Sarjakuva vs. Elokuva

Aloin tuossa äskettäin taas miettimään, että mistäs kaikista sarjiksista onkaan tehty elokuva.. Ja mieleeni tuli mitä kamalampia elokuvasovituksia ties mistä.. Päätin kuitenkin nostaa yhden ylitse muiden ja tehdä pienen vertailun hahmojen välillä ja samalla pohtia mistä tykkäsin elokuvassa. Tässä ensin elokuvan traileri, paljastamatta vielä mikä on kyseessä, sillä aikanaan kun tämä traileri pyöri teeveessä niin tykkäsin siitä kovasti, juuri sen salaperäisyyden vuoksi..

No okei.. se siitä salaperäisyydestä sillä nimihän kaiken lisäksi lukee videon päällä (kuvasta puhumattakaan..);) Mutta siis kyseessä on Karvinen-elokuva. Jim Davisin Karvinen-sarjakuvaa on julkaistu useita albumeja ja täällä suomessakin olemme saaneet lukea Karvisen seikkailuja mm. aikakaus- ja sanomalehtien sarjakuva osioissa. Karvinen on myös yksi niistä sarjakuvista joita minä olen lukenut pienenä poikana hyvinkin paljon.. Siksi kannattaa varautua suureen kriittisyyteen elokuvaa kohtaan... : ))

Karvinen on kaikkien tuntema laiskanpulskea oranssi kissa. Elokuva versio Karvisesta on mielestäni ihan kiva. Pörröinen kisu on animoitu näyttämään niin Karviselta kuin oikealta kissaltakin, yhdistelmä on hieno ja ehkäpä yksi ainut asia mikä oli oikein tässä elokuvassa. Karviselle tavanomaista on, että hän ei puhu ääneen.. Siksi sarjakuvissa hänen päänsä päällä pyärii ajatuskupla. Miksi siis Karvinen puhuu elokuvassa? Jopa ikivanhassa animaatiosarjassa Karvinen puhui pelkällä ajatuksen voimalla ilman suunliikkeitä. Okei, ymmärrän, että hahmo toimii varmasti paremmin näin.. mutta se ei vain ole Karviselle ominaista.. Bill Murrayn ääni kuitenkin sopi Karviselle erittäin hyvin (Muistutti kai sen verran animaation ääninäyttelijän Lorezo Musicia.)

Huom: Ajatuskupla..

Esko.. Mistä kulmasta..? Breckin Meyerissä ei ole mitään samaa Eskon kanssa... Ei toiminut ollenkaan.. Vihasin hahmon ulkonäköä jo ensisilmäyksellä... Meyer vain on jotenkin niin normaali.. Esko taas on elämässään täysin epäonnistunut luuseri, jota ei voi näytellä mikään mikä näyttää normaalilta ihmiseltä..

Liisa on myös liian apaattisen näköinen hahmo esitettäväksi kauniille Jennifer Love Hewittille. Eskon ja Liisan suhdekin eteni aivan liian nopeasti elokuvassa.. Tosin tämäkin on pakollista elokuvalle tyypillisen juonen luomiseksi

Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä on Osku. Yksi asia mitä en voi elokuvassa käsittää on se miksei
Oskua animoitu myös. Osku on niin erikoisen näköinen koira sarjakuvissa ettei sitä voida laittaa oikeana koirana animoidun Karvisen viereen. Myöskään muut eläimet eivät ole animoituja elokuvassa.


Loppujen lopuksi täytyy sanoa, että sarjakuvastripeistä on vaikeampi tehdä pitkää elokuvaa.. (ainakaan sellaista, jossa olisi sarjakuvan faneja miellyttäviä ratkaisuja) En väitä etteikä elokuvissa Karvinen ja Karvinen 2 ollut todella hyviäkin ratkaisuja ja hyviä vitsejä. Voin kertoa, että itsekin naureskelin monille vitseille elokuvissa. Halusin vain tuoda oman mielipiteeni hahmojen suhteen esiin. :)

Sarjakuva-aiheisia uutisia II

Päivityksiä Batman Dark Knight Rises-elokuvaan:

Joseph Gordon-Levitt ei esitäkkään elokuvassa Falconen poikaa, vaan saakin tyytyä osaansa poliisi John Blakena. 

