Näytetään tekstit, joissa on tunniste toy story. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste toy story. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Parhaat nörttileffat 2019

Koska olen extra ja maailma on pullollaan listoja vuoden parhaimmista leffoista, teen minä näitä iänikuisia nörttileffat -listojani! Nörttileffaksi lasketaan melkein kaikki leffat, jotka kuuluvat johonkin olemassa olevaan fandomiin, odotetut scifi-leffat sekä animaatiot. Eli niin sanotusti ne leffat, mitkä eivät välttämättä kilpaile siitä vuoden parhaimman elokuvan oscarista. Tuttuun tapaan valitsen siis näistä sitten ne omasta mielestä vuoden parhaimmat. Mitään superihmeellisiä tuotoksia ei vuonna 2019 oikein nähty, mutta vuosi oli siitä poikkeuksellinen, että se lopetti kaksi isoa eeppistä saagaa. Ykkösenä on kuitenkin vuoden odotetuin ja kovin nörttileffa. Arvaatko jo mikä?


#5 Toy Story 4
Ohjaaja:  Josh Cooley
Erityistä: Toy Story -tarinan viimeinen osa kunnes ei kohta taas ole.
Arvioni: -

Toy Story 3 on ehkä yksi parhaimpia animaatioleffoja, mitä on koskaan tehty. Se on täydellinen lopetus trilogialle, ja jatkumoa yhdelle lapsuuden tärkeimmistä elokuvista. Siksi olinkin melko skeptinen sen suhteen kun ilmoitettiin, että Woodyn ja kumppaneiden tarina jatkuu vielä neljänteen osaan. Toy Story 4 ei ole huono todellakaan. Se vain tuntuu enemmän sellaiselta pitkältä tv-sarjan jaksolta. Vähän turhaa täytettä, eikä oikein kukaan muu kuin Woody päässyt loistamaan elokuvassa. Elokuva ei myöskään tuntunut oikeilta hyvästeiltä kuten kolmas osa. Silti taattua Pixar-laatua niin animaation kuin juonenkin suhteen.

#4 Rise of  Skywalker
Ohjaaja: J. J. Abrams
Erityistä: Abrams yrittää paikata Rian Johnsonin tekemän Last Jedin honkkeleita.
Arvioni: Star Wars Episodi IX: Rise of Skywalker

Minua niin kovasti harmittaa, etten pitänyt tästä elokuvasta. Star Wars on aina ollut iso osa elämääni ja siksi toivoinkin tälle kaikkea parasta katastrofaalisen Last Jedin jälkeen. Rise of Skywalkerissa ei ollut mitään tosi huonoja juttuja, mutta ei siinä ollut oikein mitään tosi hyviäkään. Kaipaan elokuvakokemukseeni niitä hetkiä kun tunnen jotain. Oli se sitten surua, vihaa, iloa tai kauhua. Rise of Skywalkerissa tuo tunnepuoli jäi omalta osaltani jotenkin todella köyhäksi, enkä oikein edes keksinyt sille mitään pätevää syytä. Elokuva jäi melko tasapaksuksi hötöksi ja valitettavan tylsäksi lopetukseksi Skywalker-saagalle. 



#3 Klaus
Ohjaaja: Sergia Pablos, Carlos Martinez López
Erityistä: Tipautti heittämällä listalta Detective Pikachu sekä Spider-Man: Far From Home -elokuvat
Arvioni: -

Hauska miten joku tälläinen jouluhömppä voikin päätyä listalle vielä juuri ennen listan julkistamista! Olin huomannut sosiaalisessa mediassa, että Klausin ympärillä on jonkinlaista pientä kulttihypetystä menossa ja pitihän tämä nyt sitten katsastaa läpi. Yllätyin positiivisesti kuinka kauniisti elokuva olikaan animoitu! Nykyään kun tuntuu, että valtaosa animaatioista on sitä sellaista Disney tai Dreamworks visuaalista maailmaa, oli tämä raikas tuulahdus animaatioiden maailmaan. Juonikaan ei ole mikään turhan kliseinen kuten joululeffoissa yleensä tuppaa olemaan. Klaus onnistuu todellakin tuomaan uutta näkökulmaa tähän kulutettuun genreen. Todella miellyttävä yllätys, mikä kannattaa kurkistaa Netflixistä viimeistään sitten ensi jouluna!


