Kevyttä katsottavaa

Mikä määrittää laatusarjan? Laatusarja voi olla aika häilyvä käsite ja varmasti jakaa paljon mielipiteitä. Itse kuitenkin ajattelen, että laatusarjat ovat niitä jotka muistuttavat rakenteeltaan hyvää elokuvaa. A-luokan näyttelijöillä varustettua eeposta, josta ei voi jättää sekuntiakaan katsomatta. Tälläisiä sarjoja ovat muun muassa mielestäni Breaking Bad, Band of Brothers, Sherlock, Westworld sekä Game of Thrones ja House of Cards joista kahta jälkimmäistä en ole itse katsonut. Noiden kaikkien sarjojen laatu on keskimääräistä tasoa huomattavasti korkeammalla. Ja ne ovat hyvin suosittuja myös suuren yleisön keskuudessa. Itse olen todella huono katsomaan näitä niin kutsuttuja laatusarjoja. Toki ne ovat koukuttavia ja aivan erinomaisen hyviä, mutta joskus sitä ei vain jaksa keskittyä katsomaan tunnin verran laatua. Sen sijaan löydän useinkin itseni katsomassa jotain kevyempää.

Saan usein kuittailua siitä, että pystyn katsomaan ties millaista roskaa telkkarista. Usein vieläpä jopa siitä nauttien. Olen todella hyvä kuluttamaan aikaani niin sanottujen B-luokan sarjojen parissa. Sarjojen, jotka ensisijaisesti on kohdennettu teini-ikäisille tai muuten vaan pyörii suuren nörttifandomin ympärillä. Tälläisiin sarjoihin lukeutuvat mielestäni Doctor Who, Riverdale, Teen Wolf, Bates Motel sekä Arrow. Kaikkia noita sarjoja yhdistää se, että ne eivät ole supersuosittuja mainstream yleisön kesken, mutta jokaisella noista on varmasti vahvempi fandom kuin monilla aiemmin mainituilla laatusarjoilla. Mikä sitten saa minut katsomaan näitä "hömppäsarjoja"?

Yksinkertaisin selitys on niiden keveys. Voin aivan hyvin selailla puhelinta tai tehdä ruokaa samalla kun katson näitä sarjoja. Ei ole niin justiinsa, jos jokin jakso jostain syystä jää väliin tai jos skippaan tylsän kohdan. Silti sarjan pariin on ihan mukava palata ja tutkailla sarjan lorea ja meemejä. Usein rakastun helpommin tälläisten sarjojen hahmoihin, jotka ovat kuin karikatyyrejä oikean elämän ihmisistä ja silti niin samastuttavia. Hyvät hahmot menevätkin usein hyvän näyttelemisen edelle. Tästä hyvänä esimerkkinä Riverdale. Kukaan sarjan näyttelijöistä ei ole loistava, Emmyjä kahmiva superstara, mutta silti jokainen osaa vetää hahmonsa ihan tarpeeksi uskottavana karikatyyrinä. 

Kevyissä sarjoissa juoni voi hukkua helposti siihen, että jokainen jakso tavallaan toistaa samaa kaavaa. Esimerkiksi juuri Doctor Whossa edes tosifani ei voi väittää, etteikö samat juonenkäänteet toistuisi välillä raivostuttavankin usein sarjassa. Milloin on Tohtori kuolemassa, milloin pitää tehdä päätös pelastaako ihmiskunnan vai jonkin olennon. Samat teemat toistuvat vuodesta toiseen. Siltikään se ei jostain syystä haittaa. Tohtorin seikkailu on aina Tohtorin seikkailu, oli siinä sitten miten kömpelöitä juonenkäänteitä tahansa.

Näille sarjoille on yhtenäistä myös tietty halpojen erikoistehosteiden käyttö. Jos kausi sisältää 10-20 jaksoa, ei voi olettaa, että jokaisessa olisi aivan huippuunsa vedetyt erikoistehosteet. Usein nämä B-luokan sarjat ovatkin fantasia tai scifi painotteisia, joten erikoistehosteita on pakko käyttää. Totta kai minullakin särähtää silmään aivan törkeän huonosti animoitu tai maskeerattu asia, mutta en anna sen vaikuttaa liiaksi näissä. Esimerkiksi Arrowssa on välillä niin huikean huonoja tehosteita, että ihan itkettää, puhumattakaan puvustuksesta tai lavastuksesta. Silti Arrowkaan ei vedä vertoja Legends of Tomorrowlle, jossa efektit ovat aivan omaa luokkaansa. If you know what I mean.