On myös vahvistettu, että Marion Cottillard näyttelee myös elokuvassa. Varmaa ei ole onko hänen roolikseen tulossa Bruce Waynen yhtiökumppani Miranda Tate vai Talia al Ghulia.

Pahoittelen viimekertaisten uutisten virheellisyyttä Gordon-Levittin roolista ! Toivotaan ettei roolit tästä tämän enempää muutu... ( Huom ! Molemmat ylläolevat näyttelijät esiintyvät myös Christopher Nolanin elokuvassa Inception) Käy kurkistamassa Sinin Leffablogin arvostelu elokuvasta Inception : )

Vesi oli Mustaa

Vesi oli mustaa on suomalainen pseudomanga, jonka on luonut kuvittaja-graafikko Nina von Rüdiger (mm. Oblivion High) ja käsikirjoittaja ja mediakulttuurin sekatyöläinen Karim Muammar. Tarina saa vaikutteita Runebergin ja Jean Sibeliuksen Näkki-runosta sekä Kalevalasta. Sivuilla vilahtelee myös Akseli Gallen-Kallelan Kalevala kuvituksia sivuavia kuvia. Päähenkilöinä sarjiksessa on itse Näkki ja äiti, jolta Näkki on riistänyt pojan.

Juonellisesti tarina vaatii tarkempaa lukemista ennen kuin pääsee siihen sisälle. Jouduin itsekin lukemaan ensimmäiset sivut pariinkin kertaan ennen kuin tajusin edes hieman missä mennään. Mutta kun lopulta pääsee juoneen mukaan, tempaisee se lukijan sopivasti sisäänsä. Hieman harmillisen lyhyeksi jäävä sarjis on todella kauniisti kuvitettu. Hahmot ovat mielenkiintoiset ja arvoituksellisia, myös maisemat on nätisti toteutettuja. Taustoista voi myös pongata Helsingin maisemaa :)

Kuten äsken tuossa sanoinkin sarjiksen ongelma on se, että itse ainakin olisin voinut lukea pitempäänkin kyseistä teosta.. oli se sen verran mielenkiintoinen.. Toisaalta sen vahvuus varmasti onkin siinä, että se on niin lyhyt ja asettaahan jo Näkki-runokin rajansa sarjiksen pituudelle. No, eipä ainakaan tullut sellaista fiilistä, että rahat olisivat hukkaan menneet ! (Tämä otavan julkaisema kirjanen maksoi vain vaivaiset 3,90 alelaarissa..) Toivotaan, että kaksikolta tulee lisää mytologisia sarjakuvia, etenkin Kalevala aiheisia ! :) Veikkaan kuitenkin että tämä jää vain haaveeksi..

Taiteilija Nurkka: Albert Uderzo

Kaikki tuntevat taikajuomasta voimistuvan gallialais miehen, Asterixin, mutta harva on tutustunut mieheen hahmon takana. Itseasiassa Asterixin takana on kaksi taustapirua: käsikirjoittaja René Goscinny sekä piirtäjä Albert Uderzo. Kaksikko on yhdessä tehnyt useita sarjakuva albumeita ja Goscinnyn kuoleman jälkeen Uderzo on jatkanut ykisn. Kaksikko teki myös paria muuta sarjaa yhdessä Asterixin lisäksi: Joonatan Pistoolia ja Umpah-pahia. Uderzon ja Goscinnyn tiet kohtasivat vuonna 1951 ja he aloittivat miltei heti yhteisen taipaleensa. Hieman myöhemmin kaksikko oli mukana perustamassa Pilote nimistä sarjakuvalehteä, jossa julkaistiin mm. Asterixia, Blueberryä ja Valerian ja Laureline-sarjista.

