Kaikki tuntevat taikajuomasta voimistuvan gallialais miehen, Asterixin, mutta harva on tutustunut mieheen hahmon takana. Itseasiassa Asterixin takana on kaksi taustapirua: käsikirjoittaja René Goscinny sekä piirtäjä Albert Uderzo. Kaksikko on yhdessä tehnyt useita sarjakuva albumeita ja Goscinnyn kuoleman jälkeen Uderzo on jatkanut ykisn. Kaksikko teki myös paria muuta sarjaa yhdessä Asterixin lisäksi: Joonatan Pistoolia ja Umpah-pahia. Uderzon ja Goscinnyn tiet kohtasivat vuonna 1951 ja he aloittivat miltei heti yhteisen taipaleensa. Hieman myöhemmin kaksikko oli mukana perustamassa Pilote nimistä sarjakuvalehteä, jossa julkaistiin mm. Asterixia, Blueberryä ja Valerian ja Laureline-sarjista.
Alberto Aleandro Uderzo on italialainen alkuperältään, joskin hän on syntynyt ranskassa. Hänen vanhempansa muuttivat ranskaan ennen hänen syntymäänsä ja vuonna 1934, ollessaan seitsemän vuotias, hän sai Ranskan kansalaisuuden. Toisen Maailman Sodan aikana Uderzo muutti Pariisista pienempään ranskalaiseen kaupunkiin Brittanyssä, jossa hän työskenteli farmilla ja auttoi isäänsä huonekalu bisneksessä. Aikaa hänellä ei ollut opiskella missään vaiheessa sarjakuva taidetta, vaan oppi sen itse tekemällä. Uderzo nautti olostaan Brittanyssa ja sen voi huomata myös siitä, että Asterixin kylä sijaitsee suurin piirtein samoilla alueilla kuin Brittany. Goscinny antoi Uderzon päättää missä päin galliaa kylä sijaitsee, ainoana kriteerinä oli, että sen oli sijaittava lähellä merta, jos hahmojen tarvitsisi matkustaa veneellä. Gosckinny teki aluksi käsikirjoituksen kokonaan valmiiksi ennenkuin luovutti sen Uderzon kuvitettavaksi. Uderzo käyttää samaa periaatetta nykyäänkin: ensin valmis kässäri ja sitten vasta kuvitus.
Brittnayn alue on merkitty karttaan tummansinisellä
Uderzo unelmoi aluksi mekaanikon urasta, vaikka olikin kuvataiteellisesti lahjakas. Hän lähinnä vain viihdytti itseään hauskoilla sarjakuvillaan. Uberzon (Ja meidän!!) onneksi hän valitsi sittenkin sarjakuvat. Asterix-sarjakuva on maailmanlajuisesti menestynyt ja sitä on myyty yli 300 miljoonaa kappaletta lukuisilla eri kielillä. Suomessa Asterixia on pystytty lukemaan myös mm. savon murteella. Näitä niin kutsuttuja Murrealbumeja esiintyy Suomen lisäksi myös esimerkiksi Saksassa.
Vaikka Uderzo on tunnettu nimeonmaan Asterixista ja muista Goscinnyn kanssa tehdyistä sarjiksista, löytyy häneltä myös muita teoksia. Hän on tehnyt Haikaralaivue nimistä sarjakuvaa Jean-Michel Charlier kanssa samalla astelmalla kuin Goscinnyn kanssa: Uderzo piirtää ja Charlier käsikirjoittaa. Haikaralaivue näyttää, että Uderzo osaa tehdä myös realistisempaa sarjakuvaa.
Uderzon piirostyyli on hyvin uuniikkia ja itse ainakin tunnistan hänen kädenjälkensä melko helposti. Aiheet hänen sarjakuvissaan ovat hyvinkin laidasta laitaan, joskin sijoittuvat miltei aina joihinkin oikeisiin historian tapahtumiin. Muistan aina kun historianopettajat kehottivat lukemaan Asterixiä kun käsiteltiin antiikin aikaa. Onhan Asterix sentään keskellä tuon ajan tapahtumia rökittämässä roomalaisia. Kyseisellä gallian kylällä ei sinänsä ole mitään historiallista taustaa, sillä minun hyvin suppean historian tietämyksen mukaan roomalaisethan valloittivat koko gallian alueen, vai eikö? Uderzo (Ja etenkin Gosckinny) onnistuu taidokkaasti sekoittamaan historian tapahtumat fiktiiviseen valoon.
Miehet Asterix-hahmojensa kanssa
"If I have a problem, I think - how would Goscinny have solved this?"
"If I have a problem, I think - how would Goscinny have solved this?"
-Uderzo BBC News -lehden haastattelussa
Teokset Asterix-sarjan lisäksi (Asterixia on niin tuhottoman paljon, että lista jatkuisi loputtomiin, jos laittaisin nekin tähän, joten katso linkki wikipediaan Asterix-albumeista.)
- Haikaralaivue/Ilmojen Haukat
- Haikaralaivue 1: Ilmojen kotkat (L'école des aigles, 1961)
- Pour l'honneur des cocardes (1962)
- Danger dans le ciel (1963)
- L'escadrille des cigognes (1964)
- Ilmojen haukat 1: Kujanjuoksu kuolemaan (Mirage sur l'orient, 1965)
- Canon Bleu ne répond plus (1966)
- Cap Zéro (1967)
- Haikaralaivue: Rosvoja taivaalla (Les pirates du ciel, 1967)
- Umpahpah
- Päänahanmetsästäjät (Oumpah Pah le peau-rouge, 1958)
- Latuskajalat sotapolulla (Oumpah Pah sur le sentier de la guerre, 1958)
- Merirosvoja näköpiirissä (Oumpah Pah et les pirates, 1959)
- Salainen tehtävä (Mission secrete, 1960)
- Petolliset silmäpussit (Oumpah Pah contre Foie-malade, 1961)
- Joonatan Pistooli
- Merten kauhu (Jehan Pistolet corsaire prodigieux)
- Kuninkaallisen laivaston kapteeni (Corsaire du Roy)
- Joonatan Pistooli ja vakooja (Jehan Pistolet et l'espion)
- Joonatan Pistooli Amerikassa (Jehan Pistolet en Amérique)
- Joonatan Pistooli ja hullu keksijä (Jehan Pistolet et le savant fou)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti