Näytetään tekstit, joissa on tunniste chris pratt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste chris pratt. Näytä kaikki tekstit

maanantai 19. marraskuuta 2018

Jurassic World: Fallen Kingdom

Kolmas osa on parempi olla se Rise of the Planet of the Jurassic World
Huokaus. Sellainen "Mitä helvettiä ne ajatteli?" -huokaus. Jurassic Park on liioittelematta yksi elokuvahistoriamme mestariteoksista. Erikoistehosteet ovat edelleenkin upeat verrattuna moniin nykypäivänkin elokuviin nähden. John Williamsin musiikki ja ne dinosaurukset! Pelkästään elokuvan ajattelu saa minut onnelliseksi. Harmi, että yksikään jatko-osista ei ole päässyt lähimaillekaan tuon ensimmäisen elokuvan tasoa... ja voi pojat kuinka elokuvantekijät yrittävätkään.

Jurassic World oli pari vuotta sitten pienoinen pettymys. Leffan parissa kyllä viihtyi ja dinosaurukset on aina jotain niin siistiä, mutta eipä leffassa kummoisesti sisältöä ollut. Monet hienot kohtaukset esiteltiin jo trailerissa eikä jäljelle jääneet oikein säväyttäneet. Samaa markkinointi ongelmaa oli myös tämän uusimman leffan Jurassic World: Fallen Kingdomin kanssa. Kun leffan traileri tuli silloin vuosi sitten olin aivan pähkinöissäni. Dinot ja toiminta näyttivät siistimmiltä kuin koskaan aiemmin ja mukana oli oikeasti sitä kauan kaivattua kauhuakin. Jurassic Park tunnari pauhaa ja T-Rex karjuu, mitä muuta voisit enää toivoa, kuin sitä että juoni voisi olla edes jollain tavalla siedettävä! No. Ei ollut.

Oikeesti paras kohtaus leffassa ja senkin näet jo trailerista!
Fallen Kingdomin juonessa ei ole päätä eikä häntää. Jostain syytä kallis teemapuisto olikin rakennettu vulkaaniselle saarelle, joka sattumoisin sattuukin purkautumaan. Oikeasti, iso hattu sille joka onnistui myymään ajatuksen, että rakennetaan tälläinen turistikohde tikittävän aikapommin päälle. Edellisen leffan päähenkilöt korkkarinainen Claire (Bryce Dallas Howard) sekä Star-Lord (Chris Pratt) lähetetään saarelle pelastamaan mahdollisimman monta dinoa täystuholta. Etenkin velociraptor Blue tulisi saada turvaan sillä tämä on lajinsa viimeinen edustaja. Kaikki ei sujukaan yllättäen ongelmitta vaan oikeasti dinoja ei olekaan tarkoitus pelastaa vaan myydä sitten selviytyneet yksilöt huutokaupassa maailman miljardööreille. Ylläri.

Voisin valittaa tähän kaikista tyhmistä yksityiskohdista mitä leffassa oli, mutta ehkäpä käytte mieluummin katsomassa vain CinemaSins -kanavan videon aiheesta. Edes Chris Pratt ei pelasta aina niin kuumalla olemuksellaan tätä leffaa. En edes muista mitä Prattin hahmo edes oikeasti teki elokuvassa? Ei ainakaan ollut ilman paitaa. Se on varma. Viisi tähteä dinosauruksista, kolme pois niistäkin kaiken sen muun takia. Katsokaa vaikka tämä kohtaus niin ymmärrätte mistä puhun. Naiset ja Herrat, I give you the Jurassic World: Fallen Kingdom.

Chris Pratt ja Chris Prattia nuoleva dinosaurus. Me too dinosaurus... me too..

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Guardians of the Galaxy Vol. 2

Joku varmaan on jossain vaiheessa saanut sellaisen käsityksen, että Guardians of the Galaxy on ehdoton suosikki Marvel-leffani. Olettamus on oikein, eikä edes elokuvan kakkososa saanut syrjäytettyä tuota leffaa kärkipaikaltaan. Mihin Guardians of the Galaxy Vol. 2 sitten sijoittuu listallani, sitä selvitellään nyt. Spoilers...