Alberto Aleandro Uderzo on italialainen alkuperältään, joskin hän on syntynyt ranskassa. Hänen vanhempansa  muuttivat ranskaan ennen hänen syntymäänsä ja vuonna 1934, ollessaan seitsemän vuotias, hän sai Ranskan kansalaisuuden. Toisen Maailman Sodan aikana Uderzo muutti Pariisista pienempään ranskalaiseen kaupunkiin Brittanyssä, jossa hän työskenteli farmilla ja auttoi isäänsä huonekalu bisneksessä. Aikaa hänellä ei ollut opiskella missään vaiheessa sarjakuva taidetta, vaan oppi sen itse tekemällä. Uderzo nautti olostaan Brittanyssa ja sen voi huomata myös siitä, että Asterixin kylä sijaitsee suurin piirtein samoilla alueilla kuin Brittany. Goscinny antoi Uderzon päättää missä päin galliaa kylä sijaitsee, ainoana kriteerinä oli, että sen oli sijaittava lähellä merta, jos hahmojen tarvitsisi matkustaa veneellä. Gosckinny teki aluksi käsikirjoituksen kokonaan valmiiksi ennenkuin luovutti sen Uderzon kuvitettavaksi. Uderzo käyttää samaa periaatetta nykyäänkin: ensin valmis kässäri ja sitten vasta kuvitus.

Brittnayn alue on merkitty karttaan tummansinisellä

Uderzo unelmoi aluksi mekaanikon urasta, vaikka olikin kuvataiteellisesti lahjakas. Hän lähinnä vain viihdytti itseään hauskoilla sarjakuvillaan. Uberzon (Ja meidän!!) onneksi hän valitsi sittenkin sarjakuvat. Asterix-sarjakuva on maailmanlajuisesti menestynyt ja sitä on myyty yli 300 miljoonaa kappaletta lukuisilla eri kielillä. Suomessa Asterixia on pystytty lukemaan myös mm. savon murteella. Näitä niin kutsuttuja Murrealbumeja esiintyy Suomen lisäksi myös esimerkiksi Saksassa.

Vaikka Uderzo on tunnettu nimeonmaan Asterixista ja muista Goscinnyn kanssa tehdyistä sarjiksista, löytyy häneltä myös muita teoksia. Hän on tehnyt  Haikaralaivue nimistä sarjakuvaa Jean-Michel Charlier kanssa samalla astelmalla kuin Goscinnyn kanssa: Uderzo piirtää ja Charlier käsikirjoittaa. Haikaralaivue näyttää, että Uderzo osaa tehdä myös realistisempaa sarjakuvaa.

Uderzon piirostyyli on hyvin uuniikkia ja itse ainakin tunnistan hänen kädenjälkensä melko helposti. Aiheet hänen sarjakuvissaan ovat hyvinkin laidasta laitaan, joskin sijoittuvat miltei aina joihinkin oikeisiin historian tapahtumiin. Muistan aina kun historianopettajat kehottivat lukemaan Asterixiä kun käsiteltiin antiikin aikaa. Onhan Asterix sentään keskellä tuon ajan tapahtumia rökittämässä roomalaisia. Kyseisellä gallian kylällä ei sinänsä ole mitään historiallista taustaa, sillä minun hyvin suppean historian tietämyksen mukaan roomalaisethan valloittivat koko gallian alueen, vai eikö? Uderzo (Ja etenkin Gosckinny) onnistuu taidokkaasti sekoittamaan historian tapahtumat fiktiiviseen valoon.

Miehet Asterix-hahmojensa kanssa

"If I have a problem, I think - how would Goscinny have solved this?" 

