Super Smash Bros. Ultimate - Fighter Pass 2

En edes uskalla laskea kuinka paljon rahaa on tullut jo käytettyä Smash Ultimateen! Pelin lisäksi olen ostanut molemmat Fighter Pass -lisäosat, muutaman Mii-asun sekä minulla menee kuukausittainen maksu Onlineen. Tässä kohtaa onkin hyvä aika alkaa pohtimaan seuraavan Fighter Passin mahdollisia dlc -hahmoja. Edellisen kanssa sain oikein vain Banjo & Kazooien, joten eipä tässä kait voi muuta kuin pieleen arvata! Tälläkin kertaa minulla on todella vahvat oletukset siitä, keitä viimeiset kuusi hahmoa tulevat olemaan. Katsotaan sitten parin vuoden päästä, kuinka pielessä taas oltiin!

Travis Touchdown
No More Heroes
Ensiesiintyminen: 2007

Travis on yksi niistä hahmoista, jotka voisin hyvinkin kuvitella tulevan hahmoksi Smashiin. No More Heroes III on tulossa yksinoikeudella Switchille ja muutenkin pelillä on historiaa Nintendon kanssa. Hahmolla olisi myös varmasti todella uniikki-taistelutyyli. Tämän paikan voi viedä myös Geno Super Mario RPG:stä tai joku klassikkohahmo esimerkiksi Contrasta. Veikkaan kuitenkin Travisia.

Rex/Pyra

Xenoblade Chronicles 2
Ensiesiintyminen: 2017

En tiedä miten tämä hahmo toimii ja tulisiko se olemaan pelkästään Rex vai myös Pyra samassa hahmossa. Eniten pelkään sitä, että tämä kaksikko vie ihan kaksi kokonaista paikkaa noista kuudesta dlc -paikasta. Uskon silti vahvasti, että jotenkin tämä kaksikko tullaan vielä näkemään Ultimatessa. Tätä puoltaa ihan sekin, että Smash Brosien pääsuunnittelija Masahiro Sakurai mainitsi, ettei heillä ollut aikaa laittaa hahmoja vielä peliin ennen sen julkaisua. No nyt on ollut aikaa työstää. Ei mikään oma suosikkivalinta, mutta hyvin mahdollinen.

Toxricity

Pokémon Sword & Shield
Ensiesiintyminen: 2019

Vahva usko siihen, että mukaan mahtuu vielä yksi Pokémon. Se tuleeko se olemaan Toxricity, Inteleon, Zarude tai joku aivan muu ei voi olla varmaa. Toxricityä puoltaa se, että kyseinen Pokémon on tällä hetkellä yksi generaatio kasin suosituimmista. Sillä on myös kaksi eri formia, joista toinen voisi olla vaihtoehtoinen skini. Gigantamax Troxricity olisi myös oiva Final Smash sekä tapa esitellä Gigantamax-Pokémon Smashissä.

Crash Bandicoot
Crash Bandicoot
Ensiesiintyminen: 1996

Nämä viimeiset kolme hahmoa tulevat olemaan ne mitkä ihan oikeasti oikeasti toivon tulevan Smashiin! Crash etenkin on ollut toivelistallani jo pitkään. Hahmo on myös oikeastan ainut iso maskotti-hahmo, joka puuttuu Smashistä. Crashillä on todella uniikit liikkeet ja paljon pelejä, joista ammentaa musiikkeja ja spirittejä. Crash on myös nyt todella kovassa nousussa ja ensimmäistä kertaa Nintendon kotikonsolilla. Ketään muuta en toivo niin paljoa Smashiin kuin tätä pussieläintä! No... ehkä Skull Kidiä... 

Dante

Devil May Cry

Ensiesiintyminen: 2001

Mikäli halutaan tuoda peliin hieman lisää mieskomeutta, on Dante DMC:stä ykkösvalinta. Bayonetta ja Dante shippaajat ovat odottaneet tätä päivää kuin kuuta nousevaa ja mielestäni Dante sopisi muutenkin hyvin Smashiin. Uniikin pelityylin lisäksi hahmo toisi peliin mukaan lisää kunnon jrpg hack and slash hahmoja. Dantella voisi olla myös vaihtoehtoisena skininä klassikko Dante sekä reboot Dante, joka on siis mielestäni yksi komeimpia pelihahmoja ikinä. Tai sitten Echo -taistelijaksi Nero! DMC toisi mukanaan vähän hevimpää musiikkia sekä aikuisempaa menoa. Monet veikkaavat tälle paikalle Doom -hahmoa tai Master Chiefiä, mutta itse annan ääneni Dantelle.

