Parhaat pelit 2021

Nytpä laitetaankin listaksi mun lemppari pelit vuodelta 2021! Oon ihan hirveän myöhässä näiden mun listojen kanssa, mutta eipä näitä muutenkaan kovin moni tule lukemaan. Aika vähän loppujen lopuksi tuli pelattua uusia pelejä, mutta ainakin muutama ihan törkeän hyvä tuli suoritettua kunnialla lähes loppuun saakka. Pelasin aika paljon vanhoja pelejä, mutta listan kärkisijalta löytyy myös ihan 2021 vuoden pelikin. Teille, jotka eivät siis ole mun blogia niin pitkään seuranneet niin Parhaat pelit -listoille pääsee mitkä tahansa pelit, jotka olen pelannut läpi vuoden aikana. Olivat ne sitten tasoloikkaa kasarilta tai räiskintää joulukuulta. Tosin tällä kertaa teen poikkeuksen ja sisällytän listalle pelin, jota en päässyt kokonaan läpi. Tässä tulee Ruudukon suosikki pelailut vuosimallia 2021 - spoilerivapaasti tietenkin!

 

#5 What Remains of Edith Finch (2017)
Alustana: PC (Steam)
Julkaisija: Giant Sparrow
Pelitunnit: 3 h

Ensimmäinen peli mitä olen koskaan striimannut oli tämä indie-peli What Remains of Edith Finch. Mulle suositeltiin tätä jo useampi vuosi sitten ja se roikkuikin Steamin toivelistalla aika pitkään. Alkuvuonna 2021 kuitenkin päätin sen vihdoin ostaa ja ihan oikeasti pelatakin. Oli jotenkin tosi erilaista lähteä pelaamaan peliä, josta mulla ei juurikaan ollut hajua. Tarina ja hahmot olivat täysin mysteerin peitossa, enkä oikein tiennyt mitä odottaa edes itse gameplayltä. What Remains of Edith Finch on periaatteessa kävelysimulaattori, jossa etsit erilaisia vihjeitä sukulaistesi kohtaloista sekä suoritat erilaisia pieniä puzzleja. Tarina on synkkä, burtonmainen ja välillä jopa vähän pelottavakin. Mitä enemmän opit asioita, sitä enemmän hahmoihin kiinnyt. Pelikokemus olisi varmasti ollut parempi vielä, jos en olisi tosiaan striimannut tätä. Kaikki se ylimääräinen stressi striimammisesta söi kyllä jonkin verran keskittymistä. Jos kaipaat tunnepohjaista ja erilaista indie-peliä niin vahva suositus tälle!

#4 It Takes Two (2021)
Alustana: Playstation 4
Julkaisija: Electronic Arts
Pelitunnit: 13 h

Tätä peliä suositeltiin mulle kovasti pitkin loppu vuotta 2021 ja viimeistään siinä kohtaa kun It Takes Two nappasi kotiin sen Game of the Year -palkinnon niin olihan tää pakko kokeilla. Peli on kaksinpeli, jossa pelaajat ohjaavat avioeron partaalla olevaa pariskuntaa. Hauskaa pelissä on se, että sitä ei tosiaan edes voi pelata yksin vaan se vaatii kaverin. Halusin, että tästä tulisi siis sellainen kiva ajanviete puolison kanssa ja tavallaan se sitä olikin. Ihan ei keksitty, että miksi tämä oli ihan niin hehkutettu, mutta erikoisen pelimekaniikkansa, syvällisen tarinansa ja hassujen hahmojensa takia tämä oli aika uniikki pelikokemus! Eikä meillä edes mennyt hermo toisiimme kovin montaa kertaa. Oli vain hauska huomata, että toiselle meistä tasohyppelyt olivatkin vähän hankalia ja toinen sitten taas kompuroi enemmän loogista päättelyä ja rytmiä vaativissa tehtävissä. Upea kokemus, vaikka ei ihan ollut sen hypensä arvoinen.