-Uderzo BBC News -lehden haastattelussa 

Teokset Asterix-sarjan lisäksi (Asterixia on niin tuhottoman paljon, että lista jatkuisi loputtomiin, jos laittaisin nekin tähän, joten katso linkki wikipediaan Asterix-albumeista.)

• Haikaralaivue/Ilmojen Haukat
  • Haikaralaivue 1: Ilmojen kotkat (L'école des aigles, 1961)
  • Pour l'honneur des cocardes (1962)
  • Danger dans le ciel (1963)
  • L'escadrille des cigognes (1964)
  • Ilmojen haukat 1: Kujanjuoksu kuolemaan (Mirage sur l'orient, 1965)
  • Canon Bleu ne répond plus (1966)
  • Cap Zéro (1967)
  • Haikaralaivue: Rosvoja taivaalla (Les pirates du ciel, 1967)
• Umpahpah
  • Päänahanmetsästäjät (Oumpah Pah le peau-rouge, 1958)
  • Latuskajalat sotapolulla (Oumpah Pah sur le sentier de la guerre, 1958)
  • Merirosvoja näköpiirissä (Oumpah Pah et les pirates, 1959)
  • Salainen tehtävä (Mission secrete, 1960)
  • Petolliset silmäpussit (Oumpah Pah contre Foie-malade, 1961)
• Joonatan Pistooli
  • Merten kauhu (Jehan Pistolet corsaire prodigieux)
  • Kuninkaallisen laivaston kapteeni (Corsaire du Roy)
  • Joonatan Pistooli ja vakooja (Jehan Pistolet et l'espion)
  • Joonatan Pistooli Amerikassa (Jehan Pistolet en Amérique)
  • Joonatan Pistooli ja hullu keksijä (Jehan Pistolet et le savant fou)

Portal 2 - sarjakuva

Michael Avon Oeming (tehnyt mm Powers sarjakuvaa) on ollut mukana tekemässä Portal peliin perustuvaa sarjakuvaa. Tarkkaa varmuutta piirtäjästä en saanut, vaikka kuinka googlailin, mutta Oeming ainakin on oman osansa sarjiksen eteen tehnyt. Muita tekoprosessi mukana olleita ovat olleet:  Marc Laidlaw, Chet Faliszek, Erik Wolpaw ja Jay Pinkerton.

Lab Rat nimellä esiintyvä 27 sivuinen sarjis löytyy Portal 2 nettisivuilta. Itse en Portal pelistä tiedä muuta kuin perusidean, jos sitäkään.. joten lähdin avoimin mielin tutustumaan tähän paljon puhuttuun sarjakuvaan. Harmikseni sain kokea että en ymmärtänyt yhtään mitään kyseisestä sarjakuvasta... (En kuitenkaan ollut tästä yhtään yllättynyt...) Tarinassa seurataan ilmeisesti kahta eri aikaa: mennyttä ja sitä mitä päähenkilölle tapahtuu juuri nyt. Pääosissa on jonkin sortin professori (ei hajuakaan onko oikeasti??) ja ilmeisesti jokin puhuva kone....

Piirostyyli sarjakuvassa on sekavaa ja ruutujen ja kuplien asettelu saa kenen tahansa pään pyörälle.. Ihmettelen kyllä suuresti, jos piirrokset ovat Oemingin tekemiä sillä mielestäni hänellä on aina ollut hyvin selkeä tyyli, mikä sisältää vahvoja viivoja. Hieman huterampi tyyli kuitenkin sopi tähän sekavaan sarjakuvaan..