Tiedättekö sen meemin, jossa joku pyytää lainaamaan toisen kotitehtäviä ja tämä toinen tokaisee siihen "Okei, mutta muuta pari juttua ettei se näytä ihan kopioidulta". Meemissä hauskaa on se, että tämä joka kopioi läksyt, todellakin muuttaa vain jonkin pikkujutun. Guardians of the Galaxy Vol. 2 tekee aivan saman jutun. Se kierrättää kaikki samat vitsit kuin edellinen osa, tällä kertaa biisit vain ovat tuntemattomampia. Myös 80-luku, joka oli raikas tuulahdus menneestä edellisessä leffassa on nyt ylikäytettyä ja kornia. 80-luku on viime vuodet ollut todella ylikäytetty tyylisuunta ja valitettavasti Vol. 2 vain hieroo sitä lisää naamallemme vähintään viiden minuutin välein.

Peter Quill hahmona ja Chris Prattin esittämänä on elämäni rakkaus. Valitettavasti tässä elokuvassa hän tuntui enenmmän ällöttävän takertuvalta exältä, joka yhtäkkiä on kehittänyt huumeongelman ja daddyissuen. Peter Quill esiintyy elokuvassa lähinnä sivuhahmon-oloisena, tylsänä olentona jonka ympärille on rakennettu keskinkertainen juoni. Saman juonen löydät tusinasta scifileffoja kymmenen. Myös muiden sankareiden päänsisäistä maailmaa laajennetaan tässä, mutta valitettavasti kaikki tämä saa leffan tuntumaan vain turhalta taustatarina rainalta. Rocket, Groot, Drax ja Gamora jäävät vain turhiksi juonta jarruttaviksi hahmoiksi, joiden mukamas traagisen elämän pitäisi saada meidät tuntemaan jotain. Sen sijaan Yondun, Nebulan ja Mantisin hahmot pääsevät oikeuksiinsa ja heitä olisi voinut katsoa enemmänkin.

Kurt Russell tulee jäämään Marvel historiaan yhtenä unohdettuna pahiksena Ronan the Accuserin, Ivan Vankon sekä Yellowjacketin rinnalle. Ego - the Living Planet  oli tylsä, ennalta-arvattava ja kaikinpuolin niin kulutettu pahis. Kaiken lisäksi hahmo tapettiin pois leffassa, ettei sitä vain päästä mitenkään jatkokehittämään. Sarjakuvissa Ego ei ole Peterin isä, vaan Peterin isän virkaa hoitaa J'son of Spartax. En sitten tiedä miksi tähän haluttiin tälläinen juonenkäänne, mutta hauska fakta: Egon omistukset olivat Foxin omistuksessa, mutta Marvel Studios onnistui vaihtaa Ego Deadpoolissa nähdyn Negasonic Teenage Warheadin oikeuksiin.

Guardians of the Galaxy Vol. 2 tarjosi liudan pieniä galaktisia easter eggejä. Osa näistä sai kyllä hieman pelästymään taas sitä, että kuinka saakelin paljon tätä universumia tullaan vielä laajentamaan. Howard the Duck teki paluun cameo roolissa, joten mahdollista on, että tämäkin kummajainen nähdään vielä joskus jossain elokuvassa. Stan Leen cameot alkavat valitettavasti olla herran vimeisiä ja koko ajan pienempiä ja vähemmän fyysisiä suorituksia. Ennen leffaa väitettiin, että Leen rooli elokuvassa olisi olla Uatu the Watcher, mutta nähntyäni itse kohtauksen, en olisi siitä niin varma. Leen hahmo on astronauttipuvussa kertomassa tarinaansa muille Seuraajille, kunnes Seuraajat päättävät lähteäkin pois ja Lee jää huutelemaan, että hänelle luvattiin kyyti takaisin kotiin. Miksi Uatu haluaisi kotiin silloin kun hän siellä jo istuu? Secret ending saattaa aiheuttaa päänvaivaa monille, jotka eivät asiaan ole perehtyneet, mutta se kotelo joka nähtiin lopussa, missä se kultainen nainen sitä tuijottelee on Adam Warlockin kotelo, joka siis Thanosin arkkivihollinen. David Hasselhoff tekee myös ihan ookoo hauskan cameon leffassa ja Stallonen etukäteen hehkutettu rooli jää valitettavaksi vain cameoksi. Mahdollisesti Guardians 3 elokuvassa nähdään Stallonen hahmoa Stakaria ja Adam Warlockia enemmänkin. 