#2 Avengers: Endgame
Ohjaaja: Anthony Russo, Joe Russo
Erityistä: Eeppisen saagan eeppinen lopetus.
Arvioni: Avengers: Endgame (Spoilers)

Siinä missä Rise of Skywalker jätti saagan päätöksen kylmäksi, teki Endgame todellakin kunniaa kymmenen vuotta jatkuneelle Marvel Cinematic Universelle. Endgame oli tunteikas ja toiminnantäyteinen lopetus yhdelle aikakautemme kiinnostavimmista elokuva-sarjoista. Totta kai tässäkin leffassa oli ne omat heikot hetkensä, eikä se aivan onnistunut pääsemään Infinity Warin tasolle, mutta kaiken kaikkiaan todella eeppinen ja tunteikas kokemus.

#1 Joker
Ohjaaja: Todd Phillips
Erityistä: Heittämällä vuoden 2019 parhaimpia elokuvia ja yksi ennakkosuosikki oscar-kisaan lukuisissa kategorioissa.
Arvioni: Jokeri

Jokeri on aivan eri kategoriassa kaikkien listan edeltävien leffojen kanssa. Se kiikuttelee siellä rajoilla, että lasketaanko sitä edes nörttileffaksi vai vaan suoraan sinne huippuleffojen pariin. Totta kai, kun Jokeri kuitenkin perustuu sarjakuvahahmoon, on sen paikka tällä listalla ehdottomasti. Genressään aivan järisyttävän onnistunut tekele. Joaquin Phoenix tekee oscar-ehdokkaan arvoisen suorituksen Jokerina. Elokuvan musiikki, tunnelma ja sävy ovat jotain todella upeaa ja mielenkiintoista! Jokeri todennäköisesti laukaisi jälleen uuden tavan tehdä sarjakuva-elokuvia ja jos taso pysyy lähelläkään Jokeria, otan ne kaikki ilomielin vastaan.

Muita näkemiäni nörttileffoja tältä vuodelta olivat muun muassa keskinkertaisuuteen kaatuva Captain Marvel sekä täysin turha täyteleffa Breaking Bad universumiin: El Camino. Hauskinta on se, että ihan viimeisillä metreillä Netflixin animaatioleffa Klaus kiilasi listalle. Tiputtaen Spider-Man: Far From Home sekä Detective Pikachu elokuvat jaetulta viidenneltä sijalta. Kummastakaan en oikein erityisemmin nauttinut, vaikka ihan kelpo tekeleitä olivatkin. Myös nämä voisivat olla listalla, mikäli olisin ne ehtinyt katsoa ennen kuin laitoin listan ulos: Frozen 2, Doctor Sleep, Shazam, It chapter 2, Alita, Lego Movie 2, Hellboy... Veikkaan tosin, että noista aika moni voi vain haaveilla listalle pääsystä joka tapauksessa.

lauantai 16. tammikuuta 2016

Ruudukon suosikki-parhaat pelit (Playstation 1)

