Näytetään tekstit, joissa on tunniste doctor strange. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste doctor strange. Näytä kaikki tekstit

torstai 30. joulukuuta 2021

Viisi parasta Marvel Cinematic Universe -hetkeä vuodelta 2021

Vuosi sitten toitotin aika vahvasti sitä, etten oikein enää usko MCU:n kiinnostavan minua. Mikään tuleva elokuva ei tuntunut kovin ihmeelliseltä ja vaikka Wandavisionia odotinkin jo kovasti, oli elokuvasarjan tulevaisuus mielestäni todella sekava ja ei kiinnostava. Nyt voin jälleen sanoa vuoden lähestyessä loppuaan, että varmaan suurempaa Marvel-hypeä mulla ei ole ollut vuosiin! Pureudun tässä tekstissä erilaisiin hetkiin, hahmoihin ja asioihin, mitkä tekivät tästä MCU-vuodesta niin huipun. Teksti tulee sisältämään suuria spoilereita kaikesta tämän vuoden tuotannosta sekä spekulaatioita tulevasta, joten spoilerivaroitus on suuri. Tässä tulee mun viisi suosikki hetkeä Marvel elokuva-universumista vuodelta 2021.



5. Spider-Man: No Way Home traileri

No Way Homen traileria saatiin odottaa pitkään. Elokuvan ensi-ilta lähestyi lähestymistään, eikä meille oltu näytetty vielä yhtään mitään elokuvasta. Sony kuitenkin räjäytti pankin kun julkaisi trailerin 24. elokuuta. Sen lisäksi, että se rikkoi heti ties mitä ennätyksiä niin tähän päivään mennessä sitä on katsottu jo yli 80 miljoonaa kertaa. Alkoi hirveät spekulaatiot, että nähdäänkö leffassa aiemmat Spider-Manit Andrew Garfiled ja Tobey Maguire? Vilahtiko trailerissa Matt Murdock? Entä Mephisto? Onko Doctor Strange pahis? Itsekin katsoin spekulaatio-videoita ihan niin paljon kun niitä tubeen ihmiset saivat upattua. Halusin selvittää joka ikisen viittauksen ja easter eggin! Henkilökohtaisesti mun suurin hype tässä trailerissa oli kuitenkin Alfred Molinan aivan törkeän upea paluu Doc Ockin rooliin. Kylmät väreet menivät pitkin kehoa ja silmäkulmat kostuivat nostalgiasta kun Molina päästi suustaan nyt ikoniseksikin muodostuneen repliikin: "Hello Peter."



4. He Who Remains ja Natalie Holt - Loki sarjan MVP:t

Loki ei sarjana ollut mikään mun ihan super lemppari, vaikka tykkäsinkin siitä paljon. Sarjan estetiikka ja hahmot olivat mielenkiintoisia ja juonellisesti se vaikutti niin paljon MCU:n tulevaisuuteen, etten meinannut pysyä housuissani koittaessani yhdistellä kaikkia palasia tulevaan. Loki kuitenkin esitteli jo täysin yllättäen MCU:n seuraavan ison pahiksen Kangin. Teknisesti ottaen upea Jonathan Majors näytteli vasta Kangin varianttia, He Who Remains, eikä Kangia itseään, mutta silti! Ei vitsit, että rakastin sitä hahmoa ja haluan ehdottomasti nähdä millaisia variantteja Majorsilla on vielä takataskussa tulevaisuuden varalle! Seuraavan kerran hahmo pitäisi näkyä tulevassa Ant-Man: Quantumania -elokuvassa, mutta näistäpä ei koskaan tiedä. Lokissa on myös aivan törkeän kova soundtrack, josta vastaa ihastuttava Natalie Holt. Holt koukutti minut musiikillaan aivan täysin, eikä ole varmasti ihmekään miksi hän löytyi tänä vuonna mun Spotifyn kunneltuimpien artistien joukosta! Yksi koskettavimpia kohtauksia Lokissa on se hetki kun tämä katselee filmipätkää elämästään. Natalie Holtin upea musiikki särkee katsojan sydämen kun Loki katselee sen ainoan henkilön kuolemaa, josta on koskaan ikinä välittänyt.


