sunnuntai 30. tammikuuta 2022

Parhaat pelit 2021

Nytpä laitetaankin listaksi mun lemppari pelit vuodelta 2021! Oon ihan hirveän myöhässä näiden mun listojen kanssa, mutta eipä näitä muutenkaan kovin moni tule lukemaan. Aika vähän loppujen lopuksi tuli pelattua uusia pelejä, mutta ainakin muutama ihan törkeän hyvä tuli suoritettua kunnialla lähes loppuun saakka. Pelasin aika paljon vanhoja pelejä, mutta listan kärkisijalta löytyy myös ihan 2021 vuoden pelikin. Teille, jotka eivät siis ole mun blogia niin pitkään seuranneet niin Parhaat pelit -listoille pääsee mitkä tahansa pelit, jotka olen pelannut läpi vuoden aikana. Olivat ne sitten tasoloikkaa kasarilta tai räiskintää joulukuulta. Tosin tällä kertaa teen poikkeuksen ja sisällytän listalle pelin, jota en päässyt kokonaan läpi. Tässä tulee Ruudukon suosikki pelailut vuosimallia 2021 - spoilerivapaasti tietenkin!


 

#5 What Remains of Edith Finch (2017)
Alustana: PC (Steam)
Julkaisija: Giant Sparrow
Pelitunnit: 3 h

Ensimmäinen peli mitä olen koskaan striimannut oli tämä indie-peli What Remains of Edith Finch. Mulle suositeltiin tätä jo useampi vuosi sitten ja se roikkuikin Steamin toivelistalla aika pitkään. Alkuvuonna 2021 kuitenkin päätin sen vihdoin ostaa ja ihan oikeasti pelatakin. Oli jotenkin tosi erilaista lähteä pelaamaan peliä, josta mulla ei juurikaan ollut hajua. Tarina ja hahmot olivat täysin mysteerin peitossa, enkä oikein tiennyt mitä odottaa edes itse gameplayltä. What Remains of Edith Finch on periaatteessa kävelysimulaattori, jossa etsit erilaisia vihjeitä sukulaistesi kohtaloista sekä suoritat erilaisia pieniä puzzleja. Tarina on synkkä, burtonmainen ja välillä jopa vähän pelottavakin. Mitä enemmän opit asioita, sitä enemmän hahmoihin kiinnyt. Pelikokemus olisi varmasti ollut parempi vielä, jos en olisi tosiaan striimannut tätä. Kaikki se ylimääräinen stressi striimammisesta söi kyllä jonkin verran keskittymistä. Jos kaipaat tunnepohjaista ja erilaista indie-peliä niin vahva suositus tälle!



#4 It Takes Two (2021)
Alustana: Playstation 4
Julkaisija: Electronic Arts
Pelitunnit: 13 h

Tätä peliä suositeltiin mulle kovasti pitkin loppu vuotta 2021 ja viimeistään siinä kohtaa kun It Takes Two nappasi kotiin sen Game of the Year -palkinnon niin olihan tää pakko kokeilla. Peli on kaksinpeli, jossa pelaajat ohjaavat avioeron partaalla olevaa pariskuntaa. Hauskaa pelissä on se, että sitä ei tosiaan edes voi pelata yksin vaan se vaatii kaverin. Halusin, että tästä tulisi siis sellainen kiva ajanviete puolison kanssa ja tavallaan se sitä olikin. Ihan ei keksitty, että miksi tämä oli ihan niin hehkutettu, mutta erikoisen pelimekaniikkansa, syvällisen tarinansa ja hassujen hahmojensa takia tämä oli aika uniikki pelikokemus! Eikä meillä edes mennyt hermo toisiimme kovin montaa kertaa. Oli vain hauska huomata, että toiselle meistä tasohyppelyt olivatkin vähän hankalia ja toinen sitten taas kompuroi enemmän loogista päättelyä ja rytmiä vaativissa tehtävissä. Upea kokemus, vaikka ei ihan ollut sen hypensä arvoinen.




#3 Final Fantasy VII (1997)
Alustana: Nintendo Switch
Julkaisija: Square Enix
Pelitunnit: n. 30 h

Mun on pakko myöntää, että tätä peliä en vaan saanut mitenkään läpi viime vuoden aikana. Peli ei todellakaan ole huono, mistä kertoo tämä korkealle sijoittuminen. Mulla ei vaan yksinkertaisesti ole aikaa keskittyä ja syventyä tähän peliin aina montaa tuntia kerrallaan. Tallennuspisteitä on niin harvakseltaan kun kyseessä on vanha peli ja tarina vain jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Pelimekaniikat on kuitenkin ihan tosi hyvin kestäneet ajan hammasta ja tarina ja hahmot tuntuvat edelleen ajankohtaisilta. Oli myös ihanan retroa pelata tälläisillä grafiikoilla varustettua peliä ja selkeästi huomasi kuinka FF7 olikin graffoissaan silloin aikanaan ollut todellakin edistyksellinen. En ihmettele yhtään miksi niin monien listoilla tää peli nousee niin korkealle. Se koukuttaa mukaansa hyvin ja mikäli ei pelästy sitä suhteellisen perinteistä JRPG -tyyliä niin kyllä tämä on jokaisen itsenään kunnioittavan gamerin, pakko pelata jossain kohtaa elämäänsä läpi. Senkin takia oli pakko se sisällyttää tälle listalle, ettei minulla enää ole tämäkin aiheuttamassa painetta pelata peliä. Final Fantasy seiska on parhaimmillaan silloin kun siihen saa rauhassa uppoutua.



