Kuten olette varmaan huomanneetkin, minulla on melkoisen suuri fetissi listojen tekemiseen. Kaikki asiat pitää pystyä laittamaan järjestykseen ja arvottamaan arvoasteikolle. Oli kyseessä sitten pelit, elokuvat, pojat tai ruokakaupat, kaikella on oltava paikka jollain listalla. Siksi minua onkin usein sapettanut, ettei televisiosarjoja oikein pysty vertailla keskenään. Genrejen ja laadun välillä on niin paljon heittelyä eikä kumpikaan noista kerro edes mitään siitä, kuinka hyvin sarjan parissa voi viihtyä. Elokuvien osalta olen päättänyt, etten edes yritä laittaa niitä järjestykseen. Sen sijaan minulla onkin vain sellainen kokoelma jossa kaikki niin sanotusti parhaat elokuvat ovat samalla viivalla. Peleissä puolestaan minulla on top 10 lista, josta siirtelen ja tiputtelen pois aina uusien suosikkien vallatessa tilaa. Mutta sarjoille en ole keksinyt vielä mitään absoluuttista totuutta järjestyksestä tai edes sen suunnasta, ennen kuin nyt! Tulee taas teoreettista hömppää, jossa ehkä on jotain perää tai sitten ei. Voit itse kokeilla saatko määritettyä omat lempparisi kasaan tällä tavalla!
Ensinnäkin viihtyvyys sarjan parissa on todella tärkeää. Ei kukaan jaksa katsoa kausi tolkulla mitään sellaista, joka ei nappaa yhtään. Viihtyvyyteen vaikuttaa monet asiat kuten musiikki, näyttelijät, erikoistehosteet, käsikirjoitus, yleinen tunnelma jne. Ennen olen yrittänyt koota ajatuksiani kaikkien noiden avulla, mutta nyt keksin jakaa määritelmäni selkeämpiin kokonaisuuksiin. Löysin kolme osa-aluetta, joilla määrittelen hyvän sarjan tunnusmerkit: Juoni, Hahmot ja Tunnelma. Lisäksi mukaan voi ottaa sellaisen X-factor elementin, jossa yhdistyy sitten kaikki tuo muu sekä se miten paljon tunteita ja keskustelua sarja on herättänyt. Seuraavaksi käyn esimerkkien avulla läpi kaikki osa-alueet ja paljastan omat kaikkien aikojen suosikkisarjani!
Juoni
Käsikirjoitus on todella tärkeä osa laadukasta sarjaa. Hyvä sarja jaksaa olla kiinnostava alusta loppuun, se osaa yllättää aina uudellen ja uudelleen ja tuntuu tuoreelta vielä useammankin kauden jälkeen. Joskus laatusarjassakin pallo voi olla vähän hukassa, mutta sekin on taitoa jos saadaan homma kuitenkin kasattua kokonaisuudeksi. Ongelmia tulee useimmiten sarjoille, jotka jatkuvat ja jatkuvat rahankiilto silmissä. Siksi ei olekaan yllättävää, että juonellisesti hyvät sarjat ovat osanneet loppua ajoissa. Hyvänä esimerkkinä juonisarjasta käytän tässä kohtaa Netflixin sarjaa nimeltä Dark. Vaikka asetelma on hankala ja vaatii aivotyötä niin silti tekijät onnistuivat pitämään kaikki langat kasassa kaikkien kolmen kauden ajan! Dark on yksi nokkelimmista ja kiehtovimmista kässäreistä, joita telkkarissa on nähty. Jokaisen jakson jälkeen täytyy pysähtyä ajattelemaan, että mitenkäs juuri nähdyt asiat nyt oikeasti menivätkään. Kirjoittajat myös ottavat tämän hyvin huomioon ja kertaavat asioita sopivalla tahdilla sarjan aikana, jottei katsoja putoa totaalisesti kärryiltä.
Hahmot
Olen huomannut, että annan aivan liikaakin painoarvoa hyville hahmoille. Juonellisestikin huonot sarjat voivat olla todella rakkaita minulle, jos hahmot vain ovat samaistuttavia ja rakastettavia. Hahmokeskeiset sarjat saavat minut imeytymään todella helposti sarjan maailmaan ja yleensä aiheuttavat ties millaisia tunnekuohuja. Game of Thrones, Office ja Umbrella Academy - kaikissa on aivan loistavia hahmoja, mutta tämän esimerkin joudun kuitenkin antamaan 13 Reasons Why -sarjalle, jossa on mielestäni ehkäpä maailman rakastettavimmat hahmot. Olen itkenyt varmaan sarjan jokaisen hahmon takia jossain kohtaa, joko surusta, onnesta tai ihan vain jostain muusta syystä. Nytkin jo pelkkä ajatteleminen aiheuttaa tunnekuohuja. Näihin hahmoihin vain rakastui jotenkin niin pahasti, että ihan sattuu. Totta kai tähän Hahmot-osioon kuuluu myös se, että on onnistuttu roolittamaan oikeat näyttelijät hahmoille. Kun kokonaisuus toimii myös näyttelijöiden puolesta, tuntuu kuin koko tuotantotiimi olisi yhtä isoa perhettä.
