit? Sarjaa voisikin verrata teemoiltaan Haunting of Hill Houseen, jossa on Fargon huumori ja Surkeiden Sattumusten tyyli. Osittain myös hieman Burtonmainen gotiikka näkyy sarjassa, mikä sopii myös hyvin sarjakuvan teemoihin.

Umbrella Academy on oikein viihdyttävä ja varmasti tämän vuoden Netflix parhaimmistoa. Ei tarvitse tietää sarjakuvaa tai muutenkaan olla mikään supersankari superfani nauttiakseen sarjan hauskasta tarinan kerronnasta. Se ei ota itseään liian vakavasti ja antaa hahmoille ja tarinalle sijaa kasvaa. Toista kautta saamme hetken odottaa, mutta tälläisen cliffhangerin jälkeen voi vain toivoa sen tulevan nopeasti. Vahva suositus siis!