Jóhann Jóhannsson

Nyt on ehkä hyvä hetki kirjoittaa tästä islantilaisesta elokuvasäveltäjästä. Jóhann Jóhannsson menehtyi viikko sitten kotiinsa Berliinissä ja ainakin minä järkytyin uutisesta. Vielä ei ole julkisuuteen annettu tietoa kuolinsyystä, mutta ilmeisesti kuolema oli todellakin yllättävä myös Jóhannssonin lähipiirille. Nyt ei kuitenkaan ole tarkoitus spekuloida kuolinsyytä vaan keskittyä siihen olennaiseen, eli herran loistavaan uraan elokuvamusiikin saralla, jonka olisi toivonut jatkuvan pidempäänkin. 

Jóhanssonin musiikkityylissä oli jotain joka kolahti minuun tietämättäni. Jóhann Jóhansson oli ainakin minulle vielä pari vuotta sitten täysin tuntematon nimi. Vasta kun lisäsin Arrivalin musiikkia soittolistalleni, satuin huomaamaan, että Jóhanssonin musiikkia löytyi listalta jo muutakin. Jóhanssonin voi melko helposti yhdistää suoraan Denis Villeneuven ohjaamiin elokuviin sillä heillä ehti olla lukuisia projekteja yhdessä. Jóhanssonin tyylille oli ominaista tietty mahtipontisuus, mutta synkemmin ja surullisemmin kuin esimerkiksi Zimmerin musiikki. Tämä teksti on jatkoa tuolle minun suosikki säveltäjät -sarjalle, jossa on aiemmin ilmestyneet jo Hans Zimmer sekä John Williams.

Pikafaktat Jóhanssonista:

Syntynyt: Reykjavikissä Islannissa 1969

Kuollut: Berliinissä 2018 (ikä 48)

Oscar ehdokkuuksia Jóhannssonilla on kaksi. Piti tehdä musiikin myös Blade Runner 2049 -elokuvaan, mutta korvattiin viime metreillä Hans Zimmerillä ja Benjamin Wallfischillä. Jos minulta kysytään niin Blade Runner 2049 musiikki kuulostaa enemmän Jóhannssonilta kuin Zimmeriltä - eli en ymmärrä mikä tässä oli ongelma.

#4 Prisoners

Elokuva: Prisoners (2013)

Suurena trillerien ystävänä Prisoners upposi minuun kuin häkä. Intensiivinen elokuva tempaisee mukaansa jo ensimmäisillä minuuteille. En ole myöskään koskaan kokenut uudelleen sitä tunnetta kun koko elokuvateatterin sali on täysin hiljaa ja pidättää henkeä. Jóhann Jóhannsson tekee loistavaa työtä elokuvan sävellyksen kanssa. Musiikki on tärkeä osa tämän elokuvan ahdistavaa tunnelmaa ja käsinkosketeltavaa jännitystä. 

#3 The Beast

Elokuva: Sicario (2015)

Sicario ei puolestaan ole mikään suosikkileffani. Tämäkin raina on kuitenkin super intensiivinen ja painostava tunnelma Meksikon rajan tuntumassa saa hikikarpalot otsalle kun jännittää päähenkilöiden puolesta. Tämänkin leffan soundtrack hallitsee todella hyvin kohtauksia ja kuljettaa väkivaltaista ja brutaalia tarinaa kohti sen väjäämätöntä loppua.

#2 Heptapod B

Elokuva: Arrival (2016)

Arrival jäi mieleeni yleisestikin positiivisenä yllätyksenä melkoisen kulutettuun alien-scifi-genreen. Jóhannsson onnistui musiikissaan tuomaan jälleen ahdistavan, mutta odottavan tunnelman, jonka seurauksena olin koko ajan varautunut, että milloin ulkoavaruuden oliot päättävätkin hyökätä ihmisiä vastaan. Suosikki kipaleeni tästä leffasta on Heptapod B, jossa hauskasti yhdistyy acapella-laulu perinteisiin sinfonia-soittimiin.