Waluigi

Mario Tennis
Ensiesiintyminen: 2000

Tämä ei edes ole vitsi! Uskon vahvasti, että Waluigi tulee olemaan viimeinen dlc hahmo. Veikkaan, että juuri Waluigin takia lisättiin se kuudes paikka. (Toki voi olla myös siksi, että se jakautuu Rexille ja Pyralle, mutta toivon enemmän tätä jälkimmäistä.) Waluigi olisi hauska lisä niin sanotusti ultimaattiseen Smashiin sillä häntä on toivottu mukaan aina Warion saapumisesta asti. Hahmosta saisi myös todella huvittavan paljastustrailerin! Sinänsä jos joku Assist Trophy ansaitsee paikan Smashissä, on se Waluigi, vaikka mahdollinen voisi myös olla se Skull Kid...

Nämä ovat viimeiset veikkaukseni! Tai voihan mielipide muuttua, mutta veikkaan, että kaikki potentiaaliset ovat ainakin vähintään mainittuna tällä sivulla. Varmaan kuitenkin onnistutaan kaivamaan mukaan vaikka mitä random hahmoja joistain dinosaurusten aikaisista peleistä, mutta jos edes pari näistä toteutuu niin olen ihan tyytyväinen. Jätän listan ulkopuolle kaksi suosittua veikkausta smashiin ihan vain sen takia, että en näe hahmoja oikeasti mahdollisina. Sora Kingdom Hearts -peleistä ja Steve Minecraftistä.

Parhaat pelit 2019

Jotenkin tuntuu, että pelaamiseni keskittyy aina tosi vahvasti loppuvuoteen. Tähän ehkä vaikuttaa se, että alkuvuosi menee oscar-leffojen ja uusien sarjojen parissa. Kesällä taas ei muutenkaan hirveästi ehdi pelailla muuta kuin Pokémon Go:ta, kun ulkona on niin mukava olla. Toki syksyllä myös usein julkaistaankin uutuuspelit jouluksi, jolloin uutta pelattavaa on yllin kyllin tarjolla. Myös Steamin syysale vaikuttaa aktiivisuuteni pelien parissa, puhumattakaan siitä, että marraskuun kylmässä ja pimeässä ei kyllä innosta poistua kotisohvalta yhtään mihinkään. No mitäpä sitä sitten on tullut pelailtua tänä vuonna? Ainakin listalta löytyy tosi kovia pelejä, joista jokainen on aiheuttanut minussa jos jonkinlaisia tunnereaktioita. Varmaan hankala kenenkään arvata, mikä peli on kirkkaasti listan kärjessä, mutta eiköhän tästä silti mielenkiintoinen lista saada aikaan! Pelin ei tarvitse olla julkaistu vuonna 2019. Pääasia, että olen itse pelannut sen läpi tämän vuoden aikana.

#5 Pokémon Sword (2019)

Alustana: Switch

Julkaisija: Nintendo, Game Freak
Pelitunnit: 68 h
Erityistä: Ensimmäinen kotikonsolille tehty pääsarjan Pokémon peli

Pokémon pelejä on helppo verrata keskenään ja tämä ei tosellakaan ole eduksi tälle sarjan uusimmalle pelille. Sword ja Shield eivät ole siellä parhaimmassa päästä pelisarjaa, vaikka ihan viihdyttäviä ovatkin. Switchille siirtyminen ei ollut ihan kivuton ja monet fanit pahoittivatkin mielensä Game Freakin väitetystä laiskuudesta. Itse kuitenkin päätin antaa pelille mahdollisuuden ja keskittyä kaikkeen siihen hyvään, mitä peli tarjoaa. Pokémon Sword on ihan kelpo peli ja soveltuu etenkin uusille pelaajille todella hyvin. Voit lukea kokonaisvaltaisen arvioni tästä: Pokémon Sword & Shield

#4 Last of Us: Remastered (2014)

Alustana: PS4

Julkaisija: Naughty Dog
Pelitunnit: 14 h
Erityistä: Yksi kaikkien aikojen kehutuimmista tarinavetoisista peleistä

Ylihypetuksestä paljon kärsinyt Last of Us ei ollut pelihetkellä mikään ehdoton suosikkini. Peli oli ehkä aavistuksen liian jännittävä minulle ja monesti pelaamisen jälkeen näkikin painajaisia clickereistä. Tarinan merkitys ja sanoma tuntui kuitenkin avautuvan vasta hetkellisen pohdinnan jälkeen ja nyt en oikein edes malttaisi odottaa keväällä julkaistavaa Last of Us 2 -peliä! Last of Us on omalla tavallaan yksi kauneimmista tarinoista mitä pelimaailmalla on tarjota, vaikkei se välttämättä olekaan se kaikkein originaalein idea. Joel ja Ellie ovat upeat hahmot ja kaiken kruunaa upea soundtrack ja komeat post-apokalyptiset maisemat. Voit lukea kokonaisvaltaisen arvioni tästä: the Last of Us

