Näytetään tekstit, joissa on tunniste anime. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste anime. Näytä kaikki tekstit

maanantai 7. kesäkuuta 2021

Viisi anime-elokuvaa, jotka jokaisen tulisi nähdä

 



Tuntuu, että haukkasin liian ison palan kun aloin pohtia omasta mielestä viittä parasta anime-elokuvaa. En ole mikään animen suurkuluttaja, mutta etenkin nuorena tuli katsottua jonkin verran näitä. Jos joku ei muka vielä tiennyt, niin animella takoitetaan periaatteessa kaikkea japanilaista animaatiota Iso osa ihmisistä yhdistää sen suurisilmäisiin hahmoihin ja ylikorostettuihin tunnetiloihin ja kaikki tietävät ainakin ne Studio Ghiblin -elokuvat, jotka dominoivatkin niin kutsuttua länsimaista anime-kulttuuria. Mikä animessa on mielestäni hienointa on se, ettei sitä tunnu rajoittavan länsimainen oletus siitä, millainen piirretyn kuuluu olla.

Valitsin listalle sellaisia anime-elokuvia, joilla on ollut iso kulttuurillinen vaikutus. Sellaisia, joissa on kaunis tai aikaansa edellä oleva animaatio, kiinnostavia hahmoja ja muuten vain sellaista miellyttävää meinikiä. Pääsääntöisesti kuitenkin sellaisia, jotka ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä teoksia. Mukana on jos jonkinlaista genreä niin ihan sieltä animen kulta-ajoista tähän päivään asti. Valitsin vain yhden elokuvan per ohjaaja, ettei Miyazaki dominoisi listaa mestariteoksillaan. Pitkien pohdintojen ja uudelleen katseluiden jälkeen päädyin valitsemaan nämä viisi elokuvaa sellaisiksi animeiksi, jotka jokaisen tulisi nähdä elämänsä aikana! Missään järjestyksessä nämä ei ole, minua vain itseäni helpottaa nuo numerot tuossa edessä.


 

#5 Akira
Ohjaaja: Katsuhiro Ōtomo
Julkaisuvuosi: 1988

Voisin väittää, että millään muulla anime-elokuvalla ei ole ollut niin suurta vaikutusta animaatiokulttuuriin kuin Akiralla. Akira on se anime, joka esitteli japanilaisen animaation länsimaalaiselle yleisölle. Se vaikutti hurjasi niin tuleviin anime-elokuviin kuin cyberpunk-genreen ylipäätään. Tarinaltaan elokuva ei yllä sarjakuvan tasolle, mutta animaatio, se animaatio! Kaikki on niin hiotun hienoa ja soljuu upeasti, tehden maailmasta ja hahmoista eläväisiä. 

#4 Your Name
Ohjaaja: Makoto Shinkai
Julkaisuvuosi:
2016

Your Name on niitä elokuvia mitkä pitää itse nähdä ja kokea. Elokuvassa päähenkilönä on Mitsuha, joka toivoo toisenlaista elämää, herää yhtenä aamuna vieraassa kehossa kaukana kotoa. Alkaa jännittävä selvittäminen, että kenen kehossa ollaan, mitä edes tapahtuu vai onko kyseessä sittenkin vain uni? Hyvä ystäväni kehui vuodesta toiseen tätä leffaa mulle ennen kuin sen sitten suostuin katsomaan. Ja voi pojat mistä olinkaan jäänyt paitsi! Tarina on täynnä juonenkäänteitä ja visuaalisesti kauniita hetkiä. Äläkä turhaan pelästy sitä, että kyseessä on rakkaustarina, tämä on niin paljon muutakin! Modernien anime-leffojen selkeintä huippua!


 

#3 Henkien kätkemä
Ohjaaja:
Hayao Miyazaki
Julkaisuvuosi: 2001

Oma kestosuosikkini Miyazakin elokuvista! Ja jos ihan totta puhutaan, tämän listan olisi vonut täyttää helposti Miyazakin leffoilla. Päätin kuitenkin hillitä itseni ja valita vain sen kaikkein parhaimman. Henkien kätkemä on kaunis ja ajaton animaation mestariteos. Elokuvan loppu jää kummittelemaan mieleen pitkäksi aikaa ja saa kyseinalaistamaan kaiken mitä juuri tapahtui. Päähenkilö Chihiro kasvaa valittavasta laiskimuksesta kunnon kansalaiseksi, joka onnistuu pelastamaan niin itsensä kuin vanhempansakin oudosta henkien kätkemästä maailmasta. Elokuvan hahmot ovat toinen toistaan oudompia ja Joe Hishaishin törkeän kaunis musiikki kruunaa koko elokuvan.

#2 Tokyo Godfathers
Ohjaaja: Satoshi Kon
Julkaisuvuosi: 2003

Oli melko vaikea päättää, mikä olisi Satoshi Konin paras elokuva. Kaikki mitkä olen nähnyt on keskenään niin erilaisia, että juuri ja juuri edes tunnistaa saman ohjaajan tekemiksi. Päädyin kuitenkin valitsemaan elokuvan Tokyo Godfathers, joka iskee jollain oudolla tavalla tunteisiin. Tokyo Godfathers on jouluinen komedia, jossa kolme koditonta löytävät vauvan hylättynä roskakatokseen. Kolmikko päättää ottaa vauvan hoiviinsa ja etsiä tämän vahemmat. Matka on täynnä kommelluksia ja uskomattomia sattumuksia. Huumori on kuivaa ja mustaa, mutta elokuva onnistuu silti käsittelemään melkoisen vakaviakin asioita siinä sivussa.

