Näytetään tekstit, joissa on tunniste henry cavill. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste henry cavill. Näytä kaikki tekstit

lauantai 14. heinäkuuta 2018

I Don't Want to Live on This Planet Anymore

Sosiaalinen media ja anonyymi kommentointi ovat mielestäni suurin vitsaus mitä maa päällään kantaa herran vuonna 2018. Jokaisella on oltava mielipide ja mitä enemmän tuot sitä esiin somessa, sitä parempi. Mikäli mielipiteesi on toisten mielestä väärä, niin se on sinun sananvapautesi riistoa ja noitavainoa sinua ja sinunkaltaisiasi ihmisiä kohtaan. Minkäänlaista keskustelua ei synny kun ääripäät ottavat yhteen keskustelupalstojen kommenttiosioissa. Ikävänä lieveilmiönä tälläinen tavallinen tokun ihminen ei uskalla enää sanoa mielipiteitään ääripäiden välisiin sotiin. Tyydyn olemaan hiljaa kuten miljoonat muutkin ja mielipiteiden mustavalkoisuus korostuu entisestään. On hankalaa olla keskitien kulkija, joka osaa tarkastella asioita molempien osapuolien näkökulmasta kun mielipiteen kuuluu olla vain ja ainoastaan kyllä tai ei.

Tämän kaiken innoittamana ajattelin vihdoin tuoda esiin muutamia somekohuja, jotka viime viikkoina ovat ärsyttäneet minua suunnattomasti. Monet näistä ovat siis julkisuuden henkilöitä koskettavia kohuja, joista itse en olisi edes saanut kohua aikaiseksi. Tämän postauksen jälkeen voitte syyttää minua taas rasistiksi tai suvakiksi, ihan kummalta se nyt siinä sinun agendassa tuntuu paremmalta.



Oho... Siitä onkin hetki kun herra Efron on pyörinyt blogissani. Anyways ajattelin aloittaa tälläisellä helpolla mihin kaikkien on todella helppo luoda oma mielipiteensä. Viime viikolla Efron julkaisi Instagram -sivullaan kuvan itsestään uusilla hiuksillaan kuvatekstin "Just for fun" kanssa. Mikä tässä sitten on niin ihmeellistä? Nuori mieshenkilö kokeilee uutta hiustyyliä, on ehkä vielä hieman itsevarma siitä miten yleisö reagoi muuttuneeseen kuontaloon ja ensimmäinen asia mitä tapahtuu on: "My race is not your costume". Jep. Efronia syytetään siitä, että hän kokeilee ihan huvin vuoksi kampausta, josta niin monia mustia lapsia kiusataan kouluissa ja yhdistetään jengiläisyyteen. Kommenttikenttä täyttyi vihaisista kommenteista asian puolesta ja ihan mielelläni itsekin niitä luin. Ihmiset olivat todella vihaisia ja sanoivat lopettavansa Efronin seraamisen tuohon paikkaan.

Sama kohu oli myös alkuvuoden puolella siitä kun joku amerikkalainen teini oli pukeutunut kiinalaiseen kimonoon. Ammattimielensäpahoittajat syyttivät jälleen henkilöä kulttuurinsa halveeraamisesta.

Ratkaisu: Olen niin onnellinen että Zac ei ole poistanut kuvaa somesta sen saaman täysin typerän kohun takia. Ymmärrän, että rastoilla on kulttuurillinen merkitys myös, mutta ihan oikeasti - kuinka monta valkoista ihmistä näet rastat päässä päivittäin kun liikut ulkona? 




Johanssonin pari roolitusta on nyt olleet hieman hitti tai huti. Viime vuonna Johanssonin yllä velloi kohu, sillä hänet oli roolitettu elokuvaan Ghost in the Shell. Kohuksi nousi siis se, että päähenkilöksi olisi pitänyt roolittaa aasialaistaustainen henkilö. Ymmärrän tämän täysin sillä kyseessä oli animeen perustuva tarina, jonka päähenkilö kuuluisi kaikin puolin olla aasialainen. Mutta. Tämä ei ollut se kohu mistä halusin puhua.

