Vertaillaan suosittuja keräilykorttipelejä!

Moni varmaan tietääkin, että mulla on melkoisen vahva Pokémon-kortti tausta. Olen kerännyt ihan pienestä asti ja voisinkin kutsua itseäni jo jonkinlaiseksi ammattikerääjäksi. Ruudukon uuden instagram-tilin myötä innostuin tutustumaan myös muihin keräilykorttipeleihin. Testailin aukoa Magic: The Gathering, Final Fantasy sekä Flesh and Blood kortteja ja koitin samalla saada ihan ensikäden kokemusta Pokémon korttien "kilpailijoista". Sen lisäksi päätin myös kirjoitella pientä vertailua ja kertoa ensimmäisiä ajatuksiani kaikista testailuistani. Näkökulmaksi tarkasteluun otin sen kuinka helppoa ja selkeää aloittelijan on lähteä mukaan kunkin pelin maailmaan, millä todennäköisyydellä ostoksesi on sijoitus ja kannattaako ylipäätään keräillä näitä kortteja. Mikäli haluat nähdä selkeät tähtiarviot kaikista, hyppää instagramin puolelle Ruudukko_official. Tein sinne sellaisen selkeän tiivistelmän. Tässä kuitenkin vähän syvällisempää arviota teille, jotka jaksatte lueskella!

Pokémon Trading Card Game
Julkaisuvuosi: 1996-
Julkaisija: The Pokémon Company (nykyään)

Voisi olettaa, että minulla on puolueellinen näkemys Pokémon-kortteihin. Oli kuitenkin yllättävän helppoa pysyä objektiivisena arvioidessani myös tätä omaa lempilastani. Valehtelisin, jos väittäisin, etten tiedä Pokémon TCG:n ongelmakohtia. Etenkin tällä hetkellä Pokémon TCG kärsii korttipulasta ja siitä, että erilaiset trokarit ostavat kortteja varastot tyhjiksi ja myyvät sitten hetken päästä kalliimmalla eteenpäin. Etenkin setit, joissa Charizard on läsnä - viedään käsistä. Kaikesta tuosta huolimatta, Pokémon-kortit ovat tällä hetkellä mielestäni se kaikkein varmin ja paras sijoituskohde. Pokémon ei ole menossa minnekään ja aina tasaisin väliajoin se tulee järkyttävän isona buumina takaisin. Eli jos saat nyt hyvän kortin, on sen arvo varmasti tulevaisuudessa moninkertainen. Uuden keräilijän on helppo lähteä mukaan sillä yleensä Pokémon aiheena on kaikille kiinnostuneille jo tuttu. Olkoon se sitten nostalgia tai se, että kasvat parasta aikaa Pokémonin ympäröimänä. Jos kuitenkaan taskuhirviöt ei kiinnosta tuon taivaallista, kannattaa nämä skipata kokonaan.

 

Magic: The Gathering
Julkaisuvuosi: 1993-
Julkaisija: Wizards of the Coast

Magic: The Gathering on varmaankin se isoin keräilykorttipeli mitä on. Vuodesta toiseen se jaksaa porskuttaa markkinoiden ykkösenä ja on melko selkeää miksi. MTG:llä on ihan hurja määrä aktiivisia pelaajia ja uusia korttejakin tulee tasaisesti pitkin vuotta. Peliformaatteja on monia erilaisia, joista varmasti löytyy jokaiselle sopiva muoto. Vanha peli on kehittynyt vuosien varrella huikeasti ja ne kaikkein arvokkaimmat kortit taitaa olla sieltä pelin ihan alkuajoilta, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Keräilijän näkökulmasta MTG kuitenkin tuntuu olevan vähän hankala aloittelijalle. Ei ole kovin selkeää, millä perusteella alkaisi kortteja keräämään etenkin niin, että kokoelmalla olisi tulevaisuudessa arvoa. Kokonaisen setin kerääminen vaatii paljon online-shoppailuja ja rahaa sillä etenkin vanhemmat kortit voivat maksaa enemmän kuin henkilöauto! Itse kuitenkin innostuin siitä, että MTG tarjoaa todella paljon erilaisia vaihtoehtoja keräämiseen. Voit hankkia itsellesi vaikkapa Secret Lair -kokonaisuuksia, Japan Alternate Art -kortteja tai  suosikkitaiteilijasi kaikki tuotokset. Pelaamisesta en osaa tämänkään kohdalla sanoa mitään, mutta korttien taide ja kiinnostavat tarinat ovat saaneet minutkin pikkuhiljaa lämpenemään mätäkälle. 