Hahaa! Tajusin vasta viime vuonna että olen nörtti kolmannellakin tavalla! Sain tietää, että olen pelaaja. En ole koskaan ajatellut itseäni "pelaajana" sillä eikös pelaajat ole niitä jotka vaan tykittää ceeässää ja pelaa lolia 24/7? Jotka istuu kotona kaikki päivät ja pelaa yömyöhään asti jotain dotaa...
Sain kuitenkin kuulla, että pelaajat on niitä jotka pelaa kaikenlaisia pelejä. Voitteko uskoa? 
Ensin olin järkyttynyt, tietenkin, mutta sitten tajusin, että voin hehkuttaa nyt pelaamistakin! Hienoa ollaa kaapista tässäkin asiassa ja myöntää vihdoin koko maailmalle olevansa pelaaja! Minä, Ruudukko, olen pelaaja! 
Tässä siis kaikkien rakastamaa listailua! Aion käydä kaikki konsolit läpi, jotka omistan ja tehdä vastaavan listan kaikista! Mutta tässä tulee siis uuden uutukainen osio blogiini:
Ruudukon suosikki-parhaat pelit!


Toy Story 2: Buzz Lightyear to the rescue
Julkaisuvuosi: 1999

Kukapa ei olisi pitänyt Toy Storystä pienenä! Minä ainakin tykkäsin ja tämä on ehkä yksi siisteimmistä lisenssi-peleistä mitä olen koskaan pelannut! Toy Story 2 juonen mukaan etenevä peli on täynnä hauskoja ja laajoja tasoja, joissa tutut leluystävät antavat tehtäviä. Sivussa pitää eliminoida vihulaisleluja sekä voittaa tason bossi-lelu. Jokaisesta radasta piti kerätä vähintään yksi "token" ennen kuin pääsi etenemään seuraavaan kenttään, joskus jopa useampi. Tämän parissa meni monia tunteja pentuna. Kentät olivat loppujen lopuksi aika haastavia ja eteneminen vaati hermoja. En tiedä jaksaisiko enää tänä päivänä painaa niin montaa tuntia peliä, joka toistaa itseään jokaisessa kentässä, mutta lapsena se oli yksi suosikeistani!






Spiderman
Julkaisuvuosi: 2000

Jos joku kysyy olinko jo lapsena sarjakuvafriikki niin tässä on vastaus. Spider-man oli yksi suosikkipeleistäni, sillä Hämis oli suosikkisankarini tuohon aikaan! Tämä peli piti tahkota läpi useita kertoja (miten olen jaksanut??), sillä siinä oli niin paljon kerättävää ja muistaakseni siitä sai jotain kun läpäisi eri skinillä varustetulla Hämiksellä? Parhautta oli kerätä kaikki Spider-man sarjikset, mitkä oli piilotettu pitkin tehtäviä. Tässä pelissä oli myös todella hauskoja boss-taisteluita! Scorpioni ja Mysteerio, sekä lopussa oleva Carnage -taistelu! Niin parhautta!




Digimon World
Julkaisuvuosi: 1999

Digimon! Toiseksi paras asia Pokémonin jälkeen oli Digimon. Vaikka tästä voidaankin olla montaa mieltä, mutta minun sydämeeni mahtuivat molemmat. Digimon World oli hauska peli sillä siinä sait kasvattaa itse oman digimonisi ihan vauvasta hautaan asti. Jos kohtelit digimoniasi hyvin, kasvoi siitä joku hieno ultimate-tason digimon, jos taas huonosti, jouduit tyytymään kakka- tai räkä-digimoniin. Tykkäsin niin kamalasti tässä pelissä siitä, että sait kerätä kaupunkiisi kaikkia kivoja digimon hahmoja kun löysit heitä! Monet NPC-hahmot tulivat asumaan kaupunkiin kun teit heille tehtäviä ja mitä enemmän näitä oli kaupungissasi niin sitä isompi se oli! Tämän pelin uusinta versiosta olisin valmis maksamaan!