#3 Final Fantasy VII (1997)
Alustana: Nintendo Switch
Julkaisija: Square Enix
Pelitunnit: n. 30 h

Mun on pakko myöntää, että tätä peliä en vaan saanut mitenkään läpi viime vuoden aikana. Peli ei todellakaan ole huono, mistä kertoo tämä korkealle sijoittuminen. Mulla ei vaan yksinkertaisesti ole aikaa keskittyä ja syventyä tähän peliin aina montaa tuntia kerrallaan. Tallennuspisteitä on niin harvakseltaan kun kyseessä on vanha peli ja tarina vain jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Pelimekaniikat on kuitenkin ihan tosi hyvin kestäneet ajan hammasta ja tarina ja hahmot tuntuvat edelleen ajankohtaisilta. Oli myös ihanan retroa pelata tälläisillä grafiikoilla varustettua peliä ja selkeästi huomasi kuinka FF7 olikin graffoissaan silloin aikanaan ollut todellakin edistyksellinen. En ihmettele yhtään miksi niin monien listoilla tää peli nousee niin korkealle. Se koukuttaa mukaansa hyvin ja mikäli ei pelästy sitä suhteellisen perinteistä JRPG -tyyliä niin kyllä tämä on jokaisen itsenään kunnioittavan gamerin, pakko pelata jossain kohtaa elämäänsä läpi. Senkin takia oli pakko se sisällyttää tälle listalle, ettei minulla enää ole tämäkin aiheuttamassa painetta pelata peliä. Final Fantasy seiska on parhaimmillaan silloin kun siihen saa rauhassa uppoutua.

#2 Paper Mario (2000)
Alustana: Nintendo Switch (Nintendo 64™ – Nintendo Switch Online)
Julkaisija: Nintendo
Pelitunnit: 20 h

Musta on alkanut viime aikoina tuntumaan, että Nintendo 64 on yksi kaikkien aikojen parhaimmista pelikonsoleista. Niin monet huiput ja ikoniset pelit on aikanaan sille tullut kuten Super Mario 64, Goldeneye ja Majora's Mask. Mulla ei itselläni ole koskaan konsolia ollut, mikä on harmittanut aina ihan tosi paljon. Onneksi Nintendo kuitenkin julkaisi tämän Switch Online Nintendo 64 -konsolin, johon pikkuhiljaa tippuu lisää huippunimikkeitä tuolta legendaariselta konsolilta. Ensimmäinen peli, jonka pelasin läpi tuolta oli Paper Mario. Vähän varauksella aloin sitä pelailemaan, mutta aika äkkiä Mario ja kumppanit nappasivat minut mukaansa! Paper Mariossa on ihan huikeasti tekemistä ja mielenkiintoisia hahmoja. Sen vuoropohjaiset taistelut ovat hauska lisä ja pelissä on juuri sopivasti sellaista hölmöä huumoria. Maailma on monipuolinen ja puzzlet sellaisia, että joutuu vähän miettimäänkin - joskus jopa internetin kanssa. Tykkäsin ihan tosi paljon ja aion kyllä kokeilla muitakin Paper Mario pelejä tulevaisuudessa. Mario toimii myös rpg:nä erinomaisen hyvin!

#1 Life is Strange: True Colors (2021)
Alustana: PC (Steam)
Julkaisija: Square Enix
Pelitunnit: 10 h

Life is Strange -sarjan peli ykkösenä? Yllättyneet voi huutaa vaikka hep! Mutta ihan oikeasti Life is Strange: True Colors on ihan törkeän hyvä lisä tähän pelisarjaan. Päähenkilö Alex nousi hyvin äkkiä yhdeksi mun suosikki LiS -hahmoksi. Alexin voima lukea ihmisten tunnetiloja oli hienosti toteutettu, eikä se ollut niin häiritsevä osa peliä kuin esimerkiksi Life is Strangessä. Pelialueena toimi Haven Springsin pikkukylä, joka jo itsessään tuntui niin kotoisalta ja hiveli jotain minun sisäistä kutsumusta noihin jylhiin lumihuippuisiin vuoriin ja kirkkaana soljuviin puroihin. Peli sai minut itkemään ja nauramaan lukuisia kertoja, sillä LiS -peleille tuttuun tapaan se sisälsi todella aitoja ja koskettavia kohtaamisia pelin hahmojen kanssa. Onpa tässä myös heittämällä yksi LiS -sarjan parhaimpia romanssejakin! Tykkäsin ihan tosi paljon, vaikkei päässytkään ihan samalle tasolle kuin LiS2 silloin aikanaan. Ehdottomasti mun lemppari peli viime vuodelta.