Kuten sanoin aiemmin, laatusarjaa on melkoisen hankala määrittää. Joku voi pitää näitä esimerkki sarjoja laadukkaana, toiset eivät taas halua edes kuulla koko tapauksesta. Toki monet näistä sarjoista ovat tosiaan teineille suunnattuja ja jo senkin takia vähän kevyempiä, mikä taas omalla tavallaan rajaa yleisöä. Ihmissuhdeasiat ja nuoruuden ongelmat kun menevät usein kaiken muun edelle. Juuri tästä syystä väitän, että näiden sarjojen etu on kuitenkin niiden yksinkertaiset hahmot. Hahmoihin on helppo samaistua ja rakastua kun ne ovat niin stereotyyppisiä. Monissa sarjoissa hahmoja on ihan laidasta laitaan sieltä kliseisestä pahiksesta siihen sankarin ihastukseen. Hyvät hahmot myös synnyttävät ja ruokkivat fandomeita, jotka pyörivät internetin syövereissä vielä vuosia sarjan päättymisen jälkeen. Itse kuulun todellakin siihen porukkaan, joka haluaa olla perillä fandomin kaikista oudoimmistakin koukeroissa ja tietää, mitkä ovat minkäkin sarjan suurimmat shippaukset.
Millaisia sarjoja siinä katsot kun on tylsää?

PS. En voi väittää, etteikö myös mieskomeus vaikuttaisi siihen, kuinka kiinnostunut olen sarjasta.

Miksi maailma vihaa Peter Capaldia?

Minun oli määrä viimeistellä tämä teksti ennen uuden Tohtorin paljastumista, mutta koska olin laiska enkä muistanut oikoluettaa tätä niin vähän myöhässä ollaan! Tänään tosiaan paljastui, että Tohtorin rooliin Capaldin jatkajaksi on valittu nainen (!) Jodie Whittaker! Olen aika innoissani siitä, että saamme viimeinkin naispuolisen Tohtorin, mutta mennään tämän illan aiheeseen!

Peter Capaldi on ollut varmaan ristiriitaisin Tohtori -näyttelijä sitten Christoper Eccelstonin. Jo ensimmäisistä episodeista lähtien monet fanit valittivat, ettei Capaldi tunnu oikealta Tohtorilta. Liian kylmä, ei karismaa, tummanpuhuva ja huumorintajuton olivat ehkäpä yleisimpiä argumentteja Capaldia vastaan. Capaldille oli kuitenkin suuret odotukset, sillä hän jatkoi Matt Smithin loistavan suorituksen jälkeen. Capaldin Tohtori oli hyvin vastakohtainen Smithin charmikkaalle, poikamaiselle Tohtorille ja luulenpa, että juuri tämä kontrasti on se, mikä teki hallaa Capaldin suoritukselle.

Itselläni ei ole ollut mitään ongelmaa Peter Capaldin kanssa. Ehkä joskus se sähkökitara ja aurinkolasit tuntuivat vähän korneilta, mutta tavallaan ihan hauskalta. Hahmo on selkeästi erilainen verrattuna muihin moderneihin Tohtoreihin, mikä on oikeastaan ihan hyvä juttu. Minun on hankala asettaa järjestykseen Smithiä, Eccelstonia ja Capaldia, sillä kaikissa on ollut jotain mikä on iskenyt minuun lujaa. Ainoastaan siitä voin olla varma, että David Tennant on ehdottomasti paras Tohtori. Silti minulla ei ole käsitystä siitä millainen Tohtorin kuuluisi olla, vaikka olen kaikki modernin Tohtorin jaksot nähnyt, osan kahteen kertaan. Joten miksi monilla muilla on niin selkeä käsitys siitä millainen Tohtorin on oltava ja millainen hän ei todellakaan saa olla?  Osittain syytän hänen huonoa mainettaan siitä, että Capaldille sattui monta hyvin heikosti käsikirjoitettua jaksoa.

Mielestäni jokainen näyttelijä tuo jotain uutta rooliin, eikä todellinen Whovian voi oikeasti vihata yhtäkään Tohtoria. Kyllä, Capaldi on erilainen, mutta hän ei ole huono. Rehellisesti sanottuna Capaldi on ehkä paras näyttelijä, joka Tohtoria on tässä rebootissa näytellyt.  Capaldin karu olemus, rehellisyys ja ennen kaikkea synkkyys, muistuttivat siitä, että Tohtori todellakin on ulkoavaruudesta ja valmis uhraamaan mitä vain pelastaakseen rakkaimpansa. Tohtori on kuitenkin syntytarinaltaan traaginen tapaus ja mielestäni Capaldi onnistui tuomaan tätä esiin hahmossa. Capaldilla oli myös loistavat kemiat Jenna Colemanin (Clara) ja Michelle Gomezin (Missy) kanssa, joista molemmat ovat suosikkihahmojani koko sarjassa.

Ainakin minä jään kaipaan Capaldin Tohtoria, vaikka odotankin jo innoissani seuraavaa Tohtorin saappaiden täyttäjää. Rooli on kuitenkin sellainen, jonka perii aina joku toinen näyttelijä, vähän kuin James Bond, mutta enemmän timey wimey wibbly wobbly -juttuja. Hate the game, not the player!

25 kertaa minä!