Guardians of the Galaxy Vol. 2 on periaatteessa ihan hauska ja siinä on monia hienoja kohtauksia, jopa ihan koskettavia. Valitettavasti koko paketti vain tuntuu olevan kliseinen scifi-leffa ilman minkäänlaista fiilistä supersankarileffasta. Se kaatuu samoihin ongelmiin kuin moni 2000-lvuun supersankarileffa, eikä tuo oikeastaan mitään uutta MCU-maailmaan. Olisin niin toivonut jo selkeämpää kytköstä Avengers-maailmaan tai vaikka jotain pätkää siitä saatanan Thanosista, jota on odotettu jo yli puoli vuosikymmentä. Sen sijaan Thanosiin vain viitataan joka toisessa keskutelussa. Tämä elokuva ei tule pääsemään top 10 Parhaat Marvel elokuvat, olen nyt jo unohtanut puolet asioista, mitä leffassa tapahtui joten voin vain kuvitella mitä muistan vuoden päästä. Ei jatkoon.

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Paluu Jurassic Parkiin


Se tunne kun sait tietää, että saat  miltei viidentoista vuoden tauon jälkeen kurkistaa taas siihen puistoon, joka vei jo lapsena sydämesi ja myi sen dinosauruksille. Ensimmäisestä Jurassic Park elokuvasta tuli tänä vuonna 22-vuotta. En muista todellakaan minkä ikäisenä itse sen näin ensimmäisen kerran, mutta olettaen että meiltä löytyi kyseinen leffa VHS-kasettina niin todennäköisesti jo aika nuorena, ainakin ennen kouluikää. Pienenä poikana olin todellinen dinosaurus-fani ja mikä olikaan siistimpää kuin teemapuisto täynnä eläviä dinosauruksia? Juonesta en välittänyt tuon taivaallista, mutta upeasti rakennetut animatronics-saurukset ilman sen suurempaa tietokone käsittelyä näyttivät niin hienoilta! Harmittavasti seuraaviin osiin tuo robotiikan käyttö koko ajan vain vähentyi, juonikin muuttui oudommaksi näin jälikäteen ajatellen... Uskottavuus kärsi huimasti siinäkin, että samat ihmiset palaavat aina vain takaisin puistoon kärsimään... Onneksi lapsiminä ei välittänyt tuollaisista ja kaikki kolme alkuperäsitä on todellakin edelleen oikein viihdyttävää katsottavaa.
Nyt siis aiheeseen eli Jurassic Parkin paluuseen eli Jurassic Worldiin.


Jurassic World on teemapuisto, joka on herätetty henkiin 22-vuotta Jurassic Parkin tapahtumien jälkeen. Onnettomuus, mikä tapahtui tuolloin on vihdoin kadonnut ihmisten mielestä ja uusi Jurassic World on turvallisuusluokitukseltaan huikea, mitään ei vain voi tapahtua! Mutta kuten olettaa saattaa, näin ei kuitenkaan tule olemaan. Juoneen sen tarkemmin pureutumatta aletaanpa purkamaan leffaa.

Jostain kumman syystä näyttelijäkaarti ei onnistu vakuuttamaan minua... Jos Chris Pratt on kevyesti leffan paras ja uskottavin näyttelijä niin on elokuvassa pakko olla jotain pielessä. Lapsinäyttelijät ovat epäuskottavia ja rymistävät kuin päättömät kanat puistossa toinen muka innoissaan ja toinen kliseisenä teini-isoveljenä jota nyt vaan ei niinku jaksa kinostaa mitkään saurukset. Olen varma että kenelläkään koko tuotantotiimissä ei ole yhtään lasta.
 Pahinta on kuitenkin naispääosa jossa Bryce Dallas Howardin hahmo Claire onnistuu myös olemaan maailman kliseisin hahmo. Korkkareissa viidakkoon ja "Ei ne dinosaurukset tunne mitään"-asenteella varustettu naikkonen sai vereni kiehumaan usemmankin kerran leffan aikana ja nimenomaan niiden päättömien repliikkien ja ihmeellisen "minä hoidan tämän itse"-asenteensa kanssa. Huoh.. Onneksi tosiaan Chris Pratt pelastaa karismallaan koko leffan, vaikka onkin täysin samassa roolissa kuin Star-lordina Guardiansissa.


Tietokone-efektienkin osalta leffa oli mielestäni pahemman kerran jäljessä... Luulisi, että tähän olisi nyt oikeasti panostettu viimeisen päälle, mutta ei. 3D:n nähneet eivät varmasti huomanneet niiden kämäisyyttä samoin kun me 2D:n nähneet. 3D kuitenkin antaa anteeksi aika paljon niitä efektejä.. Onneksi mukana oli myös animatronic-sauruksia, joten saatiin vähän edes sitä aitouden tuntua. Harmi, että Jurassic Parkin alkuperäinen robotiikan luoja Stan Winston kerkesi kuolla ennen kuin Jurassic Worldiä alettiin edes tekemään.