 

3. Wandavision ja paras Marvel quote ikinä

Rakastan Wandavisionia ihan älyttömästi. Siksi voisi melkein sanoa, että pelkästään tää sarja itsessään vie kolmannen sijan tältä listalta. En koskaan aiemmin ollut päättänyt, että kuka on mun suosikki MCU-hahmo, mutta nykyään osaan helposti sanoa sen olevan Wanda. Wandavisionista ei juonenkäänteitä puuttunut! Jokainen jakso oli aina toinen toistaan parempia ja kiinnostavimpia. Se koukutti katsomaan jokaisen jakson aina heti ilmestymispäivänään. Lukuisat ihmiset katsoivat jännityneenä Wandan tarinaa ja odottivat... no kukaan ei oikein tiennyt mitä odottaa! Tulisiko Mephisto sarjaan? Entä Doctor Strange? Miten X-men universumin Pietro (Evan Peters) on tässä? Spekulaatiot kävivät villimpinä kuin koskaan samalla kun sarjan mysteeri kasvoi ja kasvoi. Agatha oli aivan loistava pahis, sarjan tunnarit olivat jotain niin upean nostalgista ja hyvin toteutettu. Mukana oli huumoria ja toimintaa, mutta ennen kaikkea myös sydäntä. Wandaan sattui ja katsoja tunsi sen. Vision oli poissa, mutta silti Wanda teki kaikkensa pitääkseen tämän muiston elossa. Saimme myös yhden parhaimmista ja koskettavimmista Marvel-sitaateista tästä sarjasta: "What is grief, if not love persevering?" Nämä Visionin sanat Wandalle saavat minut edelleen ihan pois tolaltani.


 

2. Shang-Chi taistelukohtaukset

Ehkä eniten kaikista tän vuoden elokuvista odotin Shang-Chi -elokuvaa. Toki Spider-Man oli se loppuvuoden hype, mutta siltä osasi valmiiksi odottaa tiettyjä juttuja kun kuitenkin oli trilogian päätös. Sen sijaan Shang-Chi lähti niin sanotusti nollasta ja onnistui yllättämään erityisen positiivisesti jo muka-kaiken-nähneen -Marvel-fanin. Kaikkein hienointa elokuvassa olivat ne kauniisti koreografioidut taistelukohtaukset. Wenwu vastaan Li oli jo upea aloitus tälle rakkauskirjeelle klassikko martial-arts -leffoille, oma suosikkini on kuitenkin kohtaus, jossa Shang-Chi taistelee bussissa liutaa vihollisia vastaan. Kun DJ Snaken Run It alkaa soimaan ja Shang-Chi otttaa taisteluasennon, katsoja tietää että nyt alkaa lätty lätisemään. Kohtaus on höystetty Jackie Chan -leffojen huumorilla, Marvel-taialla sekä viittauksilla muun muassa Old Boy -elokuvan legendaariseen käytävätaisteluun. Simu Liu myös tekee suurimman osan stunteistaan täysin itse, mikä on aivan häkellyttävän hienoa omistautumista, mutta mielestäni myös vähän pakollista tälläisiin elokuviin.