Harvemmin tulee tehtyä näitä henkilökohtaisempia päivityksiä, mutta tälle viikolle niitä mahtuu jopa kaksi! Syy miksi halusin tehdä taas minusta kertovan tekstin on se, että täytän huomenna 25! Se on niin kuin neljännes vuosisata joka tuntuu todella isolta jutulta! Halusin juhlistaa itseäni siten, että tutkin elämääni vaikuttaneita asioita jokaiselta vuodelta vuodesta 1992 aina tähän vuoteen saakka. Varmaankaan mitään suuria yllätyksiä tällä listalla ei ole, mutta ainakin jotain mielenkiintoisia pikkuseikkoja saattaa minusta paljastua. Ennen kuin leimaatte minut jälleen itsekeskeiseksi luuseriksi niin tämä on ehkä tavallaan enemmän omaksi iloksi tehty teksti johon on sitten kiva palata kymmenen vuoden päästä. :)

1992 - Synnyin

Helmikuussa 1992 tosiaan synnyin ja siitä lähtien on tullut tutkittua tätä alati muuttuvaa maailmaa. Samana vuonna syntyi myös muutamat tämän hetken kuumimmista nimistä elokuvien saralla ja etenkin kaiken maailman kivojen nörtti juttujen parissa työskenteleviä sellaisia! Daisy Ridley ja John Boyega Star Warsista, Ezra Miller Justice Leaguesta ja Alexander Ludvig ja Josh Hutcherson Nälkäpelistä. Kaiken lisäksi jaan syntymäpäivän Taylor Lautnerin kanssa. 1992 oli nörttien vuosi!

1993 - Jurassic Park

Nuorempana olin ihan hitonmoinen Dinosaurus-fani. Tiesin kaikki lajit ja yksityiskohdat kaikesta! (Tai ainakin luulin tietäväni). Jurassic Park on edelleenkin yksi 90-luvun parhaista leffoista ja onhan dinosaurukset edelleen tosi siistejä! 

1994 - Frendit

Vuonna 1994 alkoi yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä sitcom -sarjoista. Ketään ei varmaan yllätä, että en tosiaan vielä kolme vuotiaana sarjaa seurannut, mutta teini-ikäisenä se nousi aika kovaksi jutuksi! Voisin melkein syyttää Frendejä siitä, että pidän edelleenkin sitcomeista, mutta ennen kaikkea sarjan syytä on sarkastinen huumorintajuni. Kiitos Chandler.

1995 - Pixar

Kaikille lapsille animaatioleffat on se ykkösjuttu. Olen ihan tyytyväinen siihen, että elin animaatioiden kulta-ajan lapsena. Varmasti siitä syystä edelleenkin animaatiot on tosi kova juttu. Etenkin Pixarin ja Studio Ghiblin tuotanto on aivan järjettömän hyvää. Vuonna 1995 ilmestyi siis Toy Story, eli ensimmäinen kolmiuloitteinen animaatioleffa tai kuten minä niitä kutsuin: "huffpuff-leffa".

1996 - Pokémon

Ehkäpä yksi suurin vaikuttaja elämääni on ollut tuo Nintendon paras pelisarja eli Pokémon. Ken Sugimori eli Pokémonien alkuperäinen piirtäjä oli ja on yksi idoleistani ja kopioimalla hänen töitään opin todella paljon piirätmisestä. Pokémon pelejä olen pelannut Goldista asti ja kortteja olen kerännyt siitä asti kun sain ensimmäisen sellaisen käteeni!

1997 - Harry Potter

Olen todella huono lukemaan kirjoja tänä päivänä ja taitaa olla vain yksi kirjasarja jonka olen alusta asti lukenut loppuun saakka. J. K Rowling teki lapsuudestani ja nuoruudestani taianomaisen maailman ihanimmilla hahmoilla ja tapahtumilla. 1997 ilmestyi ensimmäinen Potter kirja, mutta itse luin Viisasten Kiven vasta muutama vuotta ilmestymisen jälkeen.

1998 - Crash Bandicoot 3: Warped

Pleikkari oli myös iso juttu lapsuuttani. Vuoron perään pelattiin veljen kanssa erilaisia pelejä, oli pelipäivät ja pelikiellot. Joskus tuli heitettyä ohjaimella veljeä tai seinää kun meni pelit pieleen. Monet parhaimmat pelit joita olen pelannut löytyvät Playstation ykköseltä ja yhtenä parhaimapana seikkailupeli Crash Bandicoot 3: Warped vuodelta 1998.

1999 - Kouluun

Jos en nyt ihan väärin laskeskellut niin 1999 menin kouluun. Pieni kyläkoulu nimeltään Kirstinkallion koulu on se, missä vietin ensimmäiset neljä kouluvuotta. Koulu oli sopivan pyöräilymatkan päässä ja pienen kokonsa vuoksi siellä oli helppo ystävystyä kaikkien kanssa. Omalla luokallani oli kuusi oppilasta joista yksi on edelleenkin hyvä ystäväni. Kirstari oli siitä hyvä, että jokainen sai olla oma itsensä eikä ketään jätetty yksin.

2000 - Legend of Zelda: Majora's Mask

Eräs suosikkipeleistäni ilmestyi vuonna 2000. Zelda-pelit ovat olleet myös todella kovassa suosiossa ja parhaimpana juuri tämä Majora's Mask. Nintendo 64:lla en peliä ikinä päässyt pelaamaan, mutta muutaman vuoden päästä Gamecube versiota. Sen lisäksi ostin toissa vuonna pelin myös 3DS versiona ja edelleenkin se on yksi parhaimpia pelejä ikinä!

