Disney Ultimus

Disney klassikoita on laidasta laitaan. Klassikolla tarkoitetaan vuodesta 1937 saakka ilmestyneitä originaaleja Disney piirrettyjä, jotka ovat saaneet ensi-iltansa teattereissa. Klassikoita on ilmestynyt kirjoitushetkellä 58 kappaletta. Joukossa on monia loistavia elokuvia, joista nauttii niin lapsi kuin aikuinenkin. Ihan törkeän huonoja Disney animaatioita ei montaa ole, mutta keskinkertaisia "meh" -elokuvia löytyy repertuaarista yllättävänkin paljon. 

Joskus vuosia sitten laitoin kaikki klassikot järjestykseen parhaimmasta huonoimpaan. Tuolloin listaus perustui isolta osin mututuntumaan ja siihen mitä muistin lapsuudestani - ei siis mikään kovin luotettava listaus. Nyt kuitenkin Disney plus -palvelun myötä olen voinut kokea uudelleen kaikki ne lapsena katsotut Disney leffat ja tehdä ihan "tieteellistä" vertailua siitä, miten mikäkin leffa ihan oikeasti listalle sijoittuu. 

Katselukokemusta haittasi jonkin verran se, että Disney plus näkyy ainakin meillä tosi himmeäsävyisenä ja aina välillä muutenkin pätkii. Myös se, että välillä katse herpaantui esimerkiksi puhelimen pariin, ehkä kieli siitä, että elokuva oli tylsä tai ettei oma keskittyminen enää oikein jaksanut kantaa kun katsoo kolmekin animaatiota päivässä. Tässäpä siis Ruudukon absoluuttinen Disney Ultimus vuosimallia 2021:

58. Säveltuokio
57. Iskelmäparaati
56. Saludos Amigos
55. Fantasia
54. The Adventures of Ichabod and Mr. Toad
53. Pennitön ja Suruton
52. Kolme caballeroa
51. Dumbo

50. Aristokatit
49. Oliver ja Kumppanit
48. Pieni merenneito
47. Fantasia 2000
46. Viidakkokirja
45. Peter Pan
44. Tuhkimo
43. Pinocchio
42. Atlantis - Kadonnut kaupunki
41. Nalle Puh
40. Kaunotar ja Kulkuri

39. Lumikki ja seitsemän kääpiötä
38. Räyhä-Ralf valloittaa Internetin
37. Frozen II
36. Lehmäjengi
35. Pikku Kanenen
34. 101 Dalmatialaista
33. Karhuveljeni Koda
32. Tarzan
31. Prinsessa ja sammakko
30. Topi ja Tessu

29. Bambi
28. Dinosaurus
27. Hiidenpata
26. Riemukas Robinsonin perhe
25. Bolt
24. Nalle Puhin elokuva
23. Pocahontas
22. Notre Damen kellonsoittaja
21. Basil hiiri - Mestarietsivä

20. Robin Hood
19. Tangled
18. Moana
17. Leijonakuningas
16. Hercules
15. Prinsessa Ruusunen
14. Bernard ja Bianca Australiassa
13. Miekka Kivessä
12. Liisa Ihmemaassa
11. Pelastuspartio Bernard ja Bianca

10. Aarreplaneetta
9. Zootopia
8. Aladdin
7. Räyhä-Ralf
6. Frozen
5. Kaunotar ja Hirviö
4. Big Hero 6
3. Keisarin uudet kuviot
2. Mulan
1. Lilo ja Stitch

Karkeasti voisi sanoa, että hyvässä Disney-leffassa on sopivasti huumoria, mutta myös vakavampia teemoja. Jos nämä kaksi asiaa ei ole tasapainossa, näkyy se usein siinä, että elokuva ei oikein sijoitu listallani. Hyvän leffan parissa liikuttuu, nauraa ja pysähtyy ajatteleemaan. Genre ei hirveästi vaikuttanut myöskään sijoitukseen, mutta kuten arvata saattaa, ovat ne Disney leffat kärjessä, joissa on samaistuttava päähenkilö.

Melko nopeasti huomasin, että mitä enemmän tarina keskittyy pelkkiin eläinhahmoihin (Aristokatit, Oliver & Kumppanit) niin sitä huonommin saan siitä mitään irti. Antropomorfiset hahmot sen sijaan eivät suoraan laskeneet pisteitä (Pikku Kananen, Robin Hood). Valintoihin vaikutti myös biisit (Alan Menken on muuten super kova!) sekä yllättäen käsikirjoituksen toimivuus. Yhtenä tärkeänä kriteerinä pidin myös sitä, että animaation laatu oli hyvännäköistä tai, että se oli oikeasti aikaansa edellä ja toi jotain uutta animaatioiden maailmaan (Notre Damen Kellonsoittaja, Kaunotar ja Hirviö).

Voit ihan rauhassa olla eri mieltä listasijoituksesta, mutta ilmaise toki mielipiteesi tuolla kommenttikentässä! Loppujen lopuksi nämä ovat niin henkilökohtaisia kokemuksia, johon vaikuttaa myös nostalgia sekä se, millaiseen elämän hetkeen kyseinen elokuva sattuu henkilökohtaisella aikajanalla.