1. Andrew & Tobey palaavat Spider-Manin rooliin

Sanotaan, että jokainen noista yllämainituista hetkistä on sellainen, missä olen itkenyt melkoisesti sellaisia Marvel-fanin hypetyksen liikuttuneita kyyneleitä. Mikään ei kuitenkaan vetänyt vertoja sille tunnekokemukselle mitä Spider-Man: No Way Home piti sisällään. Jo se, että näki vanhoista Raimin ja Webbin leffoista tuttuja pahiksia sai minut todella tunteelliseksi sekä hypemittarin menemään nollasta sataan sekunneissa. Siltikään, kaikista huhuista, spekulaatioista ja paljastuksista huolimatta en ollut pystynyt varautumaan siihen millaisen tunnereaktion Andrewn ja Tobeyn näkeminen taas valkokankaalla Peterin roolissa minussa sai aikaan. Se yhteinen hurraahuuto mikä pääsi salillisesta ihmisiä, se taputus, ne onnenkyyneleet. Siinä hetkessä jotenkin kaikki tuntui mahdolliselta ja olin taas se pieni poika, joka meni ihan sekaisin joka ikisestä Marvel-elokuvasta. Oli se sitten osa MCU:ta tai muuten vaan Marvelia. On niin mahtavaa olla osa tätä yhteisöä, tätä saagaa jolla tehdään elokuvahistoriaa. Luulin, että MCU ei enää voi yllättää, mutta tämä vuosi on todistanut sen asian vääräksi!

Tää vuosi oli ihan älyttömän kova Marvel -fanille. Vaikka Black Widow, Eternals ja Falcon and the Winter Soldier loistavatkin poissaolollaan tästä listalta, olivat ne silti monien fanien mieleen. What if..? -sarja oli aivan huikea ja oli hienoa nähdä muun muassa Ultronin paluu sekä Chadwick Boseman vielä viimeisessä MCU -roolissaan. Alkuvuosi meni Agatha All Alongia laulellen ja loppuvuosi Lokin soundtrackiä kuunnellen. Lukuisia uusia hahmoja esiteltiin, joista yhtenä henkilökohtaisena lempparina Kate Bishop (Hailee Steinfeld) Hawkeye -sarjasta. Marvel liimasi katsojansa ruutuun tasaisesti koko vuoden ajan ja ainakin minä olen aivan pähkinöissäni seuraavasta vuodesta! Niin paljon kaikkea hienoa MCU-kamaa on tulossa. Huh, olen puhunut!

BONUS

Koska kaikissa Marvel -leffoissa ja sarjoissa on aina näitä secret endingejä niin laitan tänne vielä bonus-kohtana Doctor Strange Supremen ihan omana kohtanaan. Marvelin animaatio sarja What if..? esitteli meille Stephen Strangen, joka käsiensä sijaan menettää sydämensä. Tässä jossittelu-tarinassa Strange menettää rakkaan Christinensä ja on valmis menemään maailman ääriin asti tuodakseen tämän takaisin. Strange joutuu tekemään kyseenalaisia valintoja tullakseen niin voimakkaaksi, että voi kääntää absoluuttisen aikapisteen pois pyhältä aikajanalta. Strange onnistuukin tässä, tuhoten koko oman universuminsa sekä kaiken mitä on koskaan rakastanut. Tämä siis pohjustuksena tässä tekstissä siihen oikeaan bonus kohtaan... sillä tää törkeän upea, pelottava ja sydämetön Doctor Strange Supreme tekee oletettavasti paluun Multiverse of Madness elokuvassa! Olen ihan törkeän hypeissäni tästä hahmosta, vaikka vielä ei olekaan vahvistettu, että kyseessä on juuri tuo sama Strange. Jos näin kuitenkin tulee olemaan niin tää jätkä hyppii taas kuukauden seinille innostuksesta. Kiitos kun luit!



torstai 29. joulukuuta 2016

Parhaat Nörttileffat viime vuodelta!

Tänäkin vuonna vuosi vaihtuu ja päästään kokeilemaan josko 2017 olisi edes hivenen parempi kuin tuo kammottava 2016. Menetimme monia huippulahjakkuuksia niin musiikin kuin elokuvienkin saralla, mutta koimme myös paljon poliittisia muutoksia kuten Trumpin valinnan ja Brexitin. Terrorismi jyllää edelleen ja Aku Hirviniemen sairasloma jatkuu hamaan tulevaisuuteen. Nyt voisi kuitenkin olla taas aika keskittyä listojen tekemiseen. Tämä lista parhaista nörttielokuista muodostuu jälleen siten että jätän niin sanotut "oikeat elokuvat" pois listalta ja keskityn nörttihype-leffoihin. Eli listalle eivät pääse Arrival tai Hacksaw Ridge, mutta esimerkiksi animaatiot lasketaan tälle listalle. Tässä tulee Ruudukon lemppari nörttileffat vuosimallia 2016!