2001 - Tove Jansson (1914 - 2001)

Eräs harmittavimmista asioista tässä maailmassa on se, että tavallaan olisin voinut joskus jopa tavata Toven. Tove Jansson kuoli 2001, mutta jätti arvokkaan kulttuuriperinnön taakseen, Muumit. Tove on yksi minun suurimmista idoleistani ja arvostan hänen tuotantoaan aivan älyttömän paljon!

2002 - Lilo & Stitch

Disneyn animaatiot! Olen nähnyt lähes tulkoon kaikki Disney klassikot, mutta yksi on edelleen ylitse muiden ja se on vuonna 2002 ensi-iltansa saanut Lilo & Stitch. Käytän edelleenkin todella paljon erilaisia quoteja tästä leffasta päivittäin...

2003 - Big Fish

On vaikea sanoa milloin aloin oikeasti oikeasti fanittamaan elokuvia. Yksi tekijä kuitenkin oli Tim Burton, jota fanitin teininä suuresti. Ymmärsin tuolloin, että ohjaajalla voi olla oma tyyli jonka oikeasti tunnistaa leffasta toiseen. Big Fish on varmaankin suosikki elokuvani Burtonilta ja ehkä juuri sen takia, että se ei ole niin selkeä Burton leffa, vaikka siinä kaikki elementit siihen onkin.

2004 - Sarjakuvat

Alakoulun loppupuolella aloin todenteolla ajattelemaan, että minusta tulee isona sarjakuvapiirtäjä. Minulla oli tuolloin kaikkein eniten ideoita ja hahmoja sarjiksiin ja edelleenkin minulla on talleessa satoja sivuja luonnoksia ja tarinoita! Ehkä minusta vielä joskus tulee sarjakuvapiirtäjä, kuka tietää!

2005 - Doctor Who

Doctor Who palasi vuonna 2005 aivan uudella konseptilla ja satuin sitä vahingossa YLEltä katsomaan. Christoper Eccelston oli todella siisti Tohtori joka vetosi nuoreen minään. Koko Doctor Who vain upposi tosi hyvin tälläiseen nuoreen scifi-faniin ja parasta on se, että voin edelleen sanoa että fanitin Doctor Whota ja ennen kuin se oli coolia! Eli ennen Tennantia.

2006 - P!nk - I'm Not Dead

Jossain kohtaa yläasteen alussa aloin kuunnella musiikkia. Se oli jotenkin todella outoa ja noloa kertoa kavereille, että pitää musiikista. Ehkä tää oli vaan joku poikien juttu, mutta musiikkia ei kuunneltu, etenkään naislaulajia. Fanitin ensin Gwen Stefanin tuotantoa, mutta kun P!nk julkaisi albuminsta I'm not Dead vuonna 2006, olin aivan myyty. P!nk on edelleen yksi suosikki artistini ja olenkin häntä käynyt kahdesti katsomassa livenä!

2007 - Fullmetal Alchemist

En muista milloin meille tuli subtv, mutta ainakin Dragon Ball oli silloin Cell-sagaa aloittelemassa. Pari vuotta sen jälkeen eli 2007 subilta alkoi eräs parhaimmista animeista ikinä eli Fullmetal Alchemist! Rakastuin oitis tuohon maailmaan ja vasta sen jälkeen kun aloin lukea mangaa ja katsoa FMA: Brotherhood animea toden teolla rakastuin tähän! Kiitos Hiromu Arakawa, sait minut pitämään mangasta!

2008 - Marvel Cinematic Universe

Vuonna 2008 Iron Man elokuva avasi tien kokonaiseen leffa universumiin supersankareita. Tuolloin en vielä ravannut leffassa katsomassa jokaikistä MCU -leffaa, mutta tänä päivänä ne ovat kaikki must see -tavaraa. Parin vuoden sisällä tuonkin pitäisi huipentua Infinty War -leffoihin ja saamme heittää hyvästit monille hienoille hahmoille jotka Marvel on yhdessä Disneyn kanssa tuonut valkokankaalle!

2009 - Don Rosa

Tapasin Lahden Suurhallissa vihdoin yhden elämäni suurimmista sankareista vuonna 2009. Don Rosa oli se kovin sarjakuvien tekijä kun olin nuori ja edelleenkin hän on todella insipiroiva vaikkei enää piirräkkään sarjakuvia. Don Rosa on vaikuttanut myös paljon piirrostyyliini ja ihailen edelleen hänen Ankka-tuotantoaan.

2010 - Inception

Nyt voi sanoa, että leffojen fanitus alkoi oikeasti olla sitä luokkaa, että alkoi oikeasti tajuamaan millainen on hyvä elokuva. Taisin katsoa ensimmäisen Oscar-gaalanikin tuolloin kun Inception oli ehdolla. Inceptionissa kulmunoituu monta asiaa joita rakastan: Christopher Nolan, Hans Zimmer sekä loistava näyttelijäkaarti ja näyttävät erikoistehosteet! Edelleen eräs suosikkileffoistani.