Päädinosauruksena toimiva Indominus Rex on mielestäni huikea lisä. Oikeasti kauhistuttava geenimuunneltu dinosaurus, joka kylvää tuhoa tappamalla kaiken mitä eteensä tulee sai minut ainakin jopa pelkäämään.  Indominus oli luotu uskottavasksi, vaikka ensin vierastinkin ajatusta geenimuunnellusta dinosta. Hieno keksintö palauttaa Jurassic Parkin alkuperäistä ideaa olla myös kauhuleffa! Faneja hemmoteltiin muutenkin muutamassa kohtauksessa kun lapset löytävät edellisen Jurassic Parkin hylätyn vastaanottokeskuksen. Samalla kun JP-leffasta tuttuja esineitä ja asioita löytyy sieltä tuon tuosta, soi taustalla iki-ihana Jurassic Park theme tune pianolla kauniisti soitettuna. Tuossa kohtaa valehtelematta päästin kyyneleen. Hieno kohtaus oli myös missä Jurassic Parkin alkuperäinen t-rex tuhoaa JP3 tutun spinosauruksen luurangon.

Kokonaisuudessaan leffa oli pettymys, mutta niin sen odotinkin olevan. Hauksinta tässä kuitenkin on se, että voisin oikeasti katsoa shaibaisia Jurassic-leffoja ihan niin paljon kun niitä ikinä vain voidaan tehdä. Kuten aiemmin mainitsin, on Jurassic Park yksi lapsuuteni kovimmista asioista. Mikäli ikinä tälläinen puisto saadaan luotua ihan oikeasti, olen valmis maksamaan itseni kipeäksi siitä. Harmi, että Jurassic World ei ollut aivan sitä, mitä halusin tältä leffalta. Ensi-iltaan ei olisi tarvinnut rynniä, mutta olen onnellinen, että pääsin taas kurkistamaan tähän ihastuttavaan maailmaan. 
Ei mulla nyt taas muuta!

Ja uskokaa tai älkää, minulla ei ollut mitään ongelmaa lopputaistelun kanssa, paitsi se, että Mosasaurus oli se, joka hoiteli homman loppuun.



torstai 7. elokuuta 2014

Guardians of the Galaxy


 
Nyt jos koskaan kannattaa raahautua leffateatteriin ja käydä katsomassa Marvelin uusin seikkailu! Jo alkumetreiltä asti Guardians of the Galaxy tempaisee mukaansa ja vie loppuun asti! Ihastuttavat henklöhahmot seikkailevat toisella puolella universumia eikä Iron Manistä, Thorista tai Kapteeni Amerikasta ole tietoakaan (ainakaan toistaiseksi)!

Viimeistään Thor: The Dark World-leffan jälkeen on osannut odottaa, että Galaksin Vartijoista tehdään täyspitkä elokuva. Jo Avenger-leffan secret endingissä oli tähän vihjaus, mutta sivuutin Thanoksen silloin sillä, että "se varmaan tulee sitten Avengers 2:een", vasta Thorin secret ending sai minut miettimään tätä oikeasti: Kuka ihmeen "Keräilijä"? Ja pienten googlailujen jälkeen olin silleen "oumaigaad, tuleeko noista elokuva! Hetkinen... Ketä ne muuten ees on?"

Guardians of the Galaxy-leffana vaatii ehkä hieman tutustumista henkilöhahmoihin ennen leffan katsomista. Täysi ummikko keskittyy liikaa opettelemaan hahmojen nimiä, eikä tule siinä edes välttämättä kovin hyvin onnistumaan. Tässä siis teille, jotka ette vielä tiedä niin lukekaa/silmäilkää aiempi tekstini Guardians of the Galaxy. Nyt varmaan päästään jo arvostelemaan leffaa :)