#1 Cambridge, 1963

Elokuva: the Theory of Everything

Theory of Everything oli kaikinpuolin koskettava elokuva. Ison osan elokuvan tunnekuohuista kuitenkin aiheutti Jóhannssonin loistava sävellys, jonka parissa edelleenkin pääsee elokuvan tunnelmaan. Valitsin Theory of Everything -elokuvan tunnusbiisin ensimmäiseksi, sillä se on hieman erilainen verrattuna muihin Jóhanssonin tuotannon kipaleisiin.

Kuten jo yläpuolella mainitsin niin todellakin on harmillista, että näin lahjakas kaveri lähti tästä maailmasta. Varmasti olisi ollut vielä paljon hyviä ja mielenkiintoisia elokuvaprojekteja edessä, mutta minkäs teet. Elämä on yllätyksiä täynnä.

Hans Zimmer Live on Tour

Tiedättekö sen tunteen kun istut täydellä Hartwall-areenalla ja odotat jännittyneenä, että esiintyjä saapuu tyylikkäästi vartin myöhässä ja kumartelee yleisölle ennen kuin itse show voi alkaa? Näinpä ei tapahdu Hans Zimmerin keikalla. Mies saapui tasan kahdeksalta lavalle ja siirtyi oitis pianon ääreen. Driving Miss Daisyn tuttu tunnussävelmä kantautui vienona korviini ja ensimmäiset kyyneleet saatiin jo vuodatettua, tästä tulisi hieno ilta!

Kun kuulin, että Hans Zimmer tulee esiintymään Helsinkiin niin en kovin kauaa aikaillut lippujen oston kanssa. Maksoi mitä maksoi, tuonne oli päästävä! Onnistuin vieläpä nappaamaan ihan hyvät paikat katsomosta melkein lavan vierestä. Monet tutukin olivat itsensä sisään hankkineet, joskin täydeltä Hartwall-areenalta on hankala alkaa etsimään edes väliajoilla porukkaa, joten olimme kaikki vain hengessä toistemme kanssa. 

Odotin, että keikka olisi sinfoniakonserttimainen tapahtuma, jossa Zimmer ohjaa kapulalla soittajia ja kumartelee puku päällä esitysten välissä. Olin väärässä. Keikka oli enemmänkin rock-konserttia muistuttava show, jossa esiintyjä laskeutui meidän tavallisten kuolevaisten tasolle, kertoi tarinoita sävellyksistään ja esiintyi jopa ihan t-paita päällä muiden muusikkojen seassa. Zimmer itse soitti pianon lisäksi sähkökitaraa, banjoa ja syntikkaaa keikan aikana. Etenkin herran piano osuudet sai kylmät väreet kulkemaan pitkin kehoani ja kyyneleet virtaaamaan kasvoillani. Olin aivan rikki jo Pirates of the Carribbeanin kohdalla, joka esitettiin ensimmäisellä puoliskolla. Kuulimme myös musiikkia muun muassa elokuvista Gladiaattori, Man of Steel, Dark Knight, Da Vinci -koodi ja Leijona Kuningas.

Yllätyin siitä, että maailman mahtipontisin säveltäjä pystyy vetämään musiikkinsa vielä mahtipontisemmin livenä. Itse en ole niin hirveän suuri sähkökitaran fani ja jotkin kappaleet tuntuivat hieman hukkuvan sähkökitaran ja humisevan basson taakse. Tällöin, kun ei oikein edes tunnistanut enää biisiä samaksi saatoin hieman kurtistella kulmiani pettyneenä. Etenkin Dark Knight Medley hukkui todella pahasti liian raskaaseen musiikkiin. Why So Serious, Molossus ja Gotham's Reckoning sekoittuivat vain hevipuuroksi, josta en valitettavasti niin hirveästi nauttinut.