2011 - Ylioppilas

Lukio ohi ja kohtailset paperit ulkona. Kirjoitin psykologian ja uskonnon reaaleina joista jälimmäisen paremmin eli M. Lukio oli hienoa aikaa elämässä ja nyt kaduttaa etten ottanut enempää irti sen hienouksista! Pari uutta ystävääkin sain sieltä. Samana vuonna tein myös ensimmäisen ison ulkomaan reissuni Lontooseen serkkuni kanssa. Aloitin myös tämän blogin kirjoittamisen tuolloin. Aivan huikea vuosi oli tuo!

2012 - Elämänmuutoksia

Vuosi 2012 oli todella täynnä tapahtumaa. Olin intissä sen pari kuukautta, palasin takaisin Prismaan töihin, erosin. Kaiken maailman ihmeellisiä asioita mahtui tähän, mutta ehkäpä kaikkein paras oli kuitenkin se kun tapasin tämän paremman puoliskoni loka-marraskuussa 2012. Siitä asti ollaan toisiamme jouduttu katselemaan!

2013 - Batman: Death of the Family

Jos joku ei tiedä niin rakastan Batman sarjakuvia! Eräs suosikki tarinoistani on vuoden 2013 julkaisu Death of the Family. Tarina on klassinen Jokeri tarina Earth 52 maailmasta. Sen tekijöinä ovat Scott Snyder sekä piirtäjä Greg Capullo. Muita suosikki Batman tarinoitani ovat Heart of Hush, Killing Joke sekä Year One.

2014 - Sia - 1000 Forms of Fear

Ah, Sia. Tämän hetken ehdoton suosikkini musiikin saralla. Joka ikinen Sian biisi koskettaa minua jollain tavalla syvältä sisältä ja etenkin tämä 1000 Forms of Fear -albumi on jotain niin upeaa! Levyltä löytyvät hitti biisit Chandelier, Big Girls Cry sekä oma suosikkini Elastic Heart. Sia on myös upea ihminen kaikin tavoin ja täydellinen roolimalli!

2015 - Star Wars: the Force Awakens

Aina Episodi III:sta asti olen ollut aivan tajuton Star Wars nörtti. Kaikki tieto mitä Tähtien sotaan liittyy on ollut pakko ahmia niin sarjakuvien kuin tv-sarjojenkin puolesta. Kaikkein parhainta Star Wars tavaraa ovat kuitenkin ne itse elokuvat joista parhaimpana vuoden 2015 Force Awakens. Vanhoista Uusi Toivo sekä Imperiumin vastaisku ovat myös täydellisiä rainoja!

2016 - Overwatch

Viimeistä viedään! Kuten huomata saattaa niin elokuvat, sarjakuvat ja pelit ovat olleet todellakin iso osa elämääni, niin myös viimeisimpänä oleva Overwatch. Overwatch toi minut ampumapelien pariin, mutta ei niinkään genrensä vaan ihastuttavien hahmojensa takia!

Tässä siis kiteytettynä minä. Paljon muutakin tietysti mahtuu minun nörttielämään, mutta ehkä nämä voisi olla jotain kohokohtia. Jos joku haluaa tehdä samanlaisen itsestään vuosipäivänään tai ihan vaan muuten niin siitä vaan! Tää oli yllättävän hauskaa ja haastavaakin :)

Doctor Who?

Kenestä tulee seuraava Tohtori? Melkein yhtä mielenkiintoinen kysymys kuin että kuka on seuraava James Bond. Bondin rooliin itse liputan Michael Fassbenderiä tai Idris Elbaa, mutta nyt ei keskustella siitä. Tällä hetkellä minua kiinnostaa se, kuka tulee jatkamaan Peter Capaldin jälkeen Tohtorina. Koska oikeasti en asiasta tiedä muuta kuin että ilmeisesti Capaldi jättää lähitulevaisuudessa roolinsa Tohtorina, niin kaikki tämä tosiaan on ihan vain minun päänsisäistä pohdintaa. En usko, etä Tohtori tulee olemaan kukaan valinnoistani, mutta ainakin minulla oli hauskaa pohtia tätä. Tässä minun ehdokkaani seuraavaksi tohtoriksi:

Simon Pegg

Syntynyt: Gloucester, Englanti 1970

Simon Pegg on aika monenkin mielestä yksi ennakkosuosikki seuraavaksi Tohtoriksi. Pegg on koomikko, joka on melko tunnettu jo scifi-piireissä rooliensa Star Trekissä ja Star Warsissa ansiosta. Peggin tunnetuin rooli on kuitenkin zombiekomedia Shaun of the Dead, jossa miehen mustan huumorin lahja pääsee todellakin valloilleen. Yksi mahdollinen asia, joka tukee sitä että Pegg voisi olla seuraava Tohtori on se, että tämä on jo ollut mukana tekemässä Doctor Who -sarjaa sen ensimmäisellä tuotantokaudella 2005. Esimerkkinä tästä että myös Capaldi nähtiin Doctor Who jaksossa jo kauan ennen rooliaan.