Pakko heti alkuun sanoa, että vuosi ei ole ollut mitenkään erityisen hyvä nörttileffojen kanssa. Monet box office hitti -leffat olivat todellisia pettymyksiä juonellisesti ja eivät ansaitse päästä lähimainkaan tätä listaa. 2016 oli kaikin tavoin vain keskitasoa nörttileffojen suhteen joten viiden parhaan löytäminen ei ollut hankalaa kun ei niitä paljoa enempää ollutkaan. Nämäkään eivät kaikki ole edes loistavia elokuvia.
#5 Doctor Starnge
Ohjaaja: Scott Derrickson
Erityistä: Uuden Marvel hahmon esittely MCU:hun ja Benedict Cumberbatch
Arvioni: Doctor Strange

Doctor Strange oli valitettavasti pettymys, mutta ei niinkään sen takia että leffa olisi huono. Jotenkin vain supersankari-leffojen origin storyt alkaa tulla jo korvista ulos. Elokuva on kuitenkin näyttävä ja roolivalinnat ovat ihan kivat!
#4 Fantastic Beasts and Where to Find Them
Ohjaaja: David Yates
Erityistä: Harry Potterin maailma palaa valkokankaalle!

Fantastic Beasts oli varmaan yksi odotetuimmista elokuvista minulle tänä vuonna. Tämäkin elokuva kuitenkin menee sinne pettymys kategoriaan, mutta vain siksi koska odotin sitä niin paljon. Eddie Redmayne on roolissaan loistava eikä muissakaan näyttelijöissä ole mitään huonoa. Kaikki vain jäivät niin pintaraapaisulle ja joissain kohdissa täytyi ihan ihmetellä että Rowling on muka tälläistä kirjoittanut.



#3 Rogue One
Ohjaaja: Gareth Edwards
Erityistä: Episodien III ja IV väliin sijoittuva tarina jonka jälkeen on pakko katsoa Episodi IV!
Arvioni: Rogue One

Oi miksi tämä vuosi oli näin pettymysten täyteinen! Rogue One on ihan kelpo leffa, mutta Star Wars Episodi leffoihin verrattuna aivan turha täyteleffa. Kaikki tuntui jäävän niin kesken tämän kanssa vaikka Star Wars maailma imaisikin sisäänsä! Hahmot jäivät valitettavasti melko pintapuolisiksi ja kemiat hahmojen välillä lähes olemattomiksi. Silti kyseessä on Star Wars -leffa joka toimii ihan hyvin lorea haluaville supernörteille.
#2 Captain America: Civil War
Ohjaaja: Anthony & Joe Russo
Erityistä: Kaikki! Iron man ja Captain America ottaa yhteen! Mukana myös Spider-Man! OMG!

No vaikka melkein kaikki muu olikin lähes kuraa tänä vuonna, sain kuitenkin pari uutta suosikki Marvel leffaa. Ihan Top 5 listalle pääsivät nämä kaksi seuraavaa joista ensimmäisenä Captain America: Civil War. Leffassa oli kaikki kohdallaan Marvel fanipojalle ja juuri sopivasti hero vastaan hero mättöä! Leffan kirkkaimmiksi tähdiksi nousivat ehdottomasti niin sanotut sivusankarit kuten Paul Ruddin Ant-Man, Tom Hollandin Spider-Man ja Chadwick Bosemanin Black Panther.