 Esimerkki Oemingin Powers sarjakuvan piirostyylistä

Sarjakuva Portalista varmasti aukeaa faneille tai peliä pelanneille hieman paremmin kuin tälläiselle nörtille, joka on kiinostunut vain sarjakuva-versiosta. Ja uskon, että se antaa jopa tarinaan liittyen jotakin täysin uutta informaatiota tai selittää jotain jo tapahtunutta asiaa pelissä. Mutta minuun tämä sarjis ei saanut mitään vaikutusta tehtyä.. lukuun ottamatta sitä, että tykästyin hieman jopa tuohon sekavampaan tyyliin.. : )

Maisa & Kaarina - Tehot irti

Mieleni teki tutustua johonkin itselleni aivan vieraaseen teokseen ja Maisa & Kaarina oli siihen juuri sopiva tapaus. Olen tiennyt kaksikon olemassa olosta jo hyvin pitkään.. mutten ole koskaan saanut aikaiseksi tutustua heihin. Sari Luhtasen (käsikirjoitus) ja Tiina Pajun (kuvitus) luoma parivaljakko käsittelee naisten elämää hieman humoristeseen sävyyn.

Päähenkilöt ovat siis Maisa ja Kaarina. Maisa on hieman tukeva sinkku nainen, joka jahtaa miehiä ja mussuttaa tuon tuosta leivoksia. Kaarina puolestaan on naimisissa oleva ja hänellä on jopa lapsia miehensä Björnin kanssa. Persooniltaan naiset ovat hyvin omanlaisensa ja se tuodaan esiin jokaisessa tarinassa.

 Kuva on sivulta http://www.sskk.fi/maisajakaarina, missä voit myös tutustua teokseen tarkemmin

Täytyy myöntää, että Maisa & Kaarina ei ollut oikein minun juttuni... Suuri osa vitseistä meni hieman ohi ja osa kuvituksesta oli himean sekavaa ruuduttomuutensa ja vapaamman sijoittelunsa takia. Tosin luulenpa ettei sarjakuvaa ole suunnattukaan teini-ikää lopetteleville nuorille miehille vaan naisille 20-ikävuodesta eteenpäin. Tietenkin jos itse on kokenut samanlaisia pulmatilanteita ja bileiltoja kuin Maisa ja Kaarina saa lukija varmasti paljon enemmän irti tästä teoksesta : )

Hahmoliiga: Son Goku

 

Maailma on pulassa ja Teräsmiestä ei näy missään ! Kuka voisi auttaa meitä, kun ulkoavaruuden oliot hyökkäävät tai Maan omat korstot käyvät kimppuun? Tietenkin supervoimakas Son Goku ! 

Son Goku on Akira Toriyaman luoma mangahahmo, joka esiintyy Toriyaman menestys sarjakuvassa Dragon Ballissa. Goku ei ulkonäöstään huolimatta ole ihminen, vaan kuuluu avaruudesta tulleeseen soturirotuun saiyalaisiin. Saiyalaiset ovat mahtavia taistelijoita ja hyvin voimakkaita, mikä selittää myös Gokun voimallisuuden. Goku joutuu usein myös juuri saiyalais-geeniensä takia pinteeseen, sillä Gokulla on tahto taistella, vaikka vastustaja olisi selkeästi häntä voimakkaampi. Gokun nimi on oikeastaan Maan ihmisten antama nimi hänelle, oikeasti hänen nimensä on Kakarot. Gokun tehtävä maapallolla oli tuhota ihmiset ja hankkia planeetta saiyalaisille. Goku kuitenkin satutti päänsä pahasti jo pienenä ja kadotti muistikuvansa tehtävästään.

                            Gokun ensiesiintyminen mangassa (1984)

Yllä olevasta kuvasta näkyy saiyalaisen ja ihmisen ainut ulkoapäin nähtävä ero eli apinanhäntä. Gokulla oli häntä vain silloin kun hän oli pieni poika. Goku pystyi käyttämään häntäänsä apuna kiipeilyssä ja taistelussa, mutta kaikesta hyödystä huolimatta hännällä on myös negatiivinen hyöty: sen avulla saiyalaiset voivat muuttua suureksi ja voimakkaaksi apinahirviöksi Oozaruksi. Tässä muodossa Goku ei pysty kontrolloimaan itseään, joten Gokun ystävät katsoivat parhaakseen poistaa hännän.