#3 Crash Team Racing Nitro-Fueled (2019)

Alustana: PS4

Julkaisija: Beenox
Pelitunnit: ~150 h
Erityistä: Erittäin onnistunut pelin remake uudelle sukupolvelle

Lapsena CTR oli yksi suosikkipeleistäni. Siksi olinkin aivan intopinkeänä, kun sain kuulla, että CTR palaa täysin remasteroituna kaikille kotikonsoleille. Crash Team Racing Nitro-Fueled onkin ehkä onnistunein pelin remake ikinä! Lapsuuden lempparipeliä oli upea päästä pelaamaan ihan kunnon grafikoilla ja uusilla hahmoilla. Peliin sai myös valittua nostalgiset Classic -musiikit ajojen taustalle soimaan. Todella viihdyttävä yksin tai kaksin pelattavana ja uutta sisältöä lisätään edelleen kuukausittain. Oli myös upeaa nähdä Spyro ja kumppanit pelattavina hahmoina! Voit lukea kokonaisvaltaisen arvioni tästä: Crash Team Racing Nitro-Fueled

#2 Spider-Man (2018)

Alustana: PS4

Julkaisija: Insomniac Games
Pelitunnit: ~40 h
Erityistä: Tämän lähemmäs et pääse seittisankaria, ellet sitten itse ole Spider-Man

Monet Marvel hahmot ovat minulle erittäin rakkaita, kuten olette varmaan huomanneet kun tätä blogia lueskelette. Etenkin Spider-Man on lapsuudesta asti ollut yksi omista suosikkihahmoista. Lapsena tuli pelattua sitä PS1 Spider-Man peliä, joka tuntui tuolloin aivan täydelliseltä supersankari-peliltä. Todennäköisesti se on sitä edelleen, vaikka grafiikat ovatkin siinä aika huonosti vanhentuneet. Spider-Man PS4 sen sijaan on grafiikoiltaan varmaan toiseksi paras peli, jota olen koskaan pelannut, jääden kakkoseksi vain Detroit Become Humanille. Tarinaltaan Spider-Man oli melko täydellinen ja seittisankarilla pelaaminen ei ole koskaan tuntunut niin upealta kuin nyt. Tapaat matkallasi monia Spider-Manin tuttuja vihulaisia ja ystäviä. Manhattan näyttää kauniilta ja tuntuu luonnollisen kokoiselta ja elävältä. Ihan Arkham Cityn tasoinen seikkailu ei ole, mutta todella lähelle päästään. Oli upean vapauttavaa liikkua pitkin Manhattania seitin avulla ja käydä välissä mätkimässä pahiksia. Peli sisälsi myös huikeasti lisäsisältöä pääjuonen läpäisemisen jälkeen ja 100 prosenttisen suorituksen kruunaa "alkkari-hämis" -asu. En koskaan tainnut kirjoittaa kokonaista tekstiä tästä pelistä, mutta huikea peli se silti oli!

#1 Life is Strange 2 (2018-2019)

Alustana: PC, Steam

Julkaisija: Dontnod Entertainment, Square Enix
Pelitunnit: 18 h
Erityistä: Sai minut itkemään lukuisia kertoja ja saa edelleen

Pahoittelut ja kiitokset kaikille teille, jotka jouduitte olla olkapäänä minulle Life is Strange 2 -pelin jälkeen. Pelikokemus oli niin järisyttävä, että edelleenkin on hankala olla ajattelematta sitä ilman suurta tunnekuohua. Peli iski jonnekin niin syvälle sisimpääni, että osasin jo puolessa välissä sanoa, että se tulee olemaan tämän vuoden suosikkipelini. Päähahmot ovat aivan huippuja ja juoni on todella koskettava ja ajankohtainen. Syynissä on Yhdysvaltojen poliittinen tilanne, pakolaispolittiika, uskonto ja köyhyys. Peli on aika loistava läpileikkaus amerikkalaisesta kulttuurista ja sen hienoudesta ja karmeudesta. Monet muut pelin pelanneet ovat olleet kanssani hyvinkin eri linjoilla ja useimmiten pelistä kuulee palautetta kuinka huonosti se oli kirjoitettu tai kuinka kaikki sivuhahmot jäivät niin tyngiksi. Ymmärrän, että kaikki eivät pidä tälläisestä pelistä, mutta minulle se oli aivan täydellinen pelikokemus, jollaista en usko enää koskaan kokevani. Voit lukea kokonaisvaltaisen arvioni tästä: Life is Strange 2