Final Fantasy Trading Card Game
Julkaisuvuosi: 2016-
Julkaisija: Square Enix/Hobby Japan

Lisenssituotteet voivat olla joskus hankalia saada toimimaan. Näin on myös Final Fantasy TCG:n kanssa. Koko setti tuntuu enemmän vain lisärahastukselta ilman sen suurempaa panostusta itse tuotteeseen. Korttien taide on suoraan pelien konseptitaidekuvia tai peligrafiikkaa, enkä osaa antaa arvoa yhtään tälläiselle. Final Fantasyssä olisi nimittäin varmasti potentiaalia vaikka mihin! Uskoisin, että taitelijoitakin olisi ihan jonoksi asti kuvittamaan kortteja ja Square Enix varmasti saisi rahansa takaisin näiden palkkaamisesta melko nopeasti. Muutaman makean näköisen kortin takia ei kannata tätä tuotetta ostaa, ellet sitten ole ihan Final Fantasy-superfani. Korttien laatu sai minut kuitenkin hieraisemaan silmiäni, pahvi oli todella laadukasta ja muovipinnoitettu toiselta puolelta. Selkeästi siis pelaamisen kestävät kortit, vaikkei ehkä keräilijälle se kaikkein mieluisin tuntuma. Sijoitusmielessä kuitenkin aivan todella huono ostos kun tuntuu, että edes tosi fanit eivät ole kiinnostuneita tai edes juurikaan tietoisia tuotteen olemassaolosta.

Digimon: Digi-Battle Card Game
Julkaisuvuosi: 2000-2001
Julkaisija: Upper Deck/Bandai

Unohdetut Digimonit jäivät kyllä kaiken jalkoihin silloin Pokémon-korttien aiheuttamassa keräilybuumissa. Näitä ensimmäisten sarjojen kortteja löytää vielä aika helposti, eikä niistä ne hienoimmatkaan maksa montaa euroa. Sellaiselle kuitenkin, joka kokee Digimonin nostalgisena asiana, suosittelen vahvasti hankkimaan nämä pari ensimmäistä settiä itselleen vielä kun halvalla saa. Koska nostalgia on kovassa nosteessa ja jokainen haluaa oman siivunsa siitä, povaan hieman sitä, että jossain kohtaa Digimon saa sen uuden tulemisen. Tällöin 2000-luvun Digimon krääsä pomppaa varmasti arvossa huikeasti! Tätä ei kuitenkaan kannata liian varmaksi odottaa vaan enemmänkin Digimon on tällä hetkellä sellainen nice-to-have -keräilykohde. Itse pidän  kovasti korttien yhtenäisestä kuvtuksesta ja melkoisen simppelistä pelattavuudesta ja onhan siinä nyt pirusti nostalgiaakin mukana!

