The Sinister Six

Pari tuntia sitten näin vihdoinkin elokuvan Amazing Spider-Man 2 ja täytyy sanoa, että olen hieman pettynyt, joskin hämilläni. Leffa oli yksi Marvelin huonoimmista, joskin siinä oli yksi suosikki-kohtauksistani sarjakuvafilmatisoinneissa. Vaikka leffa ilmestyi jo melkein vuosi sitten niin sain vasta nyt aikaiseksi sen katsoa. Siinä missä ensimmäinen Amazing Spider-Man-elokuva oli mielestäni hyvin onnistunut ja sai odottamaan lisää ihmeellisen Hämähäkkimiehen seikkailuja, jäi kakkos osa todella vaisuksi. Kuten jo ennen leffaa sanoin: "Todennäköisesti secret ending tulee olemaan kymmenen kertaa parempi kuin itse leffa", näin tosiaan taaphtui, vaikka  leffassa ei secret endingiä ollutkaan. (Jos ei lasketa X-men: Days of the Future Pastin teaseriä, jonka olin nähnyt jo todella todella kauan sitten.)

Amazing Spider-Man 2 ei tuo juuri mitään ihmeellistä Hämähäkkimiehen maailmaan ja superpahiksina toimivat Electro, Goblin ja Rhino lähinnä vain ärsyttävät läsnäolollaan. Tuntuu, että koko elokuva oli loppujen lopuksi vain yksi suuri teaseri tulevaa the Sinister Six-elokuvaa varten. Ainiin, ette varmaan vielä tiedä, mutta vuodelle 2016 on kaavailtu elokuvaa nimeltä the Sinister Six, jossa Hämähäkkimiehen kuusi vihollista muodostavat ryhmän nimeltä "Kuuden kopla". Ryhmän kokoaa elokuvassa Gustav Fiers, joka on ollut Amazing Spider-Man elokuvissa se lierihattuinen ukkeli, jonka kasvoja ei kunnolla näytetä. Se keitä the Sinister Six-leffan Kuuden Kopla tulee olemaan ei vielä ole varmistunut, mutta ainakin Tohtori Mustekala, Rhino, Vulture ja Green Goblin nähdään porukassa sillä heidät jo vähän niinkuin kiinnitettiin siihen Amazing Spider-Man 2:sen easter eggeissä. Huhujen mukaan Mysterio ja Kraven the Hunter olisivat puuttuvat koplalaiset, mutta en luottaisi vielä varmuudella tähän.

Kohtaus, jossa Fiers kävelee Vulturen siipien ja Mustekalan lonekroiden ohi

Palatakseni vielä elokuvaan, josta koko tämä kirjoitus alkoi. Mainitsin siis että leffa oli aivan sukka. Se myös sisälsi kautta aikojen heikoimman Stan Lee cameon, pintapuolisimmat pahikset ja tolkuttoman monta leffa-kliseetä, mutta...

...Elokuvassa tosiaan oli myös yksi Marvel-leffahistorian parhaimmista kohtauksista nimittäin kohtaus, jossa Gwen Stacy kuolee. Kuten joskus tekstissäni "The Amazing Spiderman - The Night Gwen Stacy Died" vihjasin, että Gwen tulee kuolemaan niin jopa minä yllätyin, että se tapahtui jo tässä elokuvassa. Gwenin kuolema oli koskettava ja se tapahtui juuri kuten sarjakuvassakin, jopa hienommin. Se tunne kun Hämis luulee, että mitään ei käynyt ja voidaan olla taas onnellisia, mutta kannatteleekin Gwenin kuollutta ruumista käsivarsillaan, saa fanin kuin fanin haukkomaan henkeään. Koko asetelma oli mielestäni hieno ja varmasti juuri tähän kohtaukseen elokuvan tekijät ovat halunneet panostaa ja hyvä niin. Kohtaus ei kuitenkaan onnistu pelastamaan tätä elokuvaa, mutta ainakin se kovasti yrittää.

Nyt tosiaan silmä kovana vahtimaan uutisia tulevasta the Sinister Six-leffasta. Ilmoittelen sitten jos jotain ilmoittamisen arvoista tulee, mutta voi olla että en turhaan rupea esittelemään tarkemmin leffaan tulevia pahiksia tai juonikoukero-mahdollisuuksia. Sen sijaan nyt odotetaan innolla Marvelin seuraavaa floppi(ko?) leffaa nimeltä Fantastic 4, joka sai minut nyt jo teaserin jälkeen naamapalmuttamaan useampaan kertaan. Nähtäväksi jää myös yhdistyvätkö Ihmenelosten ja Hämähäkkimiehen universumit lähivuosina.