Kuten huomata saattaa, annan hirveästi painoarvoa hyville hahmoille, koskettavalle tarinalle ja kauniille musiikille. Muita pelejä mitä pelasin vuoden aikana olivat Spyro Reignited Trilogy, joka ei nipin napin päässyt listalle. Aikaa kulutin myös jälleen Overwatchin parissa, joskin viimeisen parin kuukauden aikana innostukseni peliin on alkanut hiipua ja paljon. Myös Smash Bros. Ultimatea tuli hakattua melko paljon kavereiden kanssa sekä aloitin SNES minille olevan Earthboundin pelaamisen. Kunniamainninan saa myös Death Stranding, jonka katsoin vierestä kun puoliso pelasi läpi. Voisin kuvitella, että tulevaisuudessa kiinnostukseni peleihin kasvaa entisestään. Tuntuu, että nykyään hyviä pelejä on niin paljon, ettei kaikkia ehdi edes pelata. Ensi vuonna julkaistaan myös Playstation 5 konsoli, joka saattaa päätyä myös meidän talouteen jouluksi. Eniten ensi vuodelta odotan kuitenkin pelejä Cyberpunk 2077, Last of Us 2 ja Breath of the Wild 2. Ehkäpä nämä löytyvätkin ensi vuoden lempparipelit listauksesta! Nyt ei muuta kuin erittäin hyvää joulua kaikille!

Ruudukon Tuomo

Pokémon Sword & Shield

Perskele. Kirjoitin tämän arvion jo aikaa sitten, mutta blogger onnistui feilaamaan ja kadotti kaiken mitä olin kirjoittanut. Joka tapauksessa sitäkin tekstiä hinkkasin ihan tuhottoman kauan aikaa, mutta se ei silti oikein koskaan tuntunut hyvältä tekstiltä saatika arviolta. Ehkä siis onni onnettomuudessa ja pääsin aloittamaan kirjoittamisen täysin puhtaalta pöydältä. Kuitenkin olen tähän mennessä pelannut jo tuplaten enemmän peliä kuin edellisen kirjoitushetkellä.

Pokémon Sword & Shield on Pokémon-maailman kahdeksannen generaation ensimmäinen pääpeli. Mukana on 81 uutta Pokémonia sekä muutama Galar-muoto vanhoille pokeille. Juoneltaan se toistaa pitkälti samaa kaavaa kuin edellisetkin pelit. Itse pelasin Sword -version läpi, joten voin puhua vain sen puolesta, vaikka pelit lähes identtiset ovatkin.

Omat ennakkoluulot

Jo ennen kuin peli oli ilmestynyt, olin yksi niistä jotka huusivat kovaan ääneen kuinka laiskaksi Game Freak ja Nintendo ovat tulleet. Sword & Shield ei näyttänyt kelvolliselta kun katsoi grafiikoita vaan lähinnä keskeneräiseltä. Lisää vettä myllyyn lisäsi se, että pelistä oli poistettu puolet olemassa olevista pokeista, jotta peliin saadaan laadukkaat animaatiot. Vaan animaatiotpa eivät todellakaan näyttäneet laadukkailta, kun katseli etukäteen julkaistuja trailereita ja tiisereitä. Minulta ja monelta muulta unohtui kuitenkin Pokémon pelien perusasiat. Kun pelaat peliä läpi, ei silloin ajattele että voi hitsi kun se Nidoran ei nyt ole tässä pelissä. Animaatioihin ja grafiikoihin ei kiinnitä huomiota, kun keskittyy oman tiimiin kehittämiseen. Kaiken tuon turhan marmatuksen unohtaa kun alkaa oikeasti pelaamaan ja antaa itselleen luvan nauttia pelistä. Sword & Shield onkin mielestäni ihan onnistunut siirtyminen käsikonsolilta kotikonsolille.

