keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Stranger Things

Kaamea 80-luku on yksi modernin ajan suurimmista vitsauksista. Joka toisessa elokuvassa ja sarjassa haetaan sellaista kivaa kasikyt-luvun fiilistä, usein ilman sen suurempaa syytä kuin että se on nyt muotia. Blade Runnerin ja Stranger Thingsin kaltaisissa tarinoissa tälläinen 80-luvun ihannointi on täysin oikeutettua sattuneesta syystä, mutta alkaa se siltikin olemaan jo aika kulutettu tyylisuunta. Kahdeksankymmentä luvulla väitetysti on se paras musiikki ja muoti. Myös klasikko kauhu- ja scifi-elokuvia sikisi tuon tuosta, kuten olemme viime vuosina saaneet huomata reboottien, remakejen ja kakkososien saralla. Jokainen haluaa palan tuota nostalgiaa ja itse en voi muuta kuin kauhulla odottaa 90-luvun vuoroa. Mutta asiaan.

En tainnut viime vuonna tehdä omaa tekstiä Netflixin huippusarjasta Stranger Things. Vaikka tuossa ylhäällä manasinkin vihaani tätä kahdeksankyt luvun ihannointia kohtaan, on Stranger Things kuitenkin tuon vuosikymmnenen ihannoinnin ehdoton kuningas. Jokainen yksityiskohta aina arcade -peliluolista vaatetukseen ja kasaripermanenteistä pullonpohjalaseihin on tarkalleen mietitty ja omiaan luomaan aidon kasaritunnelman. Yksityiskohdista muodostuu kokonaisuus, joka kiteyttää täysin sen millaista oli olla nuori kasikyt luvulla. 


Stranger Things on nörttien märkä päiväuni ja tästä syystä minäkin nautin siitä erittäin paljon. Viittaukset nörttielokuvien klassikoihin kuten Alieniin, Tähtien sotaan ja the Thingiin saavat ainakin minut hykertelemään sohvalla. Kovaan ääneen pitää kailottaa kun keksii jonkun viittauksen ja ylpeästi leveillä tietämyksellään. (Tiedän, minun kanssa on rasittava katsoa mitään.) Btw, tähän postaukseen ei tule yhtään spoileria, joten voit rauhassa lukea loppuun, vaikket olisi vielä sarjaa nähnytkään.

Stranger Things kertoo fiktiivisen jenkki pikkukaupungin elämästä. Keskiössä on poikanelikko, jotka harrastavat vapaa-ajallaan kaikenmaailman nörttijuttuja leffoista Dungeons & Dragons -roolipeliin. Rauhallisen pikkukaupungin arki kuitenkin muuttuu kun yksi nelikosta, Will katoaa mystisesti, eikä virkavaltaa kiinnosta tuon taivaallista. Jäljelle jääneet pojat Mike, Lucas ja Dustin päättävät ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja selvittää itse, mitä heidän ystävälleen on tapahtunut. Pian he saavat huomata, että läheisestä laboratoriosta on karannut yksi jos toinenkin olento... Tuossa siis ensimmäisen kauden alkuasetelmat. Nythän ulos tuli siis sarjan odotettu toinen tuotantokausi. Halloweenin kunniaksi päätimme katsastaa kakkoskauden jälleen kerran ahmien useamman jakson päivässä. Stranger Thingsin outo viehätys on siinä, että ensimmäiset jaksot ovat kovin hitaasti eteneviä, jopa tylsiä. Loppua kohden kuitenkin kaikki palaset loksahtelevat paikoilleen ja juoni muuttuukin yllättävänkin intensiiviseksi toiminta/kauhu pläjäykseksi.



Stranger Thingsin vahvuus on sen erilaisuus, mutta samalla se iskee jonnekin nostalgiseen alitajuntaan. Voin vain kuvitella miten paljon enemmän kasarilapset saavat irti tästä sarjasta. Toisaalta en usko, että sarjaa voidaan jatkaa hirveän kauan aikaa pelkästään näiden elementtien voimalla. Toki scifi -genre venyy ja paukkuu moniin eri suuntiin ja ideoitahan Stranger Thingsin seuraaville kausille on varmasti paljonkin. Tämä toinen kausikin tuntui hieman heijastavan ensimmäisen kauden tapahtumia ja yhtäläisyyksiä juonikuvioihin oli melko paljonkin, muttei mitenkään häiritsevässä määrin. Hahmot ovat aivan loistavia ja tämä on yksi niistä harvoista sarjoista, joissa oikeasti pitää lähes kaikista hahmoista. Kukaan ei sinällään ole turha ja kaikilla on jokin tarkoitus. Erilaiset persoonat myös tukevat hyvin toisiaan.

Stranger Things on hankala selittää ilman, että spoilaa siitä mitään. Itse en ainakaan haluaisi kuulla yhden yhtä yksityiskohtaa ennen kuin olen sen itse todistanut. Mikäli pidät scifistä, kasarista ja lievästä kauhusta on tämä ehdottomasti sarja sinulle. Jollet ole vielä aloittanut Stranger Thingsiä, suosittelen sitä lämpimästi. Sarja koukuttaa, ihastuttaa ja ennen kaikkea saat paremman käsityksen siitä, mistä koko internet puhuu. Stranger Things tulee jäämään historiaan kulttiklassikkona, joka varmasti avaa monia ovia tulevaisuuden scifi/kauhu tekijöille. Lopuksi vielä saatte ihastella näitä kakkoskauden aivan törkeän hienoja julisteita! Tunnistatko kaikki viittaukset?


3 kommenttia:

  1. Kyllä omasta mielestä se ysäritrendi on jo aika vahvasti rantautunut mainstreamiin. Joka toisella radiokanavalla on jotain ysärihitit-iltoja joka perjantai (puhumattakaan täysin ysärille omistetusta uudesta radiokanavasta) ja joka toisen, missä tahansa yökerhossa, järjestettävien bileiden teema on järjestelmällisesti ollut ysäri nyt ainakin vuoden verran... Ehkä ei elokuvissa vielä niin vahvasti, mutta kaipa se sinnekin hiipii...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä noita ysäri soittolistoja ja bileitä on ollut jo ihan hyvän aikaa. :) Leffoissa ei vielä ole sillä tavalla näkynyt se ihannointi, mutta eiköhän se sieltä pikkuhiljaa kipua...

      Poista
  2. AH! Kyllä tämä <3 pidin jopa tokasta kaudesta vielä enemmän kuin ekasta ja pohdiskelin sen johtuvan siitä, että näihin hahmoihin on jo niiin pirun kiintynyt että kaikki tuntuu jännemmältä jo siksi!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...