Vanhoista jo aloitetuista peleistä Dead by Daylight ja Smash Bros. olivat edelleen aikamoisessa kulutuksessa. Dead by Daylight on noussut koko ajan mun listalla korkeammalle ja korkeammalle. Uusia lisenssihahmoja tippuu vähän väliä ja aina jaksan yllättyä, että kenet BHVR Entertainment on saanut seuraavaksi mukaan! Nyt keväällä esimerkiksi ilmestyy Ring -aiheinen chapter. Smashissä puolestaan saatiin viimeiset DLC hahmot, joista Kingdom Heartsin Sora räjäytti kyllä pankin ihan totaalisesti. Mobiililla tuli pelattua Pikmin Bloomia, mutta se jäi alkuinnostuksen jälkeen kyllä aika heitteille. Myös iPadillä pelailin Hue nimistä väripeliä ihan tuntitolkulla. Animal Crossing: New Horizons sen sijaan tippui tänä vuonna lähes nollaan pelipäivinä.

Muita isompia ja tosi odotettuja pelejä mitä pelailin olivat Monster Rancher 2 sekä Spider-Man: Miles Morales. Monster Rancher oli sellainen peli, minkä muistin lapsuudesta. Se oli vuosikausia mulla ihan täysin unohdettuna, mutta sitten se tulikin yhtäkkiä takaisin kuin puskista. Halusin ehdottomasti nostalgia-hengessä kokeilla miten tuo peli oikeasti toimikaan, mutta hyvin äkkiä huomasin ajan kullanneen muistot aika pahasti. Kiertelemättä Monster Rancher 2 on aivan sysipaska, merkityksetön ja aivoton peli. Miles Morales oli toinen pettymys viime vuodelta. Rakastin kyllä pelata peliä, sillä omalla lemppari Marvel sankarilla swingailu pitkin Manhattania tuntui tosi hyvältä. Peli on kuitenkin valitettavan lyhyt ja itseään toistava. Kirjaimellisesti sellainen ylikallis DLC, joka olisi pitänyt olla nimeonmaan vain lisäosa originaalin Spider-Man peliin. Jäi huono maku suuhun, vaikka tykkäsinkin pelistä. Kuten sanoin niin tosi vähän tuli pelailtua etenkään mitään uutta vuonna 2021. Tänä vuonna kuitenkin tilanne tulee toivottavasti olemaan eri kun nyt alkuvuoteen jo mulla on taskussa pari aika huippupeliä! Ensi vuoden listaa siis odotellessa :)

Parhaat tv-sarjat 2021

Listoja, listoja ja listoja! Paras aika vuodesta kun pääsee taas muistelemaan edellistä vuotta ja laittamaan asioita järjestykseen näille top listoille. Sarjoja tuli katsottua tosi paljon ja harmillisesti monta hyvää ei mahdu tähän top viiteen ollenkaan! Saavat siis kunniamaininnat sitten lopussa. Niille, jotka eivät tiedä niin listaan vuosittain mun vuoden lemppari sarjat tälläiseksi top viideksi. Mukaan pääsee mikä tahansa sarja, minkä olen kokonaisuudessaan katsonut aina kyseisenä vuonna. Sarjan ei ole ollut pakko ilmestyä sinä vuonna, pääasia, että se on ollut minulle uusi. Tässä tulee kuitenkin Ruudukon lemppari sarjat vuodelta 2021.