Johansson roolitettiin vastikään Rupert Sandersin toiseenkin elokuvaan nimeltä Rub & Tug. Scarlett esittäisi elokuvassa transmiestä, Tex Gilliä, rikollispomoa Yhdysvalloista. Valitettavasti tästä syntyi myös aivan suunnaton kohu. "Kuinka nainen voi esittää transmiestä? Täytyy olla oikea trans esittämässä hahmoa." Huokaus. Eikö kukaan enää muista miten näytteleminen toimii ja miten elokuvat toimii? Ymmärrän, että rotua on vähän hankala näytellä, mutta toinen sukupuoli onnistuu kyllä. (Dallas Buyers Club, Boys Don't Cry, Danish Girl.)

Ratkaisu: Scarlett Johansson irtisanoutui roolista ja pahoitteli syvästi, että oli koskaan harkinnutkaan rooliin lähtöä. En tiedä kuinka ihmiset kuvittelevat tämän leffan menestyvän, sillä tärkeille asioille tarvitaan iso kasvo elokuvaan, jotta se herättäisi ihmisten huomion.  Koen myös, että sosiaalinen media pakotti Scarlettin luopumaan roolista, jossa olisi päässyt todella näyttämään osaamistaan.




#metoo on myös yksi aikamme suurimmista vitsauksista. Sen alkuperäinen tarkoitus on todella hyvä, mutta sen kapeakatseinen ajattelu ja etenkin sen mahdollisuus jättää miehet kokonaan keskustelun ulkopuolelle on aivan naurettava. Monet julkkikset ovat ansaitusti saaneet vihaa niskaansa kampanjan myötä, mutta myös kampanjaa kritisoineet ovat saaneet osansa vihasta, vaikka eivät seksuaalista ahdistelua hyväkyisikään. Ihan oikeasti, kuka muka hyväksyy ahdistelun jos sanoo vähän jotain kriittistä aiheesta?

Otan esimerkiksi Teräsmiehenäkin tunnetun Henry Cavillin joka GQ -lehden haastattelussa kertoi omia mielipiteitään aiheesta. “It’s very difficult to do that if there are certain rules in place. Because then it’s like: ‘Well, I don’t want to go up and talk to her, because I’m going to be called a rapist or something’ - on suora lainaus lehden haastattelusta. Cavill kertoo myös olevansa perinteisempi mies joka tykkää flirttailla naisten kanssa ja lähteä mukaan tähän "vaikeasti tavoiteltava" -leikkiin. Nyt Cavill kuitenkin toteaa, ettei mielellään ota enää sitä riskiä. Jos nainen sanoo ei niin silloin se on ei. Hän ei enää "uskalla" lähestyä vaikeasti tavoiteltavaa kohdetta, ettei hän saa mitään turhia syytöksiä seksuaalisesta ahdistelusta. Miehenä ymmärrän täysin Cavillin pointin, mutta miten tekee some? "Näin ne miehet taas uhriutuu" ja "Cavillin täytyy opetella raiskaamisen ja flirttailun ero tai unohtaa koko juttu". Niin kuin mitä ihmettä nyt taas?

Ratkaisu: Tähän ei ainakaan minun korvaan ole vielä kantanut mitä Cavill olisi asialle tehnyt. Eiköhän tähän piakkoin saada jonkinlainen selvennys ja pahoittelu aiheesta. Vihaan niin paljon sitä jälkikäteen asioiden pahoittelua aiheista, jotka eivät suoranaisesti sitä edes tarvitse.

Tässä siis muutama minun mieltäni kirvoittanut asia. Saatte olla ihan vapaasti eri mieltä kanssani asioista, siksi toivonkin että tähän tulisi rakentavaa keskustelua aiheista. Kaikki jotka minut tuntee, tietää etten ole rasistinen tai oikeastaan syrji ketään mihinkään ihonväriin, sukupuoleen, seksuaalisuuten tai muuhun liittyvistä syistä. Koen vain hankalaksi tuoda mielipiteitäni julki juuri niiden "vääryyden" takia. Ei mulla nyt muuta taas! toivottavasti jakositte lukea loppuun asti :)

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Man of Steel


Täytyy myöntää että olin melko innoissani kun kuulin silloin joskus että Teräsmiehestä tehdään uusi elokuva. Ajattelin, että nyt se tapahtuu: vihdoin saamme kunnollisen Teris-leffan, josta ei erikoisefektejä puutu ja juonikin on jotain todella ihmeellistä! Tieto siitä, että Batman-Trilogian ohjaaja Christopher Nolan olisi mukana elokuvassa sai minut vain odottamaan lisää! Silti kaikesta tästä huolimatta osasin pitää ennakko-odotukseni leffasta melko matalalla.