Ei mulla nyt muuta! :)

Rope

Koska Ruudukko on muttunut nyt muutenkin jo ihan pelkäksi nörttihypetys-keskukseksi, niin halusin tuoda nyt uuden "harrastukseni" esiin. Oikeastaan siihen asti kun aloitin koulun Graafisen muotoilun puolella olen vierastanut käsitettä "Rope". Ennakkoluuloisesti olen ajatellut, että vain karvaiset, lihavat nörtit pelaavat roolipelejä, mutta kuinka väärässä olinkin! Koulun myötä olen tutustunut moniin sellaisiin ihmisiin, joista ei päälle päin uskoisi, että he ropettavat (tai jopa larppaavat!). Ja yllätys yllätys, minut saatiin myös mukaan kokeilemaan ropettamista.

Täytyy myöntää, että en loppujen lopuksi epäröinyt hetkeäkän sen jälkeen kun sain oikeasti tietää mitä ropettaminen on. Tajusin, että sen avulla voisi kokea aivan uudenlaisen maailman ja heittäytyä mukaan oikeaan mielikuvitusseikkailuun. (Puhun nyt siis ihan fyysisestä roolipelaamisesta eli pöytäropettamisesta, eli siitä missä heitellään noppaa ja edetään tarinaa kertomalla.)

Noin vuosi sitten aloitimme luokkakavereiden kanssa niin perusropen kuin olla voi! Tarina sijoittuu keskiaikaiseen rinnakkaistodellisuuteen, jossa fantasia-maailmaan kuuluvat örkit ja peikot tallustelee. Jokainen loimme oman hahmon ja peli saattoi alkaa! 

Ensimmäinen rope-hahmoni ikinä! Keskiaika-Mies eli the Middle-Age Man

Parasta luokkakavereiden kanssa ropettamisessa on se, että se ei ole niin vakavaa ja jos vaikuttaa ihan vammaiselta, niin se on sallittua.  Tämä rope meni oikeastaan melkein kaikille meille vähän harjoittelun piikkiin. Opettelimme yhdessä kokeneen pelinjohtajan kanssa, miten ropettaminen oikeasti toimii, jotta voitaisiin sitten joskus aloittaa ihan kunnon rope, joka olisi hieman monimutkaisempi toiminnaltaan. Vaikka tämä harjoitus-rope oli mielettömän hauska seikkailu kaikkine kommelluksineen, niin joku aika sitten kuitenkin päätimme yhteistuumin lopettaa kyseisen ropen. Tarina ei oikein edennyt, sillä jostain syystä olimme luoneet kaikki hahmon, joka vihaa muita hahmoja eikä pelinjohtaja enää jaksanut keksiä syitä miksi hahmomme pakottautuisivat toistensa seuraan. Myös yhteisen ajan löytäminen oli erityisen hankalaa muun muassa minun töiden takia. Kuitenkin tietynlainen nälkä ropettamista kohtaan jäi ja joskus olen jopa vähän miettinyt, että uskallanko lähteä etsimään itselleni nettiropetus-porukkaa, mutta toistaiseksi olen ollut liian kauhuissani tuntemattomien kanssa ropettamisesta... 

Pari kuukautta olin ilman ropettamisen tuomaa mukavaa tekemistä, ja sitten se tapahtui! Sain kokoon porukan, joka haluaa pelata kanssani ja vieläpä ihan livenä ja minun kehittämälläni juonella! Juoni on siis se, että 1920-luvun Lontoo kokee jotain mullistavaa ja (Doctor Who-tyylisesti) salaperäinen henkilö tulee aikakoneella tuohon aikaan tekemään, mitä nyt ikinä pelinjohtaja keksiikään. Sitten vaan aletaan seikkailemaan aika-avaruudessa hahmojemme kanssa ja katsotaan mitä kaikkea saadaan pieleen historian kulussa. :) Emme ole tosin vielä kerenneet kertaakaan pelaamaan, mutta eiköhän tästä ihan kunnon seikkailu saada, näemme porukan kanssa tässä varmaan ensi viikolla ja ropetus voi alkaa! Olen innoissani!

Oscar Dawson -28-vuotias hurmuri "paperboy"

Big Hero 6

Pitkästä aikaa voisin kirjoittaa jotain, sillä en ole päässyt oikein pätemään teille mistään... Tänään kävin siis katsomassa elokuvan Big Hero 6, joka pohjautuu hyvin löyhästi Marvelin samannimiseen sarjakuvaan. 