Zimmer oli säästänyt parhaimmat viimeiseksi ja Interstellarin ensimmäisten sävelten saattelemana, saatoin jo unohtaa Dark Knightin jättäneen pettymyksen. Interstellarissa on yksi elokuvahistorian kauneimmista soundtrackeistä (voitte taistella vastaan, mutta näin se on) ja kun elokuvasta tuttu sekuntikellon tikitys alkoi niin en meinannut pysyä housuissani! Zimmer oli taas siirtynyt pianon ääreen ja tavaili tuttuja säveliä Christopher Nolanin upeasta scifi-elokuvasta. Interstellarin jälkeen Zimmer teki klassisen "poistumisen" eli kiitteli vain nopeasti konsertista ja juoksi lavalta pois muiden esiintyjien kanssa. Tässä kohtaa täytyy taputtaa esiintyjä takaisin lavalle ja kovaa. Hetken vislailujen, taputusten ja huutojen jälkeen salissa alkoikin tapahtua. Häikäisevät supereeppiset spottivalot, alkoivat seilata pitkin katsomoa ja valaisi yleisöä eeppisen ryminän saattelemana. Valot kiersivät salia muutaman kierroksen ja pian Zimmer itse ilmestyikin lavalle aplodien säestäessä. Oli loppuhuipennuksen, Inceptionin aika.

Kaikki suosikkibiisini Zimmeriltä tulivat keikan aikana ja yllätyin positiivisesti, että Driving Miss Daisy ja Batman V Supermanin Wonder Womanin tunnari olivat mukana. Keikka oli tunteiden vuoristorataa eeppisistä kohtauksista rauhallisten kipaleiden tunnelmallisiin sävelmiin. Kaiken kruunasi lopussa Zimmerin itsensä soittama Time, Inceptionista. Koko halli nousi ylös taputtamaan suurelle säveltäjälle, joka myös lopetti keikkansa minuutilleen silloin kun oli luvattu. Loistava, ikimuistoinen ja ennen kaikkea Eeppinen kokemus!

Hans Zimmer

Kuten monet teistä tietääkin, on elokuvamusiikki minulle todella iso asia. Kuuntelen luvattoman monia tunteja viikoittain leffamusaa niin Youtubesta kuin Spotifystäkin, mutta minkäs teet jos se on juuri sitä itselle sopivaa rentouttavaa musiikkia.

Ajattelin, että voisin tehdä tästä tavallaan tälläisen sarjan, jossa esittelen suosikki säveltäjiäni elokuva maailmasta. Tällä kertaa valitsin yhden todellisista supersuosikeistani, Hans Zimmerin.

Pikafaktat Zimmeristä:

Syntynyt 1957Frankfurtissa, Saksassa.

Säveltänyt lukuisiin blockbuster elokuviin musiikkia kuten Pirates of Carribbean ja Dark Knight trilogia

Miehellä on taskussa 1 Oscar pysti elokuvasta Leijona Kuningas (1994) 

 

Tässä top 5 parhaimmat sävellykset  mielestäni (tällä kyseisellä hetkellä)

#5 Is She With You?
Elokuva: Batman V Superman: Dawn of Justice (2016)

 

Yhteistyössä Junkie XL:n kanssa tehty soundtrack oli omiaan olemaan parempi kuin itse elokuva. Kaikkein parhaimmaksi kipaleeksi leffasta kuitenkin nousi Is She With You? koska kohtaus, jossa se tuli oli ehkä yksi elokuvan parhaimpia. Kipale on myös Wonder Womanin tunnusbiisi elokuvassa ja tullaan kuulemaan myös tulevassa Wonder Woman -elokuvassa. Is She With You? viestii hyvin sitä amazon-naisen tunnelmaa, joka Gal Gabotin Wonder Woman toi meille valkokankaalle!

#4 Discombobulate

Elokuva: Sherlock Holmes (2009)

Toinenkin elokuva josta en juurikaan pitänyt! Mielestäni tämä Iron Manin esittämä Sherlock ei ole oikein onnistunut, mutta leffassa on yksi aika tajuttoman kova raita. Discom.. Discomboul... Discombobulate? On yksi Zimmerin hauskimmista sävellyksistä. Samaan aikaan leikkisä, mutta toiminnallinen joka kuvaa hyvin Sherlock Holmes -elokuvan tunnelmaa.

