Todella usein kaikissa listoissa puhutaan niistä aliarvostetuista leffoista, jotka jostain syystä jäivät vain pienen porukan iloksi tai eivät tuottaneet tarpeeksi. Liian harvoin jätetään mainitsematta ne leffat jotka ovat oikeasti todella yliarvostettuja, kriitikoiden ylistämiä, mutta kuitenkin sellaisia joiden suosiota ei voi vain ymmärtää. Totta kai tämä on taas todella mielipide kysymys ja leffojen fanit saavat puolestani vetää vaikka hernekeittoa neniinsä, mutta tässä ovat minun mielestäni kaikkein yliarvostetuimmat leffat (tällä hetkellä).
Boyhood (2014)
Ohjaus: Richard Linklater
Yksi viime vuosien kamallimista yliarvostuksista on elokuva Boyhood. Ymmärrän kyllä miksi tätä hehkutetaan hienona keksintönä, onhan leffaa kuvattu 12 vuoden ajan samalla porukalla. Elokuvan aikana näkee hienosti sen miten ihmiset muuttuvat vuosien aikana niin ulkonäöltään kuin mieleltäänkin. Etenkin tämä kaikki näkyy päähenkilössä Masonissa (Ellar Coltrane) jonka ympärille koko elokuva rakentuu.
Joka tapauksessa... Elokuvassa ei ole oikeasti mikään ihmeellinen juoni eivätkä näyttelijät säväytä oikeastaan mitenkään. Patricia Arquette meni Oscarin voittamaan roolistaan mikä nyt ehkä meni jopa oikeaan osoitteeseen kilpailijoiden ollessa lähes yhtä tylsiä suorituksia. Pelkästään tämä uusi hieno idea pitkästä kuvausajasta ei jaksa kiinnostaa muuta kuin taidekriitikoita. Mielestäni tarina ei ollut todellakaan niin kaunis kuin sitä kuvailtiin. Kaukana siitä.
The Shining (1980)
Ohjaus: Stanley Kubrick
Okei, nyt päästiin niihin mistä saan varmasti turpaan! Hohto. Hohto on mielestäni yksi elokuvan typerimmistä ja ylihehkutetuista kauhuelokuvista. Hohto on klassikko. Hohto on pelottava. Hohto on elämä. Mielestäni kulttielokuvaksi soveltuva leffa on saanut aivan liikaa huomiota populääri-kulttuurilta ja kriitikoilta. Imdb:ssäkin leffalla on 8,4 ja se on sijalla #59 kaikista imdb:n leffoista. Itse en saa leffasta mitään irti. Jack Nicholsonin naamanvääntely ja se raivostuttava pikkupoika ovat jo yksin aiheet ärsyyntyä tässä. Elokuva ei myöskään ole pelottava ja sen loppuratkaisu poikkeaa huikean paljon kirjan omasta. Koko leffa on vain jotenkin todella typerä ja Kubrickmainen, että minuun se ei oikein iske. Uskoisin myös että on muita jotka ovat kanssani samaa mieltä. Kukaan ei vain uskalla sanoa näitä asioita ääneen klassikosta!
Avatar (2009)
Ohjaus: James Cameron
Sitten se kaikkein yliarvostetuin kakka mitä Hollywood on koskaan tuottanut. Joo. Ymmärrän kyllä sen, kuinka hienoa se 3D oli silloin ja kuinka upeaa ja uutta kaikki oli. Kun miettii nyt aikaa taaksepäin niin tässä välissä on ehtinyt tulemaan jo monia todella paljon paremmin toteutettuja 3D leffoja. Elokuvaa ei myöskään pelasta sen totaalinen ripoff-juoni Pocahontaksesta. Mikäli joku ei keksinyt sitä, että koko leffa toistaa vain ikivanhan tarinan juonta niin voi nyt kokeilla katsoa leffaa uusin silmin. En myöskään käsitä, miksi Cameron kuvittelee että leffa tulee menestymään leffasarjana. Kaavailtuna on tällä hetkellä ainakin neljä jatko-osaa joiden saapuminen teattereihin on joskus hamassa tulevaisuudessa. Luulen, että elokuva studio on nyt sekoittanut kaksi asiaa: elokuvan tuoton ja fandomin. Avatar elokuva tuotti sen $2,788.0 ja on kaikkien aikojen tuottoisin elokuva. En silti usko, että elokuville löytyy niin paljon fanikuntaa, että enää kolmas osa jaksaa kiinnostaa. Tietenkin jos silloin käytetään esim Prinsessa Ruususen juonta niin ei voi tietää...