#1 Deadpool
Ohjaaja: Tim Miller
Erityistä: Kaikki muu paitsi CGI Colossus.
Arvioni: Deadpool
Mitä hittoa? Deadpool, yksi kaikkien aikojen onnistunein supersankari-leffa! Ihanaa nähdä kerrankin vähän väkivaltaa ja seksiä Marvel leffassa, vihdoin elokuva joka sopii kohdeyleisön ikään! Deadpool on myös menestynyt pelottavan hyvin kaikissa tämän vuoden gaaloissa (ehdolla kahteen Golden Globeenkin) joten jos tämä on ehdolla Oscareissa niin nauran onnesta! Deadpool, ei juma! Ehdottomasti paras leffa tältä vuodelta!

Lukekaa toki nuo linkeissä olevat arvostelut kaikista, saatte paremman käsityksen siitä mitä mieltä olin heti elokuvan jälkeen. Ensi vuodesta uskon tulevan aika paljon parempi nörttielokuvavuosi ihan vaan jo Guardians of the Galaxy vol 2 ja Logan leffojen takia, mutta ei pidä unohtaa Wonder Womania ja sitä koko vuoden kruunaavaa Star Wars Episodi VIII! Nähdään näissä merkeissä siis ensi vuonna! Pari listaa saatte vielä tuohon alkuvuoteen! Ei mulla nyt muuta kuin että Hyvää Uutta Vuotta kaikille tasapuolisesti! :)





keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Doctor Strange

Doctor Strange tai suomalaisittain Tohtori Outo on yksi niistä Marvel maailman hahmoista jonka tunnen todella hyvin, mutta en tunne ollenkaan. Hahmona Doctor Strange on seikkaillut todealla paljon kaikessa mitä olen lukenut nuorempana ja nykyään, mutta yhtään Doctor Strange sarjakuvaa en ole koskaan lukenut. Tiesin, että Tohtori voi tehdä voimillaan kaikkea jännää ja ihmeellistä (eli siis kaikkia velho-juttuja) mutta esimerkiksi en osaa mainita yhtään pahista kaverille. Kuitenkin mielenkiinnolla kävin ensi-illassa asti tämän leffan katsastamassa ja yllätyin ehkä jopa vähän negatiivisesti.

Benedict Cumberbatch tuo hahmon henkiin mitä uskomattomimilla taidoillaan. Kun kuulin, että Cumberbatch on valittu rooliin olin sekä todella innoissani, että kauhuissani. Mitä jos Benedict on tässäkin leffassa vain Sherlock? Mitä jos hän on huonompi kuin Sherlock? Entä jos parempi? Näitä asioita pohdin ja hetken aikaa minulla kestikin päästä eroon niistä Sherlock viboista joita Cumberbatch viestii olemuksellaan. Loppujen lopuksi näyttelijä oli kirkkain tähti koko elokuvassa. Muita kovia nimiä leffassa olivat Tilda Swinton, Mads Mikkelsen ja Chiwetel Eijofor.

Juonellisesti Doctor Strange kulkee hyvin perinteisellä Marvel kaavalla. Stephen Strange on ylimielinen ja omahyväinen huippukirurgi New Yorkista. Luksuselämään tottunut Strrange ei voi kuvitellakaan mitä "pieni" auto-onnettomuus voi tehdä ja kippas kappas kirurgi menettää tärkeimmän taitonsa onnettomuudessa, kädet. Kädet ei sitten mitenkään leikkaannu irti tai mitään, vaan murtuvat niin pieniksi palasiksi, ettei taitavimmatkaan kirurgit saa kursittua kaikkia hermoja ja luita kasaan. Päivät huippukirurgina ovat siis luetut kun kuntoutuminen ei tahdo onnistua. Tämän jälkeen kaikkensa antaneena Strange lähtee etsimään vaihtoehtoista keinoa parantumiseen Nepalista. Loput onkin sitten sitä täysin samaa kierrätettyä Marvel kamaa.