Tunnelma
Tämä osa-alue on joko helpoin tai vaativin osa saada kuntoon. Yleensä jokaisella sarjalla on tunnelma kohdillaan ensimmäisellä kaudella. Tai ehkä se on vain sitä, että me katsojat kuvittelemme että tunnelman kuuluu olla tässä sarjassa tälläinen? Tunnelmaan vaikuttaa moni asia. Musiikki, intro, hahmoesittelyt, tempo, värimaailma... Monien asioiden summa siis tämäkin. Hyvä tunnelma on sellainen, että jo muutaman minuutin katselulla tiedät mitä olet katsomassa. Arvostan paljon sitä, jos sarjan tunnelma saadaan pysymään aina samana - oli kohtauksissa sitten surullinen tai onnellinen hetki. Esimerkkeinä Handmaid's Tale sekä Big Little Lies, jossa tunnelma on todella hyvä ja yhtenäinen koko sarjan ajan. Suosikkitunnelmani on kuitenkin HBO:n minisarjassa Chernobyl, joka on alusta loppuun juuri sen näköinen ja oloinen kuin aiheeseen sopiikin. Värimaailma, lavasteet, musiikki... kaikki on kohdallaan ja tunnelma on aidosti painostava ja ahdistava. Yleensä minisarjat onnistuvatkin parhaiten tässä kategoriassa.
X-factor sen sijaan on hankalampi avata sanoiksi. Se on enemmänkin sitä henkilökohtaista kokemusta kun olet niin sisällä sarjassa, että itket silmät päästäsi tai naurat niin paljon että sattuu. Se on sitä kun se vaikuttaa poliittiseen mielipiteeseesi sekä aiheuttaa keskustelua. Sitä kun et voi lopettaa sarjasta puhumista tai sen tunnarin kuuntelua. Se on sitä kun vielä toinenkaan katselukerta ei tuo sitä helpotusta ja tyydytystä, että pääsisit siitä kunnolla irti. Kaikilta listalleni pääsevistä sarjoista löytyy tämä elementti. Salainen ainesosa, joka teki kokemuksesta niin henkilökohtaisen juuri sinulle. Huomiona myös, että vaikka Game of Thrones täyttää kaikki muut osa-alueet, puuttuu siitä tämä X-factor tekijä. Tämän vuoksi sarja ei valitettavasti pääse top listalleni.
Ehkä joku oletti, että tämän avulla pystyn tekemään ihan oikean top 10 listauksen suosikeistani, mutta totuus on se, että on aivan mahdoton arvottaa sarjoja selkäksi listaksi juuri noiden genrejen suuren vaihtelun vuoksi. Miten animaatiota voisi verrata draamaan tai viiden kauden seikkailua minisarjaan? Siksi tyydynkin siihen, että kaikki yllä mainitut sarjat ovat sellainen sievä sikermä, jossa jokainen on ykkösenä omalla tavallaan tai omassa genressään. Sen kuitenkin lupasin, että näiden avulla pystyn määritellä sen omasta mielestäni kaikkien aikojen parhaimman sarjan. Mikä sitten voi olla sellainen sarja, josta löytyy kaikki nuo neljä yllämainittua asiaa? Itseasiassa sarjoja on kaksi ja ovatkin samasta universumista.
Breaking Bad ja Better Call Saul ovat molemmat ehdottomia suosikkejani. En osaa arvottaa toista korkeammalle kun molemmat vain ovat niin laatuviihdettä. Better Call Saul saa vielä viimeisen kauden ensi vuoden puolella, joten tällä on vielä jonkin verran potentiaalia päästä jopa ihan sinne huipulle. Kummassakaan sarjassa ei ole oikeastaan yhtään hahmoa jota vihaisi. Sen sijaan kaikki sivuhahmotkin ovat niin kiinnostavia ja hyvin kirjoitettuja, että ei voi kuin ihmetellä. Juonellisesti molemmat onnistuvat myös loistavasti pitämään katsojan varpaillaan jaksosta toiseen! Kässäri ei tunnu missään kohtaa överiltä, eikä se jää laahaamaan jakso tolkulla, vaan etenee suoraviivaisesti kohti määränpäätään. Tunnelma sarjoissa on kohdillaan alusta loppuun ja ihan jo nopealla vilkaisulla tunnistaa katsovansa tätä draamasarjaa. Aivan loistavaa viihdettä, joka vain imaisee mukaansa! Kommentteja, kritiikkiä? Teoreettinen juttuhan tämä on ja toimii ainakin minulle, mutta olisi mukava kuulla onko tämä toimiva ajatusmalli myös sinulle!