Näistä oli vain pakko avautua ja muistuttaa, että kaikki eivät tosiaan pidä kaikista elokuvista. Liian usein saan kokea juuri tuon "Ai etkö sä pidä Hohdosta? Sehän on klassikko! Mikä elokuva-fani sä muka oot?" -kommentin. Kaikesta ei tarvitse pitää, eikä etenkään sen takia kuin muutkin siitä pitää. Itse vihaan länkkäreitä ja gangsteri-elokuvia, mutta silti jos tuo parempi puolisko ehdottomasti haluaisi jonkin katsoa niin voisin minä uhrautua (pitkin hampain). Eihän sitä tiedä vaikka sieltä kuitenkin nousisi joku lemppari. Avoimin mielin siis leffoja katselemaan ja jos et jostain pidä niin sekin on täysin fine!
Jes, jes, jes, jes, jes! Loistavaa - täysin samaa mieltä (no, kahdesta ensimmäisestä). Olin niin vihainen seuratessani Boyhoodin voittokulkua palkintokaudella pari vuotta sitten. Eniten ja vielä tänä päivänäkin raivostuttaa, että se sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta käsikirjoituksesta, kun elokuvantekijä itsekin myönsi, että käsikirjoitus kyhättiin sitä mukaa, mitä mentiin! Mutta silti suurin ongelma minulla Boyhoodin kanssa oli kuinka surkea näyttelijä Ellar Coltrane on. Elokuvan alussa kun hän on vielä nuori lapsi, on hänen kohtauksissaan tiettyä teeskentelemättömyyttä, mutta hänen kasvaessaan hänestä varttuu hyvin kiusallinen, teennäinen, ÄRSYTTÄVÄ ja ennen kaikkea amatöörimäinen näyttelijä. Jos katsoo ihan Coltranen teknistä näyttelemistä eli vuorosanojen ilmaisua - sekin ontuu ja kuulostaa harjoitellulta. Boyhood oli siksi jopa paikoin todella tuskallista katsottavaa.
VastaaPoistaHohto on ollut minulle samanlainen ihmetyksenaihe kuin sinullekin. Minä vielä yleensä pelästyn ja pelkään kauhuelokuvaa kuin kauhuelokuvaa ja en pidä Hohtoa pelottavana. Päin vastoin, se oli jotain niin tylsää katseltavaa kuin vain voi olla.
Jep! Ilmankos tuntuikin koko ajan, että mikä se punainen lanka tässä. Ehkä tämä leffa myös opetti sen, että näyttelijäksi ei vain synnytä tai Boyhoodin tapauksessa kasveta :)
PoistaIhan himpun verran samaa mieltä ekasta, se pikkaisen yliarvostettu, ihan pikkaisen! Tykkäsin kyllä itse, mutta ei minusta ihan viiden tähden kuitenkaan.
VastaaPoistaHohdosta niiiiiiin samaa mieltä :D hyvä ihme sentään, minäkin odotin jotain pelottavaa, mutta äsh, ihan tylsä. Ainoa hyvä puoli oli, että nyt tajuaa kaikki viittaukset kyseiseen leffaan...
Viimeisestä ihan eri mieltä x)
Jotenkin arvasin nuo sinun mielipiteet näihin! x))
Poista