#3 Time

Elokuva: Inception (2010)

Ah, Inception. Yksi täydellisimmistä soundtrackeistä ikinä! Zimmer on varmaan onnistunut kaikkein parhaiten tämän elokuvan kanssa sillä hänen musiikkinsa toi jotenkin koko elokuvan unesta todeksi. Vaikea kuvitella kenenkään muun musiikkia tähän. Mahtipontinen on ehkä aika lievästi sanottu tämän leffan musiikista, mutta sehän Zimmeriltä onnistuu. Valitsin kuitenkin raidan nimeltä Time, sillä se on yksi elokuvan rauhallisimmista ja kauneimmista kipaleista.

#2 Molossus

Elokuva: Batman Begins

Vaikka tämä Dark Knight -tunnariksikin tituleerattu sävelmä soi pitkin trilogiaa niin päätin valita sen alkuperäisen. Hauska pikku yksityiskohta soundtrackiltä: jokainen biisi on nimetty eri lepakkolajin tieteellisen nimen mukaan ja Molossus ei ole poikkeus tässä. Koska tämä oli aika ennalta-arvattava minulta ja syytkin on varmaan kaikille aika selkeät miksi tämä on listalla niin voidaan siirtyä siihen tämän hetken ykköseen!

#1 S.T.A.Y

Elokuva: Interstellar (2014)

Ensimmäisellä kerralla olin hieman hämmentynyt tästä Interstellar musiikista. Joku kuvaili, että se oli vähän kuin Zimmer olisi nukahtanut urkujensa päälle. Myös jonkinlaiset puistattavat 80-luku vibat kummittelivat taustalla ja pidin koko soundtrackiä hyvin vastenmielisenä. Silti elokuvan jälkeen jokin sisälläni oli mennyt rikki. Julistin sitä kuinka elokuva oli huono, mutta samaan aikaan yritin olla itkemättä ilman sen suurempaa syytä. Oli outoa kokea sellainen tunnin mittainen kohtaus, jossa teki mieli vain alkaa itkemään keskellä Helsingin keskustaa. En kuitenkaan keksinyt mikä sen olisi aiheuttanut, sillä leffa ei ollut tehnyt minuun vaikutusta. Vai oliko? Se selvisi viimeistään samaisena iltana myöhemmin kun  avasin tämän biisin ja aloin vain itkeä. Suosittelen jokaiselle tätä biisiä kuunneltavaksi pimeässä, silmät kiinni ilman ulkoisia häiriöitä. Saattaa alkaa tuntua siltä, että olet vain pienen pieni osa tätä valtavaa maailmankaikkeutta... Se on vähän pelottavaakin...

Zimmerillä on lukuisia hyviä sävyllyksiä ja tässä tosiaan vain murto-osa. Rakastan myös Piratesin musiikkia kuin myös Ringin ja Driving Miss Daisyn. Tällä kertaa valikoituivat kuitenkin nämä! Mikä on sinun suosikkisi Zimmeriltä?

John Williams

Kuten monet teistä tietääkin, on elokuvamusiikki minulle todella iso asia. Kuuntelen luvattoman monia tunteja viikoittain leffamusaa niin Youtubesta kuin Spotifystäkin, mutta minkäs teet jos se on juuri sitä itselle sopivaa rentouttavaa musiikkia. Tällä kertaa ajattelin kertoa teille yhdestä säveltäjästä, joka ei suinkaan ole se kaikkein lempparein, mutta jonka musiikki on ainakin minun elämässäni hyvin tärkeässä roolissa.

En ole varma pääseekö legendaarinen säveltäjä John Williams edes top 5 lemppari säveltäjäni listalle, mutta ainakin kymmenen parhaan joukosta hän löytyy! Toki tämä on sellainen lista, joka muuttuu vuosittain eikä ole kiveen hakattu, mutta tällä hetkellä Williams on selkeästi taas noussut suosiooni.