Guardians of the Galaxyn päähenkilö Peter Quill on pienenä poikana kaapattu Maasta ja joutunut/päässyt elämään lähes koko ikänsä laittoman tavaran toimittajana erilaisille mustanpörssin myyjille. Pikkurikollisenakin  tuntematon Peter on keksinyt jopa itslleen mahtipontisen nimen kuten kuka tahansa superroisto, mutta jostain syystä kukaan ei tunne häntä nimellä Star-Lord tai oikeastaan edes millään nimellä... 
Heti alusta lähtien rakastuin Peterin hahmoon, Chris Pratt on täydellinen valinta Star-Lordiksi! Hieman hullutteleva kaveri, joka on liian paljon kiinni menneisyydessään, omaa tyylitajua ja erikoiset tanssiliikkeet sekä tekee mitä vain ystäviensä puolesta sopii Chris Prattin "tavallisen komea" ja pikkusen renttu lookkiin täydellisesti.
Juonessa Peter sekaantuu vahingossa jo Thorista ja Avengers-elokuvasta tuttuihin ikuisuuskiviin ja pian onkin galaksin isoimmat pahikset hänen perässään. Kun hän epäonnistuu välittämään ikuisuuskiven eteenpäin, saapuu kuvioihin Gamora, vihreäihoinen avaruusnainen joka sattuu olemaan palkkamurhaaja ja Thanosin adoptiotytär. Samalla kun Gamora varastaa ikuisuuskiven Peteriltä, saapuvat paikalle palkkionmetsästäjät Rocket Racoon ja Groot ja pian onkin soppa saatu aikaan. Kaikki neljä pidätetään riehumisesta julkisella paikalla ja päätyvät vankilaan jossa tapaavat ryhmän viimeisen jäsenen Draxin. Yhdessä porukka pakenee vankilasta ja alkaa huikea seikkaili siitä, mitä ikuisuuskiven kanssa tehdään ja kenelle se loppujen lopuksi päätyy, kyseessähän kuitenkin on yksi universumin voimakkaimmista aseista. Jokainen henkilöhahmo tuo mukanaan oman todella persoonallisen lisän hahmokatraaseen ja jokainen on oikeasti todella rakastettava hahmo. Harmikseni koin että elokuvassa oli aavistus liikaa toimintaa ja tämän takia hahmot jäivät vähän vähemmälle.

En tiedä ovatko muut huomanneet, mutta leffassa oli hieman ronskimpaa huumoria ja kielenkäyttöä kuin Marvel-leffoissa yleensä. Tämä ei kyllä haittaa yhtään, sillä se tarkoittaa sitä että hahmot ovat uskottavampia kun puhuvat oikeasti näin eivätkää kaunistellun asiallisesti, että lapsetkin saavat katsoa kuinka mätetään turpaan. Guardians of the Galaxy on mielestäni hieman aikuismaisempi leffa kuin muut Marvelin tuotokset. (Ja vielä niille jotka epäilette Disneyn tulevia Star Wars-leffoja: Guardians of the Galaxyn erikoistehosteet on NÄ-YT-TÄ-VÄT.)

Ronan the Accuser
Jossain arvostelussa luin, että arvostelijan mielestä elokuvassa pahikset jäävät mitäänsanomattomiksi ja niinhän ne tavallaan jäävät, vaan ei minun mielestäni. Pitää osata ajatella asia niin, että Ronan (joka tämän elokuvan pääpahis) ei oikeasti ole mitään muuta kuin pieni välikäsi ennen itse pahuuden eli Thanosin kohtaamista. Siksi kylmät väreet kulkivat pitkin selkääni aina kun Thanos oli ruudulla, en edes ajatellut Ronania "oikeana pahiksena" vaikka hän lahtasikin ihan kiitettävästi porukkaa tämän leffankin aikana... Koittakaa ymmärtää mitä tarkoitan :)

Yllätyin miten vähän elokuvassa loppujen lopuksi oli viittauksia muihin Marvel-elokuviin. Ainoat mitkä itse bongasin olivat Dark Elf, joka makasi häkissä Keräilijän luona ja tietenkin edellisten ikuisuuskivien kuvat jotka vilahtivat ruudulla myöskin Keräilijän luona. Muita Easter Eggejä voit katsoa tästä linkistä. Olipa elokuvan secret endingissä myös aika huikea juttu, mutta taidan tehdä siitä ihan erillisen tekstin, ehkä jopa ihan HahmoLiigan... :)

Joka tapauksessa jään mielenkiinnolla odottamaan seuraavaa osaa ja toivon, että viittauksia puolin ja toisin tullaan näkemään tulevissa Marvel-leffoissa, nyt kuitenkin keskitytyään odottamaan Avengers 2: Age of Ultron ja Muurahaismies-elokuvaa, mikäli tälle nyt saadaan se käsikirjoittaja :)



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...