Flesh and Blood
Julkaisuvuosi: 2019-
Julkaisija: Legend Story Studios

Listan uusin tulokas on Flesh and Blood, joka on tällä hetkellä melkoisen isossa nosteessa. Eikä kannata pelästyä vähän cringeä ja edgyä nimeä, sillä jotkut puhuvat jopa, että tässä olisi vihdoin se uusi MTG. Omasta mielestä on kuitenkin todella hankala sanoa mihin FaB kehittyy tulevaisuudessa. Voi olla, että siitä tulee iso hitti ja se siirtyy tuonne keräilykorttipelien kirkkaaseen kärkeen tai yhtä todennäköisesti se vain unohtuu korttipelejä pursuavan maailman virtaan. Ilmeisesti pelimekaniikka on kuitenkin niin helppo ja selkeä, että se kiinnostaa monia muista korttipeleistä lähteneitä pelaajia. FaB on vielä niin tuore, että kaikki tuntuu uudelta ja ihmeelliseltä. Korttien kuvitukset ovat todella laadukkaita ja itse kortitkin ihan kunnollisia. Sijoituksena Flesh and Blood on kuitenkin riski. Se mikä nyt on kallis kortti ei välttämättä ole sitä viiden vuoden päästä, jos kukaan ei enää ole kiinnostunut pelistä, eikä ostajia ole. Tässä keräilykortti-huumassa saattaa unohtua se, että jokainen korttipeli ei ole arvokas, ainakaan ennen kuin se on ollut tarpeeksi kauan esillä. Siksi suhtaudun itse tähän vielä vähän varauksella, mutta jos etenkin pelaamisen puolesta kiinnostaa niin mikään ei estä lähteä mukaan tähän junaan!

Tässä siis mun amatöörimietteitä noista muista. Monella on varmasti paljonkin vastaansanottavaa noista ja jos ihan totta puhutaan, niin en minä ole mikään luettelemaan faktoja asioista, joista en oikeasti ymmärrä. Tämä kaikki oli lähinnä siis mun omien keräilijä-silmien kautta katsottua arviointia, jonka koitin pitää puolueettomana ihan loppuun asti. Jos sinulla on parempaa tietoa, kuten varmasti onkin, niin laita toki kommenttia täällä tai Instagramissa. Haluan oppia näistä lisää ja ymmärtää paremmin. Korttien keräily on kuitenkin ihan huikean hauskaa ja jännittävää! Kerää siis mitä ikinä haluat ja niin tunteella kuin ikinä lähtee. Keräilyssä ei ole oikeaa tai väärää tapaa vaan keräilykokoelmia on yhtä monta kuin on keräilijääkin. Olen puhunut!

Roolipelaus

Elämme tällä hetkellä mailmassa, jossa on ihan mukava päästä välillä ihan toisiin maailmoihin tästä kammottavasta arjesta. Jonnekin sinne sateenkaaren toiselle puolelle ihmemaahan. Tähän roolipelaus antaa aivan huikean hyvät mahdollisuudet! Olen harrastanut ropettamista aina Kyamk-opiskeluajoistani asti. Tuolloin hyvä ystäväni esitteli minulle ja muutamalle muulle roolipelaamisen salat ja mahdollisuudet. Rope-kärpänen puri kovaa ja nyt onkin tullut melkein vuosittain ropetettua ainakin jotain. Kirjoitushetkellä olen osallisena kahdessa hyvin erilaisessa roolipelissä. Toinen on minun itseni kirjoittama yliluonnollinen "coming of age" seikkailu ja toinen perinteisempi fantasia D&D, jossa olen pelaajan asemassa. Rakastan molempia pelejä ja ne ovatkin ehkä parhaimmat ropet missä olen koskaan vielä ollut mukana! Millaista on sitten se itse pelaaminen ja kuinka siihen voi päästä mukaan? Koitan puida näitä asioita tässä tekstissä.

Roolipelaamisen aloittaminen on varmaan se hankalin ja jännittävin prosessi ikinä. Jos ei tunne entuudestaan ketään, jonka kanssa ropettaa, on tosi hankala päästä kunnolla sisälle pelaamiseen. Hyviä kanavia rope-kavereiden löytämiseen on muun muassa Suomen Roolipeliseuran Instagram ja Discord, jossa voi esitellä itsensä ja kertoa millainen ropettaminen kiinnostaisi. Kynnys vieraiden ihmisten lähestymiseen myös netin välityksellä voi olla melko suuri. Sen kuitenkin lupaan, että sitten kun se jää on murrettu ja pääset pelaamaan, tulet rakastamaan ropettamista ennen pitkää! Tai sitten huomaat, ettei se ole ollenkaan sinun juttusi. Muista kuitenkin, että alkuun jokaisen pelaaminen on tahmeaa eikä ole mikään häpeä, jos ei heti osaa kaikkea.