Goku oli jo pienenä poikana erittäin vahva. Hän lahtasi suuria dinosauruksia ja muita hirviöitä  ruoakseen, vaikka ei ollut vielä edes teini-iässä ! (Jolloin kaikki ihmiset ja örvelöt saavat suunnattomat voimat, joilla voi kaataa vaikka talon, vai mitä?) Goku ei kuitenkaan ole voimistaan huolimatta ilkeä vaan päinvastoin ! Hän on hyväsydämisin ja reiluin kaveri, joka maanpäältä voidaan löytää ! Hän miltei aina armahtaa vastustajansa ja toivoo tästä vastustajaa myös tulevaisuuteen, mutta usein Goku ei yksinkertaisesti voi jättää vihulaista henkiin ilman että se tuhoaisi planeetan tai sen asukkaat. Gokulla on myös loputon nälkä ja hän syökin usein ja paljon. Eikä ihmekään, jos kerran koko ajan täytyy olla vihollisia nujertamassa ja voimia kasvattamassa !

Goku tapaa matkallaan monia ystävällisiä henkilöitä, joista myöhemmin tulee hänelle korvaamattomia ystäviä. esimerkiksi Bulma, nuori Capsule Corporationin keksijän tytär sekä Kamesennin-pappa, joka opettaa hänelle taistelutaitojen salat mm. Gokun kuuluisin isku Kamehameha on peräisin häneltä. ( Dragon Ballissa suuri osa iskuista syntyy Ki-energian avulla. Niin myös Kamehameha.) Jotkut saattavat ihmetellä sitä miksi Gokulla on mustat hiukset, mutta silti joissain kuvissa hänellä on vaaleat, pystyssä sojottavat hiukset. No syy on se, että hän käy kampaajalla vähän väliä.. No ei oikeasti !! vaan saiyalaisten erikoisuuksiin kuuluu myös kyky voimistua ja lopulta saavuttaa super saiyalaisen taso, jolloin hän on voimakkaimmillaan ja merkiksi tästä hänen hiuksensa vaalenevat ja koko keho hehkuu valoa. (Myöhemmin DragonBallissa Goku kuitenkin ylittää super saiyalaisenkin voimat. Koittakaa anti-japanifanit ymmärtää :))

              Goku on tekemässä Kamehameha-hyökkäystä Cell nimiseen hirviöön. Isku vaatii tietynlaisen kädenasennon ennenkuin voi ampua suunnattoman Ki-säteen.

Dragon Ballin aikana Gokusta kasvaa mies ja sarja seuraakin miltei koko hänen elämänkaarensa taaperosta hautaan (Tosin Goku kuolee Cellin kädestä jo aiemmin, mutta palaa henkiin lohikäärmekuulien avulla hmm... parikin kertaa.. mutta tästä kerron tarkemmin kun kirjoitan joskus tulevaisuudessa itse Dragon Ballista...)

Gokulla on myös perhe, josta hän huolehtii taisteluiden lomassa (joskin liian vähän hänen vaimonsa mielestä). Goku on naimisissa Chi-Chin kanssa ja heillä on kaksi yhteistä poikaakin: Gohan ja Goten, joiden elämää seurataan Gokun kuoleman jälkeen sarjan loppupuolella.

Loppujen lopuksi Goku on ehkäpä yksi maailman samaistuttavimpia hahmoja ja monet ovatkin kasvaneet hänen kanssaan samaa tahtia. Gokun oikeudenmukaisuuden taju ja ystävällisyys on varmasti ollut monen lukijan mieleen ja ehkäpä jopa auttanut heitä heidän moraalisissa käsityksissään. Ainakin minä olen oppinut Gokulta hyvin paljon ja jollei Goku ole jo sinunkin ystäväsi niin suosittelen tutustumaan häneen. Uskon, että et tule pettymään ! : )

      Justin Chatwin esitti Gokua elokuvassa Dragonball Evolution (2009)