#5 It's a Sin

Verkko: HBO Max

Julkaisuvuosi: 2021

Lempi hahmo: Colin Morris-Jones

 

Jossain kohtaa selailin HBO:n tarjontaa, jotta löytäisin jotain uutta kevyttä katsottavaa. Oltiin katsottu tosi paljon kaikkea yliluonnolista leffaa, joten tämä teema kiinnosti vielä paljon. Sarjan kuvaus kertoi, että joku mystinen virus iskee  80-luvun Lontoossa ja alkaa niittämään yksi toisensa jälkeen kaveriporukan jäseniä. Selkeästi siis zombie-sarja kyseessä! No ei ollut. It's a Sin kertoo 80-luvun HIV/AIDS -kriisistä, joka iski etenkin suurten kaupunkien homoyhteisöihin vaarallisen nopeasti. Tarina seuraa yhden kaveriporukan matkaa sieltä ensimmäisestä tartunnasta aina siihen hetkeen asti kun ensimmäiset lupaavat lääkkeet ja hoidot ilmestyvät. Matka on koskettava ja täynnä surullisia yllätyksiä, mutta myös pieniä onnellisia hetkiä. Hahmot ovat todella kiinnostavia, uskottavia ja niin tuttuja oikeasta elämästä. Opin sarjan kautta myös paljon kyseisestä sairaudesta ja siitä, miksi monilla on vielä tänäkin päivänä niin negatiivinen asenne LGBTQ+ ihmisiin. Vahva suositus, mikäli aihe kiinnostaa yhtään!

 

#4 Arcane: League of Legends
Verkko: Netflix
Julkaisuvuosi: 2021-
Lempi hahmo: Vi, Ekko

Heti alkuun pakko sanoa, etten ole koskaan pelannut League of Legendsiä saatika ollut koskaan tippakaan kiinnostunut siitä. Tämä sarjakin olisi varmaan jäänyt katsomatta, ellei sitä olisi kaikki ympärillä hehkuttaneet niin tajuttoman paljon. Pitihän tämä sitten siis katsastaa ja voi pojat miten hieno sarja se olikaan! Animaatiotyyli on aivan älyttömän kaunis ja juoni nappaa mukaansa viimeistään parin ensimmäisen jakson jälkeen. Sarja koukuttaa katsomaan aina seuraavan jakson ja loppuu kokonaisuudessaankin sellaiseen cliffhangeriin, että ihan huutaa sen toisen kauden perään. Hahmot ovat todella persoonalliset, samaistuttavat ja heistä kaikista oppii pitämään sarjan edetessä. Kukaan ei ole perinteinen hyvä tai paha, vaan kaikista löytyy se toinenkin puoli. Sarja ei kuitenkaan saanut minua edelleenkään kiinostumaan LoLin pelaamisesta, mutta jonkin verran tuli luettua hahmojen loresta lisää pelin wikipedia sivujen kautta.

#3 Squid Game
Verkko: Netflix
Julkaisuvuosi: 2021-
Lempi hahmo: Ali Abdul, Kang Sae-byeok ja Hwang Jun-ho

Syksyllä maailma meni aivan sekaisin korealaisesta mysteeri-draama Squid Gamesta. Jos joku nyt ei vielä tiedä niin Squid Game on vähän kuin Saw, mutta peleinä on ne lapsuudesta tutut leikit. Sarjassa on jonkin verran väkivaltaa, mutta se ei sillä mässäile. Keskiössä ovat hahmot ja heidän väliset suhteensa. Sarja haastaa katsojan ajattelemaan, mitä itse olisi tehnyt tuossa tilanteessa ja kuinka pitkälle voisi päästä tälläisissä kilpailuissa? Sarja myös onnistuu elämään hypensä tasolle. Sen musiikit ovat aavemmaisen kaunista kuultavaa ja hahmot ihan törkeän mielenkiintoisiksi kirjotettuja. Mukaan mahtuu myös twistiä twistin perään mikä pitää katsojan varpaillaan ihan sinne viimeisiin hetkiin asti. Korealainen media on ilmiönä tullut jäädäkseen ja mielenkiinnolla olen alkanut tutustumaan myös moniin muihin korealaisiin sarjoihin ja elokuviin. Squid Gamea usein myös verrataan hieman samankaltaiseen japanilaiseen  Alice in Borderland -sarjaan, joka myös melkoisen hyvä.