Domnhall Gleeson

Syntynyt: Dublin, Irlanti 1983

Okei tiedän mitä aiotte sanoa: Irkku ei voi olla Tohtori! Okei, totta se on ja olen jollain tasolla samaa mieltä, mutta silti en jätä tätä vaihtoehtoa käyttämättä! Kaikki haluavat punatukkaisen Tohtorin, koska Tohtori itse haluaisi olla gingerhead. Jostain syystä kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, että Rupert Grintin pitäisi olla seuraava Tohtori, itse haluaisin mielummin hieman vanhemman Weasleyn. Toisaalta pidän siitä ajatuksesta, että Tohtori on vaihteeksi vähän vanhempi näyttelijä, mutta jos joku nuori pitäisi valita niin ehdottomasti Gleeson, joka tällä hetkellä uransa nousukohdassa.

Rowan Atkinson

Syntynyt: Consett, Englanti 1955

No nyt päästään niihin koviin nimiin. Mietin koko ajan, että onko ongelma jos on liian tunnettu näyttelijä? Voiko niinkin iso nimi kuin Rowan Atkinson olla jotain niinkin "pientä" kuin Tohtori? Mielestäni se ei välttämättä ole enää este. Doctor Who -sarjan suosio on ollut nousussa ja enää ei ole edes niin epämuodikasta olla nörtti. Vuosi vuodelta tuntuu siltä, että sarjan budjetti vain kasvaa ja saadaan parempia erikoistehosteita ja kalliimpia näyttelijöitä sivurooleihin. Miksei siis repäistä kunnolla ja tuoda noinkin ikoninen näyttelijä kuin Atkinson esittämään ikonista brittihahmia. Atkinsonin huumori ja brittimäinen charmi toisi varmasti hyvinkin mielenkiintoisen Tohtorin esiin. Jotain Mr. Beanin ja Edinburghin herttua Edmundin yhdistelmä olisi aika siisti! Tai sitten ihan Johnny English -tyyppinen tohtori!

Hugh Laurie

Syntynyt: Oxford, Englanti 1959

Tästä en pääse yli enkä ympäri! Kuin siistiä olisi jos Hugh Laurie olisi joskus Tohtori? Hugh Laurien voisi olla muutenkin aika palata kunnon brittisarjaan. Housen rooli on aivan superhyvä ja se vetää vertoja jopa herran ikonisille rooleille sarjassa Kyllä Jeeves hoitaa ja Musta Kyy. Olisi hienoa taas kuulla Laurien suusta brittiaksenttia ja toisaalta hän voisi vetää joko hyvin koomisen Tohtorin tai jatkaa samankaltaisena myrtsi-Tohtorina kuten Capaldi. Tai olla molempia, sarkasmi kun onnistuu aika hyvin herralta!

Martin Freeman

Syntynyt: Hampshire, Englanti 1971

Minulla on niin ristiriitaiset tunteet tätä herraa kohtaan Tohtorin rooliin. Toisaalta Martin Freeman olisi varmasti täydellinen Tohtori mielestäni ja rakastaisin häntä varmasti enemmän kuin ketään muuta. Toisaalta voisi olla vaikea päästää irti Watsoninsta. Freeman tekee niin hyvää työtä BBC:n toisessa sarjassa Sherlockissa että en ole varma haluaisinko nähdä häntä Doctor Whossa. Mikäli kuitenkin Martin Freemanista joskus tulee Tohtori niin minä olen todella onnellinen!

 Nyt sitten katsotaan että kuinka kaukana toiveeni ja haaveeni olivat todellisuudesta. Itselläni ei ole pakottavaa tarvetta tunkea Tohtorin rooliin tummaihoista tai naista, kuten niin monet toivovat. Minulle riittää, että Master on tällä hetkellä nainen. Mutta sitten tulevaisuudessa nähdään mitä tapahtuu! Mikäli sikäli Peter Capaldi edes on lähdössä minnekään, minusta ei ainakaan tarvitsisi vielä. :)

Parhaat pahikset!

Ihan vaan jotta edes joskus voisi täällä tuoda ilmi sitä että tosiaan olen graafinen suunnittelija! Tässä muutama vektori-grafiikka juliste mitä olen illustratorilla väkertänyt parin viime päivän aikana. Aiheina lemppari pahikset tv-sarjoista Jessica Jones, Doctor Who ja Sherlock. Taustalla kaikkia kivoja quoteja mitä nää pahikset on sanonut, nauttikaa tai itkekää ja nauttikaa! :)

Kymmenen kysymyksen haaste

Kiitos Sini jälleen kaikenmaailman typeristä haasteista! Pakkohan se on tehdä kun nuin nätisti pyydetään. Tässä siis minun vastaukseni kymmeneen kysymykseen ja jos siis oikein ymmärsin niin nyt minun pitää keksiä omat kymmenen kysymystä ja haastaa lisää poloisia immeisiä tähän?

1. Minkä elokuvan ostit viimeksi? ja mistä?

En todellakaan enää edes muista... Aika harvoin tulee nykyään ostettua enää leffoja, mutta Interstellar saattaa olla viimeisin DVD 

2. Mitä televisiosarjaa/sarjoja seuraat juuri nyt?

Juuri loppui Breaking Bad niin olen vieläkin vähän sekaisin mitä sitä alkaisi seuraamaan... Better Call Saul, Sense8 ja Arrown uusin kausi on ehkä seuraavana vuorossa?