En ymmärrä mikä siinä on että Teräsmies-elokuvat on tuomittu epäonnistumaan. Ehkä se johtuu siitä, että Teris on hahmona niin käsittämättömän huono. Mies, jolla ei ole muuta heikkoutta kuin kryptoniitti ja aina pulassa oleva nainen. Man of Steel ei ollut mikään poikkeus tässä huonojen Teräsmies-leffojen kulkueessa. Elokuvan alku oli hyvinkin lupaava. Hienosti toteutetut erikoisefektit ja Kryptonin karut maisemat toivaat mieleen Tähtien Sota-elokuvat ja aloinkin odottamaan jo jotain suurta. Hauska yllätys oli myös Russel Crowe (Jor-Elin roolissa), jonka en edes tiennyt olevan tässä elokuvassa, mikä johtuu siis siitä että en halunnut lukea mitään etukäteen Man of Steelistä. :) Lupaavan alun jälkeen oli mielestäni hienosti onnistuttu luomaan mielenkiintoinen syntytarina/kasvutarina. Clark oli kasvanut suoraan jo isoksi mieheksi, eikä keskitytty turhaan niihin jonnin joutaviin "Oho, minulla on jotain voimia"-kohtauksiin, mitä supersankari leffat ovat täynnä. Sen sijaan nämä hoidettiin muutamalla takaumalla pitkin elokuvaa.


Ongelmat alkoivat siis heti oikeastaan alun jälkeen. Kun kaikki oleellinen oli saatu selitettyä niillekin jotka eivät tiedä mitä yhteistä on Clark Kentillä ja Teräsmiehellä niin se tapahtui. Se sama kompastuskivi mihin Marvel-elokuvat ovat kaatuneet jo varmaan viiden vuoden ajan: LIIAN TOIMINNALLISET TAISTELUHOHTAUKSET eli L.T.T.K. Miksei kukaan ymmärrä, että ketään ei kiinosta katsoa kahden ja puolen tunnin elokuvaa jos miltei puolet elokuvasta on taistelua. Kaikenlisäksi pahikset olivat todella todella tylsiä ja pääpahis Kenraali Zod jäi todella pahasti oman apurinsa Antje Trauen esittämän Faora-Ulin varjoon. Mielestäni nainen oli paljon parempi pahis.
Muutenkin tuntuu, että vaikka ohjaaja Zack Snyder yritti saada mukaan faneille tarkoitettuja Easter Eggejä ja sisäpiiri vitsejä niin ihan se, että siellä täällä lukee LexCorp ja että lopussa Clark laittaa ne iänikuiset naamio-silmälasit päähän, ei ihan napannut. Olisin niin mielelläni halunnut nähdä jotain Justice League-materiaalia kuten Wayne Enterprises*-firman logoa tai viittauksia Flashiin, Green Lanterniin ja Wonder Womaniin. Tämänhän oli tarkoitus olla siis se elokuva, jonka pohjalta katsotaan tehdäänkö Justice-League leffaa ollenkaan.


Viimeiseksi haukun vielä sen kaikkein olennaisen, mikä saa kylmät väreet kulkemaan selkääni pitkin jo pelkästä ajatuksesta. Eli se kaiken huippu eli Amy Adamsin Lois Lane. En voi käsittää miten rooliin ei ole valittu ketään muuta enemmän Loisia muistuttavaa... Joku paljon vahvempi nainen olisi ollut paaaaaljon parempi. Amy Adams ei näyttänyt Loisilta, ei kuulostanut Loisilta eikä vaan ollut Lois. Sen sijaan Henry Cavill pääosassa ei ollut ollenkaan huono.

Onneksi elokuvassa oli käytetty tätä nykyaikaistettua versiota Teriksestä

*muokattu jälkeenpäin: Itseasiassa Wayne Enterprises-logo näkyy yhdessä satelliitissa, jos osaa katsoa oikein tarkkaan, pahoittelen :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...