torstai 22. kesäkuuta 2017

The Legend of Zelda: Breath of the Wild

Nintendo on vuosi toisensa jälkeen aihuttanut minulle pettymyksiä peli peliltä. Viimeisin hyvä peli on ollut Splatoon (2015) Wii U:lle sekä Pokémon X (2013) 3DS:lle. Usko moniin lapsuuden suosikkipeleihin on kadonnut jo ajat sitten, eikä esimerkiksi Smash Bros. tai Mario Kart jaksa enää olla kiinnostavia. Uutta Switch -konsolia en ajatellut ostaa, jääköön kaupan hyllylle ihan vain protestina. Siltikin, vaikka olin melko pitkälti luovuttanut Nintendon suhteen, halusin antaa tälle vielä yhden mahdollisuuden ennen kuin siirryn pelkästään PC -pelaamiseen.

Moni varmaan tietääkin, että olen melkoinen Zelda fani. Pelattuina on lähestulkoon kaikki pääpelit ja kaikkien aikojen suosikkipelinikin löytyy Zeldoista. Viimeisin hyvä Zelda on ollut Twilight Princess vuodelta 2006. Hyrule Warriors oli ihan hauskaa pelattavaa, mutta siihen kyllästyi nopeasti. Ehkä siitäkin olisi saanut enemmän irti, jos olisi ostanut kaikki maksulliset DLC -lisäosat. Skyward Swordista Wiille en pitänyt ollenkaan. Päädyin kuitenkin ostamaan tämän uusimman Breath of the Wildin Wii U:lle. Pitkien pohdintojen (ja arvostelujen tutkimisten) jälkeen tulin siihen tulokseen, että pelin voi pelata myös Wii U versiona, eikä kokemuksesta menetä juuri mitään. Olisikohan tässä tarpeeksi pohjustusta, että voidaan siirtyä arvostelemaan!

Breath of the Wild on paras peli, mitä Wii U:lla koskaan nähtiin. Se on varmasti myös toistaiseksi Switchin paras peli, molemmille konsoleille kun ilmestyi. Parhaimmillaan Breath of the Wild tuntuu siltä kuin olisit osa Studio Ghibli elokuvaa. Vastaan tulee mitä eriskummallisempia hahmoja ja juonenkäänteetkin ovat sopivasti huumorilla maustettuja. Maisemat ovat lumoavan kauniit ja rauhallinen musiikki luo tunnelman valtavaan maailmaan, jossa sinua todellakin ympäröi luonnon monimuotoisuus. Breath of the Wild on yksi suurimmista avoimen maailman peleistä, joita koskaan on tehty ja sen huomaa. Kaiken mitä näet voit myös tavoittaa.

Pelin alku on hyvin tahmeaa perinteisen Zeldan faneille. Siinä menee oma aikansa kun tottuu siihen, ettei sinulla ole selkeää päämäärää ja voit edetä juonessa kuten haluat. Temppelit ovat myös kadonneet ja tilalla on erilaisia Shrine -minitemppeleitä, joissa on erilaisia puzzleja selvitettäväksi. Suurimpana kompastuskivenä itselläni oli kuitenkin aseiden hajoaminen. En oikein edelleenkään ole tottunut siihen, että taistelussa jotain ihan pikkuörkkiä vastaan, miekkasi saattaa vain yhtäkkiä hajota. Ymmärrän kyllä mitä pelin tekijät ovat tällä hakeneet, mutta camoon, voisiko ne olla edes hieman kestävämpiä aseita! Yllätyksenä tuli myös se, että jokainen pelin vihollinen todellakin haluaa tappaa sinut. Kaikki Linkiä isommat hahmot omaavat niin voimakkaita iskuja, että yksi osuma on tappava. Pelin edetessä, tämä toki helpottuu hieman. Vasta nyt parin viikon pelaamisen jälkeen olen vihdoin päässyt jyvälle, mitä kaikkea pelissä voi tehdä ja silti opin päivittäin uutta. Tänään ostin itselleni talon!

Uutena ominaisuutena edellisiin Zeldoihin on myös cutscene -kohtauksissa olevaa ääninäyttelyä. Link pysyy edelleen hiiren hiljaa, mutta Zelda ja monet muut sivuhahmot ovat saaneet itselleen ihan oikean äänen. Itse pidän todella paljon tästä, sillä kiinnyn sivuhahmoihin helpommin, jos hahmon persoonaa tuodaan esiin myös puheessa. Suosikkihahmojani ovat tällä hetkellä Yunobo, Revali ja Zelda. Sitä saadaan vielä odotella, että Zeldassa saisi myös pariutua sivuhahmojen kanssa!

Breath of the Wildistä on hankala kirjoittaa/puhua ilman, että spoilaa pelistä mitään. Itse olen edennyt pelissä vasta siihen vaiheeseen, että kaikki neljä Divine Beastiä on kohta hoideltuna. Seuraavaksi Master Swordia hakemaan ja Ganonin kimppuun. Mikäli olet Switchin hankkinut tai sinulla on Wii U, niin suosittelen todella todella lämpimästi tätä peliä! Alkuun peli saattaa tuntua oudolta ja puutteelliselta, mutta pian huomaat, että kaikelle on tarkoituksensa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...