Juoni

Swordin juoni ei ole mikään kovin kummoinen. Se on ehkä jopa yksi tylsimmistä mitä Pokémon peleissä on koettu. Perusidea on sama, olet matkaasi aloitteleva nuorukainen joka haluaa tulla parhaaksi Pokémon mestariksi. Yhdessä aloituspokemonisi kanssa lähdette suorittamaan salihaasteita ja nappaamaan kaikki pokemonit. Lopuksi kohtaat pahikset ja legendaarin ja juoni on taputeltu. Uutena juttuna juonessa on jokin asia, mikä pakottaa Pokémoneja dynamaxaamaan ja tehtäväsi on selvittää mistä tämä johtuu. Valitettavan usein pelin juonessa tapahtui sitä, että jossain kaukana kuuluu jotain järinää tai mähinää. Kiirehdit paikalla ja missään ei ole mitään, pelin sivuhahmo Leon on hoitanut jo ongelman ja kehottaa jatkamaan seikkailuani. Mitään ei myöskään oikeasti selitetty mistä dynamax-muodot johtuvat.

Hahmot

Ääh.. Pokémon peleissä on hahmot oikeasti aina olleet todella mitäänsanomattomia. Tässäkään pelissä hahmot eivät ole hirveän uskottavia tai mieleenpainuvia, mutta ainakin jokaiselle oltiin yritetty rakentaa jonkinlaista persoonaa ja taustatarinaa. Omaa hahmoa saa jälleen kustomoida oikein kiitettävästi, mutta kovasti toivoisin, että tulevaisuudessa saisi muuttaa hahmon ruumiinrakennetta ja ikää. Etenkin nyt nettipelaamisen kulta-aikana jokainen pelaaja näyttää toistensa kopioilta avoimessa maailmassa. Uusien Pokémonien designit eivät olleet mitään lemppareitani. Vasta nyt vähän enemmällä pelaamisella olen oppinut pitämään muun muassa Sinistea, Corviknight, Appletun ja Dragapult -pokeista.

Wild Area

Pelin yksi isoin uudistus on sen avoimen maailman kokemus. Let's Go peleistä tutulla tavalla, Pokémon hahmot ilmestyvät nyt suoraan kartalle ja voit itse päättää haluatko otella niitä vastaan. Toki myös pusikoista voi edelleen tulla pokeja, mutta nekin voi halutessaan välttää kun seurailee missä rapisee. Pelissä on myös huikean iso alua nimeltä 'Wild Area' jossa voit kohdata voimakkaita Pokémonja ja vuorovaikuttaa muiden pelaajien kanssa, mikäli omistat Switch Online -jäsenyyden. Myös Dynamax ja Gigantamax -raidit tapahtuvat täällä. Ihan kiva lisä, joskin helpottaa vähän liikaakin dexin täyttämistä. En toisaalta valita, mutta kyllä se vähän haastetta pelistä vei.

Uudet ominaisuudet

Isoin uutuus pelissä varmasti on juuri nuo Dynamax-taistelut. Mega-evoluutiot ja Z-iskut ovat tiessään ja tilalla on jättimäisiä Pokémoneja joiden alas kaataminen ei olekaan ihan yksinkertainen juttu. Jokaisella salikouluttajalla on yksi tälläinen tiimissään ja myös pelaaja itse voi kasvattaa oman monninsa Dynamax muotoon. Joillakin harvoilla monneilla on myös Gigantamax -muoto, jossa Pokémonin ulkoasu muuttuu myös muutoksen yhteydessä.Olen vasta nyt pelin läpi pelaamisen jälkeen alkanut oikeasti keskittymään uusiin ominaisuuksiin joita peli tarjoaa. Dynamax raidit ovat ihan hauskoja, joskin niihin on välillä hankala saada muita pelaajia mukaan.

Muut

Musiikki ei pelissä pahemmin säväyttänyt, mutta Galar -maailma on muuten ihan mielenkiintoinen. Paljon viittauksia Britannian kulttuuriin ja nähtävyyksiin.

Yhteenveto

Haastetta pelissä ei juurikaan ollut. Lähes kaikki ratkaisut annettiin pelaajalle tarjottimella eikä esimerkiksi rahasta ja expasta ollut pulaa koko matkan aikana. Peli oli siis suhteellisen helppo ja soveltuukin enemmän täysin uusille Pokémon pelaajille. Olisi sinänsä kiva, jos peleissä olisi myös jotain haastetta meille konkaripelaajille. No ainakin tällä kertaa voit skippailla tutoriaaleja. Sword & Shield ei ehkä ole ne parhaimmat Pokémon pelit, mutta ne ovat ihan viihdyttävät. Siirtyminen Switchille tekee varmasti hyvää Pokémon tavaramerkille ja vaikka tämä kokemus olikin melko riskitön, on minulla vahva usko pelisarjan tulevaisuuteen. Kuka tietää, vaikka seuraavaksi tulisikin kaikkien odottama Diamond ja Pearl remake tai jopa Black ja White 3? Varmasti kuitenkin tutun kaavan mukaan, jatkoa seuraa piakkoin.