Beastars

Pitkään aikaan ei ole tullut katsottua mitään animea. Tiedän kokemuksesta, että anime voi olla välillä todellakin laadukasta ja hyvää ajanvietettä. Uuden aloittaminen vain on usein kovin hankalaa kun ei aina tiedä etukäteen, tuleeko pitämään sarjasta. Vähän aikaa minulla oli käytössä veljen Crunchyroll tili, jotta olisi jopa voinut ihan hyvillä mielin koittaa aloittaa uutta... Vaan eipä sieltäkään tullut montaa jaksoa mitään katsottua. Nyt Suomenkin Netflixiin saatiin kuitenkin Beastars. Minullahan ei ollut tuon taivaallista hajua sarjasta ja sen sisällöstä, mutta viimeisen puolen vuoden ajan on minulla ollut jokainen sosiaalisen median syöttö ihan täynnä kyseistä sarjaa! En ikinä keksinyt, mikä on se yhteys miksi minulle tätä tuputetaan, joten päätin antaa sarjalla mahdollisuuden ja katsoa mistä on kyse.

Teemaltaan Beastars on teinidraama murhamysteerillä ja yhteiskuntakritiikillä. Beastars sijoittuu vaihtoehtoiseen maailmaan, jossa ihmisten tilalla on erilaisia eläinhahmoja, vähän kuin Zootopiassa. Sarjan päähenkilönä on harmaasusi Legoshi, joka ihastuu puputyttö Haruun. On täysin tavatonta, että lihansyöjä ja kasvinsyöjä voisivat olla rakastavaisia, joten Legoshi koittaakin piilottaa tunteensa. Tunteiden kieltäminen tosin johtaa siihen, ettei harmaasusi ole enää varma haluaako hän pupua seksuaalisesti vai ihan vain syödäkseen tämän. Lihan syöminen on tabu tässä maailmassa kaikkialla sivistyneessä maailmassa. Sarja perustuu saman nimiseen mangaan, jonka on tehnyt Paru Itagaki

Beastars on ihan mukavaa ajanvietettä ja siinä on jokin tietynlainen charmi. Animaation avulla voi jälleen näyttää niin paljon enemmän hölmöjä tunteita. Ensialkuun taas kesti hetki tottua siihen 2D ja 3D animaatioiden yhdistämiseen, mikä tuntuu olevan suosittua animen parissa tällä hetkellä. Sarja myös onnistuu hyvin tuomaan jokaisen eläimen luontaiset stereotypiat esiin, modernilla twistillä. Se on myös täynnä pintä pikkutuhmaa siellä sun täällä, mikä varmasti vetoaa tietynlaisiin katsojiin.

En nyt tiedä onko tämä vahva suositus kenellekään erityisesti. Ihan hyvä Beastars kuitenkin on. Jos haluaa vähän kevyttä mysteerihömpää tähän karanteenin ajaksi niin siihen tämä on oikein mainio. Kyllä minä ainakin jäin odottamaan kakkoskautta. Ja hei, ei kerta turriksi tee!

Suomi Ensin!

Toivottavasti teistä kukaan ei ole erehtynyt katselemaan youtubessa näitä "Suomi Ensin" tapahtumia, joita on tosiaan striimattu ympäri Suomen maata. Minä tein sen virheen ja kadun syvästi... Sen verran mielenvikaista touhua tuo on... Tiivistettynä kaikki se shaiba mitä sieltä löytyy on: Matuille ja suvakeille kuula kalloon tai vähintään karkotus Siperiaan.

Jännästi tämäkin keskustelu on ollut tapetilla jo useamman vuoden ja edelleenkään asiaan ei ole saatu minkäänlaista tolkkua. Suvakit haukkuu rasisteja rasisteiksi ja rasistit haukkuu suvakkeja suvakeiksi. Itse kuulun siihen kultaiseen keskitiehen, joka ymmärtää molempien kannan, mutta silti minuakin on nimitetty suvakiksi näissä asioissa. Ehkä sisälläni asuu pieni vihervassarisuvakki, vaikka mieleltäni en sitä todellakaan ole.

Miksi siis otin tämän puheeksi? Elokuvien takia tietty! Kaikesta on tehty elokuva, niin myös näistäkin aiheista. Muutaman olen viime aikoina nähnyt ja huomannut, kuinka hienosti ne sivuavat tätä pakolais-maahanmuutto-rasismi asiaa. Elokuvat jännästi opettevat tästä maailmasta todella paljon, vaikka fiktiivisiä olisivatkin. Tässä kuitenkin muutama katsomisen arvoinen raina jota suosittelen etenkin niille maahanmuutto -kriittisille ihmisille (aka rasisteille). Myös puolustajat (aka suvakit) voisivat katsastaa edes nämä läpi, jotta näkevät mihin tämä meidänkin maa tosiaan voi mennä!