#1 Tulikärpästen hauta
Ohjaaja:
Isao Takahata
Julkaisuvuosi: 1988

Tulikärpästen hauta on oudolla tavalla melko tavanomainen Studio Ghibli -elokuva, vaikka se onkin oikeasti kaukana siitä. Tarina on osittain tositapahtumiin perustuva, mikä tekee siitä oikeastaan vielä sydäntäsärkevämmän kokemuksen. Päähenkilöinä ovat sisarukset Seita ja Setsuko, jotka koittavat parhaansa mukaan selviytyä sodan runtelemassa Japanissa. Katsomme elokuvan ajan kuinka Seita kasvaa mieheksi pitäessään huolta sairaasta siskostaan, vain tajutaksemme, että luotimme liikaa Seitan tavoin siihen, että pelkällä rakkaudella pääsee pitkälle. Elokuva kostuttaa paatuneemmankin kriitikon silmäkulmat viimeistään siinä kohtaa kun Michio Mamiyan loistava musiikki soi samalla kun tulikärpäset ympäröivät ruudun.

Siinäpä ne oli! Saatat olla parempi anime-asiantuntija, joten sinulla todennäköisesti on parempiakin leffoja ehdottaa. Kommentoi toki nämä joko tänne tai Instagramin puolelle niin tutustun mielläni ehdotuksiisi! En valinnut listalle sellaisia elokuvia, jotka vaativat esimerkiksi jonkin kokonaisen sarjan katsomisen, jotta sen voi ymmärtää. Tästä syystä siis yksikään Dragon Ball, Fullmetal Alchemist tai Pokémon -elokuva eivät päässeet listalle, vaikka onnistuneita tekeleitä olisivatkin. Kunniamaininnat näille upeille teoksille, jotka jäivät listan ulkopuolelle: Paprika, Naapurini Totoro, Prinsessa Mononoke ja Perfect Blue.

lauantai 21. maaliskuuta 2020

Beastars


Pitkään aikaan ei ole tullut katsottua mitään animea. Tiedän kokemuksesta, että anime voi olla välillä todellakin laadukasta ja hyvää ajanvietettä. Uuden aloittaminen vain on usein kovin hankalaa kun ei aina tiedä etukäteen, tuleeko pitämään sarjasta. Vähän aikaa minulla oli käytössä veljen Crunchyroll tili, jotta olisi jopa voinut ihan hyvillä mielin koittaa aloittaa uutta... Vaan eipä sieltäkään tullut montaa jaksoa mitään katsottua. Nyt Suomenkin Netflixiin saatiin kuitenkin Beastars. Minullahan ei ollut tuon taivaallista hajua sarjasta ja sen sisällöstä, mutta viimeisen puolen vuoden ajan on minulla ollut jokainen sosiaalisen median syöttö ihan täynnä kyseistä sarjaa! En ikinä keksinyt, mikä on se yhteys miksi minulle tätä tuputetaan, joten päätin antaa sarjalla mahdollisuuden ja katsoa mistä on kyse.
Teemaltaan Beastars on teinidraama murhamysteerillä ja yhteiskuntakritiikillä. Beastars sijoittuu vaihtoehtoiseen maailmaan, jossa ihmisten tilalla on erilaisia eläinhahmoja, vähän kuin Zootopiassa. Sarjan päähenkilönä on harmaasusi Legoshi, joka ihastuu puputyttö Haruun. On täysin tavatonta, että lihansyöjä ja kasvinsyöjä voisivat olla rakastavaisia, joten Legoshi koittaakin piilottaa tunteensa. Tunteiden kieltäminen tosin johtaa siihen, ettei harmaasusi ole enää varma haluaako hän pupua seksuaalisesti vai ihan vain syödäkseen tämän. Lihan syöminen on tabu tässä maailmassa kaikkialla sivistyneessä maailmassa. Sarja perustuu saman nimiseen mangaan, jonka on tehnyt Paru Itagaki



Beastars on ihan mukavaa ajanvietettä ja siinä on jokin tietynlainen charmi. Animaation avulla voi jälleen näyttää niin paljon enemmän hölmöjä tunteita. Ensialkuun taas kesti hetki tottua siihen 2D ja 3D animaatioiden yhdistämiseen, mikä tuntuu olevan suosittua animen parissa tällä hetkellä. Sarja myös onnistuu hyvin tuomaan jokaisen eläimen luontaiset stereotypiat esiin, modernilla twistillä. Se on myös täynnä pintä pikkutuhmaa siellä sun täällä, mikä varmasti vetoaa tietynlaisiin katsojiin.

En nyt tiedä onko tämä vahva suositus kenellekään erityisesti. Ihan hyvä Beastars kuitenkin on. Jos haluaa vähän kevyttä mysteerihömpää tähän karanteenin ajaksi niin siihen tämä on oikein mainio. Kyllä minä ainakin jäin odottamaan kakkoskautta. Ja hei, ei kerta turriksi tee!



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...