Pikafaktat Williamsista:

Syntynyt 1932 Yhdysvaltojen New Yorkissa

Säveltänyt lukuisiin klassikko elokuviin musiikkia kuten E.T, Star Wars ja Tappajahai

Miehellä on taskussa 5 Oscaria ja hän on ollut ehdolla 50 pystiin, pitää tällä hetkellä ennätystä elossa olevasta henkilöstä jolla eniten Oscar -ehdokkuuksia.

Kirjoitin tämän koska halusin tutkia, että mitkä ovat ne kaikkien aikojen suosikki sävellykseni herralta. Ensin meinasin valita siten että pohtisin kokonaisten leffojen koko soundtrackiä, mutta päädyin valitsemaan vain yhden raidan per elokuva ja vertailla niitä keskenään.

#5 Raiders March/End Credits
Elokuva: Indiana Jones Riders of the lost ark (1981)

Indiana Jones on yksi monista lapsuuden sankareistani. Williamsin luoma tunnari on ikivihreä ja kaikkien tuntema (vaikkei olisi itse leffoja nähnytkään).  Se myös antaa katsojalle juuri sen oikean tunnelman mitä tri. Jones sankarillisen olemuksensa kanssa antaa, vaikka olisikin keskellä humoristista takaa-ajoa.

#4 Anakin vs. Obi Wan
Elokuva: Star Wars Episodi III: Sithin Kosto (2005)

Star Wars on täynnä mahtavia kappaleita. Vaikea valinta oli, että mistä elokuvasta valitsen ja minkä. Imperial March ja Force Theme ovat vähintään yhtä hyviä kuin tuo Anakin vs. Obi Wan, mutta joku tuossa eeppisessä taistelumusiikissa on aina iskenyt minuun. Upeasti toteutettu taistelu keskellä laavaplaneetta Mustafaria ja Darth Vaderin synty... Jotain niin siistiä!

#3 Theme from Jurassic Park
Elokuva: Jurassic Park (1993)

Kuka tykkäsi dinoista kun oli pieni? Kuka rakasti Jurassic Parkia? Minäminäminä! Tunnari on niin upean majesteettinen ja joka kerta kun tämän kuulee, tuntuu kuin sinua kutsuttaisiin itsekin tulemaan puistoon. 

#2 Scavenger
Elokuva: Star Wars Force Awakens (2015)

Okei, huijaan vähän sillä en voi olla sivuuttamatta uutta Star Wars elokuvaa, jonka soundtrack saa minut pillittämään kerta toisensa jälkeen. Minkä minä sille voin, että Reyn tunnari ja etenkin raita nimeltä Scavenger on aivan ihatusttava! Kohtaus missä musiikki soi, kulkee täysin käsikädessä sen tunnelman kanssa mitä J.J Abrams yhdessä Williamsin kanssa halusi saavuttaa. Loistava soundtrack koko leffassa!

#1 Hedwig's Theme
Elokuva: Harry Potter ja Viisasten Kivi (2001)

Ensimmäisenä on minulle kaikkein henkilökohtaisin kipale. Kuulun siihen sukupolveen joka kasvoi lukien Harry Potteria ja kun elokuvakin tuli, olin aivan myyty. Kaiken kruunaa tunnusmusiikki, joka kulkee läpi kaikkien kahdeksan elokuvan sekä tulevassa Fantastic Beasts and Where to find them.

Varmasti tulen saamaan turpaan tästäkin listasta. Williams kuitenkin on sen verran iso säveltäjä, että kaikilla on ne suosikki sävellyksensä häneltä. Valitsin aika mainstream -sävellykset, mutta jos joku ei vielä ole huomannut niin sitähän puolet minun lemppari asioistani on! Nauttikaa nyt kuitenkin näistä, ei mulla nyt taas muuta!