Tekken 3
Julkaisuvuosi: 1998

Ainut Tekken mitä olen jaksanut pelata tuntitolkulla! Mikä onkaan kivempaa kuin perusmättöpeli, jota voi pelata pikkuveljen kanssa! Tekken on taistelupelien kuningas, kunnes tajuat että siinä voittaa helpommin jos ei osaa oikeasti edes sitä pelata. Rämpyttämällä näppäimiä voit voittaa ihan hyvin sellaisen kaverin joka on pelannut vuosia Tekkeniä. Suosikki hahmoni oli korealainen Hwoarang, jonka potkunyrkkeily-tyyli oli niin siisitä! Myös Gon sai paikan lempparihahmojeni joukossa! Jokainen joka ei ole lapsena pelannut Tekkeniä on jäänyt jostain suuresta paitsi. Tekken 3, on paras Tekken ikinä.


Crash Bandicoot 3: Warped
Julkaisuvuosi: 1998

Crash Bandicoot, lapsuuteni suurin pelisankari. Koko pelisarja on todella ihastuttava ja hauska tasoloikka, jonka parissa tuli myös vietettyä lukuisia tunteja. Kaikki kolme peliä oli pakko pelata 100% läpi, eli kerätä kaikki mahdolliset kristallit ja timantit. Hermoja raastavat hyppykohtaukset ja todella vaikeat boss-taistelut saivat pleikkarin ohjaimet lentämään seinään satoja kertoja. Silti aina vaan jaksoi yrittää. Crash Bandicoot 3: Warped on silti ehdoton suosikkini trilogiasta. Juonesta en sen tarkemmin muista kuin, että syystä x Crash joutuu käymään eri maailmoissa keskiajasta muinaiseen Egyptiin sekä ming-dynastian Kiinasta tulevaisuuteen saadakseen asiat taas kuntoon. Eli siis aikamatkailua hauskoilla vitseillä höystettynä! Ihan parasta! Katso myös Parhaat Pelihetket Top 5!



Spyro 2: Gateway to Glimmer
Julkaisuvuosi: 1999

Spyro on maailman ihanin lohikäärme! Spyro 2 puolestaan on pleikkarin paras seikkailupeli! Miten en tämänkään juonesta muista juuri mitään. Ripto taisi olla sen pahiksen nimi ja tässä kerättiin jotain vihreitä orbbeja ja talismaaneja? Miten on voinut unohtua, vaikka tämä on varmasti ollut se kaikkein pelatuin tasoloikka. Spyro 2 on siitä kiva peli, ettei se ole liian vaikea lapsille. Juoni on aika selkeä ja maailmat isoja ja mielenkiintoisia. Spyrossa on hauskaa slapstick-huumoria, mutta silti moniuloitteinen tarina, joka tempaa mukaansa jo alkumetereillä. Hauskat ja hullunkuriset maailmat ovat täynnä outoja ja ihmeellisiä sivuhahmoja ja mieleenpainuvia vihulaisia. Spyro 2 on ehdoton suosikkini pleikka-seikkailuista, vaan eipä se ole suosikki pleikkari peli vaan...



Crash Team Racing
Julkaisuvuosi: 1999

Se joka ei arvannut tämän pelin olevan listalla huutaa hep! Ja se joka väittää ettei koskaan ole pelannut tätä peliä, saatika pitänyt siitä niin valehtelee. Crash Team Racing on edelleen suosikki rallipelini ikinä! Vaikka hahmoilla ei ollutkaan minkäänlaisia erityisominaisuuksia, eli kaikki hahmot olivat käytännössä yhtä nopeita ja taitavia kuskeja ei se estänyt valitsemasta lemppareita! Itse pelasin yleensä pahiksilla eli Pinstripellä, N. Ginillä ja Cortexilla. Radat ja musiikit tässä pelissä on sellaisia, että vieläkin rakastan niitä! Kaikki oikoreitit piti tietenkin osata, jotta pystyi voittamaan yhtä hyvän pikkuveljen. Mahtava peli! Tästäkin olisin valmis maksamaan mikäli sen uusintapainos saataisiin jollekin konsolille mikä minulla on! Crsah Team Racingin parissa menee helposti yksi lapsuus!

Näin päättyy ylipitkä lista aiheesta, palailen sitten seuraavaksi Game Cube pelien kanssa kunhan jaksan!