#2 Paper Mario (2000)
Alustana: Nintendo Switch (Nintendo 64™ – Nintendo Switch Online)
Julkaisija: Nintendo
Pelitunnit: 20 h

Musta on alkanut viime aikoina tuntumaan, että Nintendo 64 on yksi kaikkien aikojen parhaimmista pelikonsoleista. Niin monet huiput ja ikoniset pelit on aikanaan sille tullut kuten Super Mario 64, Goldeneye ja Majora's Mask. Mulla ei itselläni ole koskaan konsolia ollut, mikä on harmittanut aina ihan tosi paljon. Onneksi Nintendo kuitenkin julkaisi tämän Switch Online Nintendo 64 -konsolin, johon pikkuhiljaa tippuu lisää huippunimikkeitä tuolta legendaariselta konsolilta. Ensimmäinen peli, jonka pelasin läpi tuolta oli Paper Mario. Vähän varauksella aloin sitä pelailemaan, mutta aika äkkiä Mario ja kumppanit nappasivat minut mukaansa! Paper Mariossa on ihan huikeasti tekemistä ja mielenkiintoisia hahmoja. Sen vuoropohjaiset taistelut ovat hauska lisä ja pelissä on juuri sopivasti sellaista hölmöä huumoria. Maailma on monipuolinen ja puzzlet sellaisia, että joutuu vähän miettimäänkin - joskus jopa internetin kanssa. Tykkäsin ihan tosi paljon ja aion kyllä kokeilla muitakin Paper Mario pelejä tulevaisuudessa. Mario toimii myös rpg:nä erinomaisen hyvin!




#1 Life is Strange: True Colors (2021)
Alustana: PC (Steam)
Julkaisija: Square Enix
Pelitunnit: 10 h

Life is Strange -sarjan peli ykkösenä? Yllättyneet voi huutaa vaikka hep! Mutta ihan oikeasti Life is Strange: True Colors on ihan törkeän hyvä lisä tähän pelisarjaan. Päähenkilö Alex nousi hyvin äkkiä yhdeksi mun suosikki LiS -hahmoksi. Alexin voima lukea ihmisten tunnetiloja oli hienosti toteutettu, eikä se ollut niin häiritsevä osa peliä kuin esimerkiksi Life is Strangessä. Pelialueena toimi Haven Springsin pikkukylä, joka jo itsessään tuntui niin kotoisalta ja hiveli jotain minun sisäistä kutsumusta noihin jylhiin lumihuippuisiin vuoriin ja kirkkaana soljuviin puroihin. Peli sai minut itkemään ja nauramaan lukuisia kertoja, sillä LiS -peleille tuttuun tapaan se sisälsi todella aitoja ja koskettavia kohtaamisia pelin hahmojen kanssa. Onpa tässä myös heittämällä yksi LiS -sarjan parhaimpia romanssejakin! Tykkäsin ihan tosi paljon, vaikkei päässytkään ihan samalle tasolle kuin LiS2 silloin aikanaan. Ehdottomasti mun lemppari peli viime vuodelta.

Vanhoista jo aloitetuista peleistä Dead by Daylight ja Smash Bros. olivat edelleen aikamoisessa kulutuksessa. Dead by Daylight on noussut koko ajan mun listalla korkeammalle ja korkeammalle. Uusia lisenssihahmoja tippuu vähän väliä ja aina jaksan yllättyä, että kenet BHVR Entertainment on saanut seuraavaksi mukaan! Nyt keväällä esimerkiksi ilmestyy Ring -aiheinen chapter. Smashissä puolestaan saatiin viimeiset DLC hahmot, joista Kingdom Heartsin Sora räjäytti kyllä pankin ihan totaalisesti. Mobiililla tuli pelattua Pikmin Bloomia, mutta se jäi alkuinnostuksen jälkeen kyllä aika heitteille. Myös iPadillä pelailin Hue nimistä väripeliä ihan tuntitolkulla. Animal Crossing: New Horizons sen sijaan tippui tänä vuonna lähes nollaan pelipäivinä.

Muita isompia ja tosi odotettuja pelejä mitä pelailin olivat Monster Rancher 2 sekä Spider-Man: Miles Morales. Monster Rancher oli sellainen peli, minkä muistin lapsuudesta. Se oli vuosikausia mulla ihan täysin unohdettuna, mutta sitten se tulikin yhtäkkiä takaisin kuin puskista. Halusin ehdottomasti nostalgia-hengessä kokeilla miten tuo peli oikeasti toimikaan, mutta hyvin äkkiä huomasin ajan kullanneen muistot aika pahasti. Kiertelemättä Monster Rancher 2 on aivan sysipaska, merkityksetön ja aivoton peli. Miles Morales oli toinen pettymys viime vuodelta. Rakastin kyllä pelata peliä, sillä omalla lemppari Marvel sankarilla swingailu pitkin Manhattania tuntui tosi hyvältä. Peli on kuitenkin valitettavan lyhyt ja itseään toistava. Kirjaimellisesti sellainen ylikallis DLC, joka olisi pitänyt olla nimeonmaan vain lisäosa originaalin Spider-Man peliin. Jäi huono maku suuhun, vaikka tykkäsinkin pelistä. Kuten sanoin niin tosi vähän tuli pelailtua etenkään mitään uutta vuonna 2021. Tänä vuonna kuitenkin tilanne tulee toivottavasti olemaan eri kun nyt alkuvuoteen jo mulla on taskussa pari aika huippupeliä! Ensi vuoden listaa siis odotellessa :)

2 kommenttia:

  1. Toi What Remains of Edith Finch ni rohkenisitko suositella tarinavetoisten pelien ystäville?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ehdottomasti! Kannattaa tän pelin kanssa tutkia ja makustella kaikki mitä löytyy kunnolla niin saa parhaimman pelikokemuksen :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...