Zootopia (2016)

Kyllä! Kuulit aivan oikein. Zootopia käsittelee asiaa melko selkeästi, mutta toisaalta se saattaa hukkua eläinhahmojen ja animaation sekaan. Zootopiassa tulee vaihe, jolloin ihmiset alkavat karsastaa lihaasyöviä eläimiä. Ennen ystävinä ja työkavereina olleet karhut, leijonat ja sudet koetaankin yhtäkkiä uhkana yhteiskunnalle. Mietitäänpä asiaa tänä päivänä: Mitä jos rasismi ja äärioikeisto nostaa päätään Suomessa. Kuvitellaan pahin skenaario, jossa aletaan niin sanotusti "puhdistamaan" näitä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita Suomesta. Kun se on tehty, niin kauanko kestää siihen, että myös kaikki muut tummaihoiset ja ulkomaalaisen taustan omaavat ihmiset ajetaan pois? Tällöin ne ihan normaalina työkaverina ja ystävänä olleet tyypit saattaa alkaa vaikuttaa myös pelottavilta. Rasismi valitettavasti tarttuu ja etenkin lapset ja nuoret ottavat helposti mallia vanhemmistaan ja ikätovereistaan.

Hotel Rwanda (2004)

Millaisista oloista nämä ihmiset sitten tulevat? Joukolla tulee nuoria miehiä tulee ja sosiaalietuja hakee tulee ja vie naiset ja tulee hakkaa lapset ja tulee... Nämä siis ihan oikeita perusteluja Suomi Ensin -ihmisiltä. Kukaan vaan ei jaksa/halua yrittää ymmärtää sitä, että millaisita oloista kaverit tänne tulevat. Hotel Rwanda kertoo hyvin siitä. Elokuvassa kuvataan hyvinkin tarkasti millaista on kuulua ns. väärään heimoon Rwandan kaltaisessa maassa. Mikäli et ole siinä paremmassa, hallitsevammassa porukassa niin sinut voidaan tappaa kotisohvallesi. Elokuva näyttää surullisen totuuden maan sisäisistä ongelmista, joista koko muu maailma vaikenee. Samaa tapahtuu Syyriassa ja Irakissa, ylipäätään Lähi-Idässä, mutta se ei riitä Suomi Ensin -ihmisille. Nämä nuoret miehet tahtovat pois maasta, jottei heidän tarvitse valita puolta ja jotta mahdollisesti perheen yhdistämispolitiikalla saataisiin se äiti, vaimo, lapsi, sisko tai muu sellainen myös Suomeen turvaan. Lähettäisitkö sinä itse muka mielummin matkaan jonkun heistä, vai lähtisitkö itse? Joka tapauksessa Suomi Ensin porukan pääasia on, että omat vanhukset ja lapset ensin!

Children of Men (2006)

Mitä siitä sitten seuraa kun yhteiskunta päättää etsiä syntipukin ahdinkoonsa? Suomen tapauksessa tämä voisi olla köyhyys tämä ongelma, mutta Children of Men -elokuvan dystopiassa ongelmana on lapsettomuus. Vuosikymmeneen ihmiskunta ei ole pystynyt lisääntymään ja se on ajanut koko maailman epätoivoseksi (vähemmästäkin). Syyllinen täytyy toki löytää ja sen jälkeen kun homoseksuaalit on lahdattu (V for Vendetta) niin syyllinen saadaan niistä pakolaisista! Tulivat silloin tauteineen ja aiheuttivat hedelmättömyyttä! Rekisteriin ja teuraalle koko porukka! Ihmisen Pojat on todella hyvä ja hätkähdyttävä elokuva siitä, millainen maailma voi joskus tulla olemaan. 

Joskus elokuvat antaa syyn ymmärtää. Vaikka maailma tuntuu pahalta niin kauhukuvat joita elokuvat meille tarjoavat tulevaisuudesta voivat olla paljon pahempia, joskin mahdollisia. Valitettavaa on, että nämä suurimmat pakolaisvastaiset ihmiset ovat sitä vähemmän koulutettua porukkaa, jotka näkevät maailman vain mustavalkoisena. Sankoin joukoin huudetaan sitä omaa mielipidettä, vaikka toinen haluaisi vain keskustella. Enkä yritä nyt puollustella näitä puolestapuhujia, samanlaista toimintaa löytyy sieltäkin päästä. Kaikkein tärkeintä olisi rakentavasti keskustella asiasta ja olla etsimättä syyllisä. Meidän verorahoilla sitä ja meidän verorahoilla tätä. Tälläkin hetkellä hallitus istuu meidän verorahoilla tappelemassa ihan samasta asiasta ilman, että kuunnellaan sitä toista osapuolta.

Vähän painavampaa asiaa tällä kertaa, mutta kun niin psitää vihaksi kun ei edes yritetä ymmärtää toisia vaan pelkästään tapellaan. Koitetaan me bloggaajat ainakin tehdä omalla tavallamme maailmasta vähän parempi paikka! Ei mulla nyt taas muuta... :)