3. Minkä kirjan luit viimeksi? 

Noloo, en lue kirjoja... Mut sarjakuvista viimeisin oli Batman: Zero Year sekä Kingsmen the Secret Service

4. Mene imdb:hen ja rullaa alas "Recently Viewed" kohtaan, kerro 5 viimeisintä.  

Suicide Squad, Stan Lee, Doctor Who, Hateful 8, Bryan Cranston

5. Onko sinulla jotain sellaista elokuvaa/tv-sarjan jaksoa, jonka olet nähnyt aivan liian nuorena?

En ainakaan muista mikäli tässä haetaan sitä että jotkut traumat olisi jostain tullut...

6. Minkä elokuvan olet aikeissa nähdä seuraavaksi valkokankaalta? 

Ehkä tuo Inside Out

7. Mikä sai sinut alunperin kirjoittamaan blogia? 

Taisi olla niin, että mulla oli paljon asiaa ja liian vähän kuulevia korvia joita kiinnosti nörttijutut, myös se että Sini alkoi pitää leffablogia sai minut innostumaan.

8. Paras yli 80-vuotias aktiivinen näyttelijä/näyttelijätär tällä hetkellä?

Judi Dench

9. Paras alle 15-vuotias näyttelijä/näyttelijätär tällä hetkellä?

Rehellisesti sanottuna ei mitään hajua edes alle 18-vuotiaista

10.  Paras James Bond? Paras Tohtori (Doctor Who)? Paras Kissanainen?

Parhaimmaksi Bondiksi on Skyfallin myötä noussut Daniel Craig.

Ehdottomasti paras Tohtori on David Tennant.

Paras Kissanainen Anne Hathaway.


Haastan seuraavaksi tähän typeryyteen Hanniksen, Ellen Arianan ja Sinin, joka voi halutessaan ihan vaan vastata kommentteihin, niinkuin muutkin! :)

Eli minun kymmenen kysymystä tulee tässä:

1. Jos saisit minkä tahansa supervoiman niin mikä se olisi?
2. Paras japanilainen animaatio-sarja jonka olet katsonut?
3. Jos saisit kaikki maailman rahat ja taidot cosplay-asun luomiseen niin ketä cossaisit?
4. 50 000€ voi ostaa:
5. Paras 2013 vuoden peli?
6. Paras sarjakuvaan pohjautuva elokuva (ei animaatio)?
 7. Kuumin peli-, elokuva- ja sarjakuvahahmo?
8.  Jos olisit mestarivaras niin mitä varastaisit ja keneltä?
9.  Jos pääsisit maailmanympärysmatkalle Frodon, Phileas Foggin tai Iron Manin niin kenet valitsist matkakumppaniksi?
10. Paras muumijakso?

Comic-Con 2015

Ah, Comic-con! Tuonne täytyy joskus päästä, mutta toistaiseksi joudun tyytymään siihen, että seuraan tapahtumaa ruudun tältä puolen! Koska kaikkia kiinnostaa niin hirveästi kuulla itse tapahtumasta yms. blaablaa niin päätin nyt vain koota tulevat leffat traileriensa kanssa tähän. (Tosin olen sen verran puolueellinen, että laitan vain ne, jotka minua itseäni kiinnostavat!) Täytyy sanoa, että aivan huikeita supersankari-elokuvia tulossa ensi vuonna! Tässä maistiaisia:

Batman V Superman: Dawn of Justice

Suicide Squad

Supermansion

Hunger Games: the Mockingjay part 2

Star Wars: the Force Awakens

Ja sarjojen puolelta, ei niissäkään jäädä kylmiksi! Tässä muutma traileri lisää!

Fear the Walking Dead

Doctor Who

Legends of Tomorrow

Heroes Reborn

Laitan uuden postauksen heti kun jotain muuta vielä saadaan esille! Muun muassa Deadpool-leffan tiiseri pyörii tälläkin hetkellä netissä, hieman hunolaatuisena tosin, mutta anyway, who cares? Mutta mikäli saadaan Deadpoolista, Gambitista, Civil Warista tai X-men Apocalypsestä jotain fiksua niin teen uuden pläjäyksen! Tässä nämä tältä erää!

Top 5: Koskettavimmat Doctor Who-hetket

Vihdoin ja viimein sain katsottua BBC:n Doctor Whon siihen asti kun sitä on tähän mennessä ilmestynyt. Aivan ihastuttava sarja sai minut taas vuosien tauon jälkeen innostumaan uudestaan Tohtorin ihmeellisistä matkoista halki ajan ja avaruuden. Jokaisen itseään kunnioittavan nörtin tulee tietää tämä sarja ja ainakin yrittää katsoa muutama jakso. Tiedostan toki että Doctor Who ei nappaa kaikille, on se kuitenkin sen verran omalaatuinen joskus jopa vähän lapsellinen sarja eikä oikein pysty painimaan samassa sarjassa tämän hetken menestyvien sarjojen joukossa. 