Ajattelin nyt tässä vain! Mutta siis minulle on alkanut kertyä pikkuhiljaa näitä peleihin ja pelaamiseen liittyviä tekstejä. Eli siis nörtti Ruudukko on muuttunut koko ajan nörtimmäksi, mikä on siis hyvä asia! Miten siis löytäisimme kätevästi kaikki nämä peleihin liittyvät tekstit? No tietenkin tägillä "ruuukko pelaa". Mikä olisikaan hienompi ja rehellisempi tägi?
Tästä lähin siis kaikki listat ja peliarvostelut ja muut peleihin liittyvät juttuset  ovat tämän tägin alla.

perjantai 9. joulukuuta 2011

Movies Top 5: Kauneimmat Kohtaukset

Tällä kertaa tarkatelussa viisi kauneinta kohtausta mitä olen elokuvissa nähnyt. Kauniin kohtauksen täytyy aiheuttaa kyyneleitä. Se on ehdoton kriteeri, mutta muuten kohtaus voi olla joko iloinen tai surullinen. Tietenkin musiikki vaikuttaa asiaan hyvin paljon ja siksi miltei kaikki kohtaukset mitkä löytyvät listaltani ovat siellä juuri musiikkinsa takia. Laitan myös linkit kaikkiin mikäli ne Youtubesta löytyvät.


#5  the Corpse Bride
Ihastuttavan animaation viimeinen kohtaus missä Emily saa vihdoin rauhan ja muuttuu perhosiksi. Joka kerta kun katson elokuvan ja tämä kohtaus tulee niin kyllä silmät kostuvat.
http://www.youtube.com/watch?v=wYd6WYtcae0&feature=related






#4 American Beauty
Yllättäen tässä elokuvssa se kohtaus kun Ricky näyttää Janelle kuvaamansa "muovipussi-elokuvan". Tässä pienessä hetkessä unohdan aina ajan ja paikan tajun ja jään katsomaan kohtausta. Minusta tuntuu etten edes ajattele mitään.. Kuulen vain Wes Bentleyn äänen ja näen sen muovipussin.. outoa..
http://www.youtube.com/watch?v=O3OhrWr5lzk&feature=related
 



#3 Toy story 3
Kun Woody ja kumppanit ovat lähellä tuhoa kaatopaikalla. Ja se kun Buzz kerää porukan ja katsoo silmiin Woodyä aivan kuin hyväksyen sen että he kaikki kuolevat ja rauhoittaakseen muut.. tämä saa minut aina kyyneliin, vaikka tiedän että lelut selviävät tästä.. mutta on se silti kova pala nähdä lapsuutensa suosikki-lelujen melkein kuolevan..
http://www.youtube.com/watch?v=XhW7apPX010&feature=related




#2 Saksikäsi Edward
Kohtaus missä Edward muotoilee jääveistosta ja Kim astelee ulos ja tanssahtelee lumisateessa on yksi suosikeistani. Tämä kohtaus ei niinkään tuo kyyneleitä silmiin, mutta siitä tulee todella hyvä fiilis ja tämä kohtaus on oikeasti kaunis !
http://www.youtube.com/watch?v=Nfmo9Y6avz0




#1 Up - Kohti korkeuksia
Ehdoton suosikkini on tämä Pixar-animaation hieman yllättävä veto tehdä oikeasti koskettava kohtaus. Katsoin nimittäin juuri hetki sitten taas kyseisen elokuvan ja täytyy sanoa, että en ole pitkään aikaan itkenyt näin vuolaasti. Kohtaus mistä puhun on tietenkin se, mikä kertoo Karlin ja Ellien aviovuosista ja päättyy Ellien kuolemaan..
http://www.youtube.com/watch?v=GroDErHIM_0

Tässä minun taianomaisimmat leffahetket.. Animaatiot pärjäsivät yllättävän hyvin..:))
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...