Jos olet kuten minä, sinua saattaa myös kinnostaa roolipelin kirjoittaminen ja vetäminen. Mikään ei ole sen upeampaa kuin luoda maailma niin sanotusti tyhjästä ja alkaa kehittämään erilaisia kommervenkkejä pelaajien päänmenoksi! Oma tyyli ja taidot kehittyy, mitä enemmän pelejä vetää ja pelaa. Kannattaa tutkia erilaisia roolipelimuotoja ja pelinjohtajia ja selvittää mikä on se sulle kaikkein kivoin tapa vetää ropea. Mulla itsellänikin on kestänyt vuosikausia hioa mun vetämistyyli tietynlaiseksi ja siltikin se kehittyy joka kerta kun opin jotain uutta muiden ropeista. Ropettamiseen ei onneksi ole olemassa mitään kiveen hakattuja sääntöjä, vaan pelejä on yhtä monta erilaista kun on vetäjääkin. Loppujen lopuksi sinä päätät säännöt omaan ropeesi.

Mun ropeen kuuluu isona osana maailman rakentaminen. Sitä tukemassa on videoita, musiikkia sekä konseptikuvia. Ilme näkyy myös logossa sekä hahmolomakkeissa.

Vaikka kirjoittaminen ja pelin johtaminen on mulle se rakkaampi tapa ropettaa, tykkään myös olla pelaajana. Ensimmäistä kertaa ikinä olen myös mukana niin sanotussa "oikeassa ropessa", jossa ihan oikeasti on nopan heittoa, kokemuspisteitä ja skillejä. Mun omat ropet on niin pelkkää tarinan kerrontaa, että sitten kun tulee yhtäkkiä matematiikka mukaan niin olen vähän pihalla. Olen kuitenkin oppinut tässä muutaman kuukauden aikana ihan huikean paljon erilaisia juttuja, mitä voi sitten joskus hyödyntää omissakin ropeissa. Meidän ropevetäjä on myös aivan huikean hyvä ja ottaa huomioon meidän aloittelijoiden tietämättömyyden hyvin. Hyvä pelinjohtaja opastaa ja pitää huolen, että kaikilla on kivaa!

Pelaaminen onkin ihan parasta, kun ympärillä on luotettavia ihmisiä. Silloin pystyy todellakin päästämään irti ja eläytymään aidosti pelattavaan maailmaan. Näen aina niin elävästi sieluni silmin tapahtumat, maisemat ja hahmot. Hyvä pelisessio tuntuu siis oikeasti siltä, kuin eläisi ja hengittäisi pelattavaa maailmaa. Tästä syystä haluankin aina piirtää kuvan kaikista kirjoittamistani ja pelaamistani hahmoista, jotta myös muut voivat nähdä hahmoni sellaisina kuin itse kuvittelen heidän olevan. Tämä myös helpottaa sitä, jos joku joskus haluaa piirtää fanarttia tai kohtauksia ropesta.

Roolipelaus on parhaimmillaan sitä, että muutama tunti elämästä vain katoaa siihen, että on niin hauskaa. Usein ihan vedet silmissä tulee naurettua matkan aikana sattuville kommelluksille ja hölmöilyille. Pelaajat keksivät välillä niin uskomattomia juttuja, ettei sitä voi edes käsittää. Etenkin pelinjohtajana on parasta vain valmistautua kaikkeen mitä voi tapahtua. Improvisaatio-taidoista onkin paljon hyötyä! Pääasia, että tarina etenee siinä sivussa ja kaikilla on mukava olla. Nautin suuresti, kun onnistun luomaan hyvää draamaa hahmojen välille ja yllätyksellisiä juonenkäänteitä. Se kun saa pelaajat haukkomaan henkeään yllätyksestä, on aivan parasta! Loppuun laitan vielä listauksen muutamasta suosikkihahmostani vuosien varrelta. Jos on jotain kysyttävää roolipelaamiseen liittyen niin vastailen mielelläni täällä tai instagramissani Ruudukko_official! En ole mikään roolipeli-ammattilainen, mutta onko todellisuudessa kukaan?