Itselleni Doctor Who tuli tutuksi silloin kun tämä uusi sarja alkoi ensimmäisen kerran pyörimään Ylellä joskus vuonna kivi ja keppi. Tuolloin tälläinen superscifi-sarja upposi pieneen minuun toden teolla ja joka viikko odotettiinkin seuraavaa jaksoa. Jotain kuitenkin kävi ja en koskaan tajunnut alkaa seuraamaan seuraavaa kautta.

Nyt Netflixin myötä siis halusin kurkistaa uudestaan tähän maailmaan ja voi pojat kuinka kotoisalta se tuntuikaan! Christopher Eccelston teki minuun lähtemättömän vaikutuksen jo silloin kauan aikaa sitten ja osittain vierastinkin aluksi David Tennantin Tohtoria (josta yllättäen tuli kaikkien aikojen suosikkini!). Uuden Tohtorin saapuminen sarjaan on aina kova pala ja sen tulette huomaamaan tässä listassakin minkä loin Doctor Whosta. 

Kaikkia kuitenkin kiinnostaa kuka on suosikki "companioni" ja mitä pidän kustakin tohtorista joten listaan tähän nopeasti kaiken olennaisen: Tennant on ehdoton suosikki, mutta Eccelston, Smith ja Capaldi ovat kaikki hyvinä kakkosina, kullakin on ne omat hyvät puolensa. Companioneista parhaimmat ovat ehdottomasti Amy sitten Clara, Donna, Rose ja Rory. Kaikein vähiten pidin Marthasta, mutta hänkään ei huono ole. No mutta koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja minun on helpompi kertoa niiden avulla mietteitäni niin tässä tulee Top 5: Koskettavimmat Doctor Who-hetket :) 

Niin ja tosiaan: Spoilers

#5 "Have a fantastic life."

Tässä vaiheessa pieni minä ei vielä tiennyt, että eihän se Tohtori nyt niin vaan kuole, mutta... Se kuinka Tohtori kertoo Roselle hologrammi-viestissä, että hän on kuolemaisillaan tai kuollut ja että Tardis vie Rosen kotiin ja jää itse kuolemaan. Viestin lopuksi Tohtori katsoo silmiin itkuista Rosea ja katoaa...

#4 "Hush now - Spoilers."

River Song, miksi menit kuolemaan jo ennen kuin ehdimme edes tutustua sinuun! Ensimmäisellä kerralla tämä ei ollut koskettava sillä emmehän edes tienneet kuka tämä nainen on, muuta kuin että kaikki mitä hän sanoo on spoilereita tulevaan. Mutta toisella kerralla... kun olet tutustunut Riveriin ja huomannut miten ihastuttava persoona hän on ja sitten menet katsomaan kuinka hän kuolikaan niin... Myös viimmeiset hyvästit Riverille Trenzaloressa olivat koskettavat: "Goodbye Sweetie.."

#3 "Raggedy Man... Good night."

Minulla kesti pitkään tottua Matt Smithiin ja oikeastaan vasta viimeisimmissä jaksoissa aloin oikeasti hänestä tykkäämään, mutta luulisin että suurimmalta osalta tämäkin johtui Amystä. Joka tapauksessa Matt Smithin Tohtorin viimeiset hetket olivat koskettavat. Inspiroivan puheen saattelemana Amyn kuvajainen tulee viimmeisen kerran kutsumaan Tohtoria "Raggedy Maniksi" ja periaatteessa tässä kohtaa jätetään myös viimeiset hyvästit Amylle. Tavallaan tämä oli aikamoinen käännekohta Doctor Who-sarjan sävyssä.

#2 " It'll be fine. I know it will. I'll be with him like I should be. Me and Rory together."

Kauheaa.. itken nytkin kun katsoin tuon pätkän jälleen tehdessäni tätä. Amyn ja Roryn suhde oli ala- ja ylämäkiä, mutta loppujen lopuksi molemmat rakastivat toisiaan hyvin paljon. Amyn täydellinen rakkauden osoitus kun hän päättää tulla myös itkevän enkelin koskettamaksi ja vanheta menneisyydessä yhdessä aviomiehensä kanssa on sydäntäsärkevä. Hautakivi jossa lukee molempien nimi aiheuttaa itkun purkauksen kovanaamaisimmallekin fanille.Todella hyvin rakennettu kohtaus jää mieleen pidemmäksikin aikaa. 

1# "I Don't want to go."

Se joka ei arvannut että tämä on ykkösenä nostaa käden ylös. Niin arvelinkin. Mitä nyt olen muiden who-fanien kanssa ja internettiä lukenut niin Tennant on lähestulkoon kaikkien suosikki Tohtori. Siksi onkin niin sydäntäraastavaa katsoa kun mies joka on nauttinut täysin rinnoin roolistaan Tohttorina sanoo ettei halua mennä. Tennant oli niin täydellinen Tohtori, että toista niin hyvää ei varmasti tule! Minulla ainakin on nyt jo kova ikävä...

 Loppuun vielä pari kunniamainintaa, jotka eivät vaan mahtuneet listalle. Eli Rosen ja Tohtorin hyvästit sekä "tyttö joka odotti" eli Amy, joka jätettiin Tardiksen ulkopuolelle.