Big Hero 6, kertoo pojasta nimeltä Hiro Hamada, joka on robotiikan nero vaikka onkin vain 14-vuotias. Hiro asuu kaupungissa nimeltä San Fransokyo, joka on vaihtoehtoisessa tulevaisuudessa oleva suurkaupunki, joka rakennettiin uudelleen 1906-vuoden suuren maanjäristyksen jälkeen tuhoutuneen San Fransiscon tilalle. Hiroa ei kiinnosta muu kuin aiheuttaa päänsärkyä tädilleen ja mielettömän suloiselle isoveljelleen Tadashille, jotka vähän väliä käyvät noukkimassa Hiron milloin mistäkin robottitaistelusta. Tadashi kyllästyy Hiron toilailuihin ja esittelee tälle hänen koulunsa ja ystävänsä ja saa kuin saakin Hiron kiinnostumaan taas elämästä. Yliopisto hyväksyy myös nuorempia opiskelemaan, mikäli he pärjäävät kykykilpailussa ja kuten kunnon Disney-elokuva Hiro onnistuu kuin onnistuukin ällistyttämään yliopiston ihmiset nanoteknologiallaan. Kaikki menee hyvin, kunnes tapahtuu onnettomuus jonka seurauksena Tadashi kuolee. Hiro vajoaa taas pohajlle, kunnes löytää Tadashin tekemän terveydenhuoltorobotin Bayamaxin.

Lyhyemmin oli vaikea tuota selittää, mutta anyway luvassa on taattua Marvel-laatua, mutta tällä kertaa Dsineyn animaattorien suloisella kosketuksella. Hiron ja Baymaxin dynamiikka on suloista katsottavaa ja kaikki elokuvassa toimii niinkuin animaatio elokuvassa kuuluukin. Animaatio on kaunista katsottavaa ja leffa todellakin ansaitsee kisata parhaan animaatio-elokuvan Oscarista. Juonellisesti Big Hero 6 on melko ennaltaarvattava eikä mitenkään ihmeellinen, mutta mielellään tuon katsoo ja missään vaiheessa ei kyllä pääse pitkästymään!

Big Hero 6 ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1998 ja sen ovat luoneet herrat Steve Seagle ja Duncan Rouleau

Vaikka elokuvan maailma onkin eri universumissa Marvelin muiden leffojen kanssa, on sarjakuvalla kuitenkin hyvinkin selkeä yhteys muun muassa X-men-universumiin. Sarjakuvassa Japanin halloitus haluaa koota tiimin supersankareita. Alkuperäinen päähenkilö tarinassa on Wolverine-leffasta tuttu Silver Samurai, joka on ensimmäinen sankari liittymään Big Hero 6-nimiseen projektiin. Myöhemmin mukaan tulee Honey Lemon, joka nähdään myös elokuvassa. Vasta kolmantena tiimiin liittyy Hiro Takachiho ja tämän rakentama robotti Baymax, joka toimii Hiron henkivartijana. Tähän parivaljakkoon siis Big Hero 6-elokuva perustuu.

Ihmettelen suuresti, miten Disney on saanut tehdä näin eriävän tarinan Marvelin omaan sarjakuvaan. Yksi syy tietenkin on se, että Silver Samurain oikeudet eivät ole Disneyn käsissä  vaan kuuluvat Foxille, kuten kaikki muukin X-men-universumissa. Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen elokuva-versioon, vaikka minun onkin helppo huudella täällä kun en ole originaalia sarjakuvaa ikinä lukenut. :)

Päähenilöt ovaat saaneet mukavan Disney-kosketuksen.

Sitten mennään niihin ihaniin spoilereihin! Joten kannattaa jättää lukematta tämä osio mikäli et halua tietää mitä tapahtuu tarkemmin! Tämä leffa sisältää lukemattomia pieniä easter eggejä eri Disney-leffoihin kuten Frozeniin, Wreck-it Raphiin, Boltiin, Wall-E:en ja moniin muihin, joten kannattaa pitää silmät auki leffan ajan. Kaiken kuitenkin kruunaa se ainainen Marvelin oma easter egg, eli Stan Leen cameo rooli. Itse en olisi uskonut, että tässä leffassa sellainen nähdään, mutta voi pojat siellä se oli! Eikä cameo loppunut vain tauluun herrasta, vaan kokonainen secret ending oli Stan Lee faneille hunajaa! Stan Lee siis esitti yhden Big Hero 6-tiimin jäsenen Fredin isää. Salaisessa loppukohtauksessa Fred löytää taulun takaa salaisen huoneen, joka on täynnä supersankari varusteita. Fredin ihmetellessä ihmeellistä salahuonetta, hänen taakseen ilmestyy varjo. Varjo paljastuu Stan Leen animaatio-versioksi joka halaa poikaansa sanoen: Meillä on paljon puhuttavaa poikaseni! Tässä vaiheessa en pysynyt enää housuissani, kuten ei muutkaan teatteriin jääneet vaan Stan-the man sai raikuvat aplodit yleisöltä. Loppukohtaus sai ainakin minut ajattelemaan, että nyt vasta Disney-Marvel yhteistyö todella alkoi!

Tadashi Hamada sulattaa sydämet, voin kertoa.