Mainitsin jo kuinka Cumberbatch oli kirkkain tähti koko elokuvassa. Tilda Swintonin esittämä the Anchient One jää todella vaisuksi ja tylsäksi hahmoksi. Hahmo ei ollut niin stereotypinen vanha viisas kuin pelkäsin olettaa. Silti Swinton jää muiden hahmojen jalkoihin sata-nolla. Eijoforin hahmo Mordo vain lisää Swintonin vaisua esitystä kemioiden puutteen takia. Molemmille hahmoille on yritetty jakaa niin paljon ruutu aikaa kuin mahdollista -eli ei paljoakaan. Kaiken lisäksi johonkin pitäisin mahduttaa vielä elokuvan pääpahis eli Mikkelsenin esittämä Kaecilius. Onneksi Marvel Studios ei petä tässäkään asiassa vaan saamme Kaeciliuksesta jälleen yhden surkeasti toteutetun pahiksen Yellowjacketin, Malekithin, Ronanin, Mandarinin, Red Skullin, Crossbonesin... Täytyykö jatkaa? Okei, ymmärrette varmaan. Erikoistehosteet olivat ihan hienot ja 3D -elämys olisi varmasti ollut aika siisti.

Easter eggit ja viittaukset ja secret endingit. Salaisia loppupätkiä on kaksi, toinen on aika selkeä viittaus tulevaan Thor: Ragnarök -elokuvaan joka saa ensi-iltansa ensi vuoden marraskuussa. Klipissä Doctor Strange jutustelee Lokista Thorin kanssa ja Thor vihjailee, että Odin on kadonnut. Aika yleismaailmallisesti siis tulevasta. Lopputekstien jälkeen nähdään vielä toinen klippi, jossa nähdään Mordo tekemässä pahojaan. Doctor Strange siis jatkuu joskus hamassa tulevaisuudessa. Viittauksia oli muun muassa Civil Wariin kun Strangelle tarjotaan operoitavaksi everstiluutnanttia joka on juuri joutunut onnettomuuteen "harjoituksissa". Kyseessä siis Iron Manin bestis Rhodes aka War Machine.

Minulta on kysytty pariinkin otteeseen, että eikö minua kyllästytä nämä supersankarileffat? Tähän asti olen vain vastannut nauramalla, että miten niin muka? Nyt ensimmäisen kerran ikinä voin sanoa, että vähän kyllästyttää. Infinity War -leffoja on odotettu jo niin pitkään, että Thanos alkaa olla haalistunut haavekuva vain. Maailma paisuu ja paisuu paisumistaan, mutta mitään konkreettista ei ole vieläkään tapahtunut. Pelkkiä vihjailuja tulevasta. Toisaalta alan jo toivoa, että MCU kokee armokuoleman pian Infinity War -leffojen jälkeen eikä sitä yritetä pitää elossa Squirrel Girlin, Howard the Duckin ja Spider-Gwenin tai muiden yhtä tuntemattomien hahmojen avulla. Doctor Strange on must see kaikille, jotka haluavat nähdä kaikki MCU -leffat. Muille siitä tuskin on oikeastaan mihinkään. Koko leffa on taas tehty vain sitä varten, että saadaan yksi keskeinen hahmo lisää universumiin samaan tapaan kuin Ant-Manin kanssa. Nyt kun mainitsin, niin Ant-Man tuntui osittain jopa viihdyttävämmältä katsottavalta kuin Doctor Strange, valitettavasti.


keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Taas tulee ravattua leffassa....

Tällä kertaa taas vähän kevyempi päivitys, eli tuttuun tapaan trailereita leffoista jotka meidän jokaisen tulisi käydä katsomassa tänä vuonna! Ainakin niiden jotka haluaa kuunnella minun hypetystä aiheista! Kaikkien näiden lisäksi tottakai tulee käytyä katsomassa monia monia muitakin, mutta nämä on ne minun must see elokuvat tältä vuodelta, nauttikaa. :)

Captain America: Civil War

X-men: Apocalypse

Suicide Squad

Fantastic Beasts and Where to Find Them

Doctor Strange

Rogue One: A Star Wars Story

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...