#2 Young Royals
Verkko: Netflix
Julkaisuvuosi: 2021-
Lempi hahmo: Wilhelm

Luulin, ettei yksikään teinisarja enää pysty minua hetkauttamaan. Kaikki on nähty, koettu ja uudelleen kierrätetty. Sitten tuli ruotsalainen Young Royals ja olin aivan ällikällä lyöty. Päätähdet Wilhelm (Edvin  Ryding) sekä Simon (Omar Rudberg) kannattelevat sarjaa jo pelkästään kemiallaan koko tuotantokauden ajan! Ihan tajuttoman hyvät ja luonnolliset näyttelijät ikäisiksiin. Uskoin ihan jokaisen sekunnin mitä herrat ruudulla näyttelivät. Yllätyksellinen ja maanläheinen tarina saa välillä hymyn korviin ja välillä ihan itkettää. Jatkoa on onneksi luvassa, sillä tämän tarinan haluan nähdä ehdottomasti. Jos kaipaat elämääsi jotain suht kevyttä, mutta laadukasta romanssia niin katso ihmeessä Young Royals. Jää Love, Victor kakkoseksi ja kauas autenttisuudessaan ja tunnepuolella, vaikka olikin pitkään mun tän vuoden listan kärkisijoilla.

 

#1 Wandavision
Verkko: Disney +
Julkaisuvuosi: 2021
Lempi hahmo: Wanda Maximoff

Wanda, Wanda, Wanda... muusta en ole tainnut tänä vuonna näin paljoa puhuakaan? Tammikuussa 2021 alkanut Wandavision nappasi minut mukaan jo ensimmäisestä jaksosta asti. Oli ihanan nähdä sarjan kunnioittavan sitcomin eri vuosikymmeniä tuoden mukaan juuri sopivasti niitä sitcomin kliseitä, tarinoita ja hahmoja, mutta samalla muokaten niistä täysin omanlaisia tulkintoja. Ensimmäiset jaksot on myös kuvattu ihan live-yleisön edessä mikä vain lisää sarjan autenttisuutta! Sarjassa on lukemattomia twistejä ja ikimuistoisia hahmoja. Sarja koukutti jokaisen jakson jälkeen spekuloimaan ja tutkimaan internetistä joka ikisen viittauksen ja mahdollisuuden. Oliko tämä nyt vihdoin se Mephisto teaser vai ei? Silti se jaksoi aina uudelleen ja uudelleen yllättää katsojansa, tarjoten paljon uusia mielenkiintoisia näkökulmia ja teorioita. Aivan huikea aloitus Marvel -universumin neljännelle vaiheelle! Mikään muu ei ollut viime vuonna myös niin suurena korvamatona kuin tiedätte-kyllä-kenen tunnari. Rakastan tätä sarjaa!

Tänä vuonna tuli katsottua myös paljon muita sarjoja ja listalle eivät ihan päässeet muun muassa nämä huippusarjat: Mare of Eastown, Maid ja Midnight Mass. Kaikissa kolmessa oli jotain ihan törkeän hyvää, mutta myös jotain mikä vähän tökki. Ovat kuitenkin sen verran laadukkaita huippusarjoja, että suosittelen ehdottoman vahvasti! Meinasin myös, että olisiko pitänyt tehdä animaatiosarjoista ihan oma listansa, jossa tuo Arcane olisi ollut sitten ykkösenä. Päätin olla kuitenkin stressaamatta itseäni liikaa ylimääräisillä listoilla. Joka tapauksessa en olisi saanut edes kasaan viittä Invinciblen ja What if..? -sarjojen avulla, Cowboy Bepop kun jäi niin kesken vielä. Komediasarjoista tuli katsottua Parks and Recreations sekä aloitettua nostalgia-hengessä Tyttökullat. Myös Marvel tarjoili koko vuoden ajan laadukasta draamaa, mutta Loki, Hawkeye ja The Falcon and the Winter Soldier eivät säväyttäneet niin paljon, että olisivat top viiteen päässeet. Pakkokatsottavat kuitenkin jokaiselle MCU-fanille!