Spider-Man - ihan noin yleisesti

Spider-Manillä menee kovempaa kuin koskaan. Hahmo on liioittelematta yksi tunnetuimmista ja suosituimmista supersankareista. Peter Parkerin tarinan tuntee kaikki ja väittäisin, että lähes jokaisesta lapsia sisältävästä taloudesta on ainakin joskus löytynyt jonkinlainen Spider-Man oheistuote tai on joku Spider-Man leffa tai animaatiosarja katsottuna. Pelkästään jo viime vuonna ilmestyi kolme elokuvaa, jotka jollain tapaa liittyvät Hämähäkkimieheen. Infinity Warissa Tom Hollandin loistava hämis pääsi taas näyttämään kyntensä, kun taas uudessa animaatiossa Into the Spider-Verse saimme ihastella aivan uudenlaista näkökulmaa seittisankariin. Myös yksi Spider-Manin tunnetuimmista vihollisista, Venom, sai oman elokuvansa Tom Hardyn tähdittämänä. Kaiken tämän lisäksi Sony julkaisi aivan uuden avoimen maailman Spider-Man pelin samana vuonna. Mutta mikä tekee tästä Stan Leen ja Steve Ditkon luomasta sankarista niin ihmeellisen, että miljoonat ihmiset rakastavat sitä?

Spider-Man on siis yllämainittujen herrojen luoma hahmo vuodelta 1962. Hahmo luotiin Leen ideasta tuoda teineille helposti lähestyttävä sankari ja loppu onkin historiaa. Hahmon suosio perustuukin sen samaistuttavuuteen. Peter Parker on aivan tavallinen teini, joka joutuu sankaruuden ohella hoitamaan myös koulun, vuokran, ihmissuhteet sekä työn ja useimmiten hän epäonnistuukin tasapainottelemaan tämän kaiken kanssa. Jokainen meistä on joskus Peter Parker. Hämähäkkimies on myös ystävällinen ja oikeudenmukainen, mutta myös erehtyväinen. Hän ei ole täydellinen eikä sitä koskaan väitäkkään. Hämähäkkimies pitää huolen ystävistään ja onkin todella hyvä roolimalli kaikille lapsille ja nuorille, miksei aikuisillekin.

Itselleni Spider-Man on aina ollut tietyllä tapaa rakas supersankari. Junnuna tuli katsottua sitä animaatiosarjaa sekä pelattua pleikkari ykkösellä aivan mahtavaa Spider-Man -peliä. Vaikka Batman onkin aina ollut se oma ykkössuosikki niin on Peter Parker ollut aina helpommin lähestyttävä ja paremmin onkin itsensä osannut kuvitella Peterin rooliin kuin Brucen. Spider-Man on myös paininut sellaisten asioiden kanssa, joiden kanssa moni nuori ja etenkin lgbtq -nuori painii. Kuka minä olen ja keille voin kertoa kuka oikeasti olen? Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta Spidey onnistuu aina pitämään itsensä positiivisena ja löytämään kaikesta ja kaikista jotain hyvää.

Viime vuonna Spider-Man koki myös suuren menetyksen Stan Leen poismenon vuoksi. Legendan pois menosta uutisoitiin jokaisessa valtamediassa ja monet julkisuuden henkilötkin twiittasivat osanottonsa, mutta kuinka moni voi väittää kuulleensa, että myös Steve Ditko kuoli viime vuonna? Ditko nukkui pois viime kesäkussa ilman sen suurempaa mediamyllytystä. Itse luin aiheesta seuraavana päivänä yhden otsikon Comicbook Resources -sivustolta, mutten mistään muualta. Lee oli joka tapauksessa brändin kasvot, mutta Ditkon työtä Hämähäkkimiehen eteen ei voi todellakaan jättää huomiotta.

Tein tämän yleisen Spider-Man pläjäyksen, kun en ikinä saanut aikaiseksi kirjoittaa Spider-Man into the Spider-verse -leffasta tai Spider-Man pelistä, jotka siis molemmat aivan huikeita kokemuksia! Tähän voisinkin loppuun lisätä pika-arviot molemmista sekä Venomista.

Spider-Man into the Spider-verse
Olen niin onnellinen, että tämä leffa voitti parhaan Animaation Oscarin! Spider-versen animointi oli todella kaunista graafista herkkua, jota rakastin jo ihan trailerista ja promokuvista lähtien. Juoneltaan leffa ei ole mikään maailman ihmeellisin, mutta Miles hahmona ja tämän kasvutarina on todella mielenkiintoinen. Mukana leffassa on todella paljon nannaa Spider-Man faneille sekä yksi parhaimmista Marvel -leffa kohtauksista!

Spider-Man PS4
Monet tätä kehuivat ja olihan se minullakin yksi syistä lisää ostaa Pleikkari 4. Kyseinen peli on lähes täydellinen tapa toteuttaa Spider-Man peli. Vapaasti liikuttava Manhattan on vakiuttava ja koko pelin ajan huomaa lisää pieniä yksityiskohtia isosta omenasta. Peli oli myös vaikeusasteeltaan sopiva meille, jotka pitävät enemmän tarinankerronnasta kuin mäiskeestä. Hardcore pelaajille löytyy myös vaikeampi taso valittavaksi. Oli todella mukava peli ja tietyllä tapaa Arkham -pelisarjojen hengessä.

Venom
Joo, ei tätä kyllä vakavalla naamalla voi suositella kenellekään. Parasta oli Venom hahmona ja tämän suhde Tom Hardyn Eddie Brockiin. Muuten todella ohut teos, joka kärsi niin käsikirjoituksen huonoudesta kuin huonosta kuvauksesta ja leikkauksesta. Loistavat näyttelijät Ahmed, Williams ja Hardy ovat kuin varjo oikeasta potentiaalistaan. Ei jatkoon.

Parhaat Marvel Cinematic Universe pahikset

Tehdään tähän väliin tälläinen helppo, mutta monille varmaan ihan mielenkiintoinen listaus. Olen monesti valitellut täällä blogissakin kuinka sieluttomia, alikehittyneitä ja tylsiä pahiksia Marvelilla on vuosien varrella ollut valkokankaalla. Toinen toistaan huonommat vihulaiset ovat jääneet todellisiksi tynkähahmoiksi ilman selkeitä motiiveja tai päämäärää. Toki joukkoon mahtuu muutama ihan hyväkin pahis ja listaankin tähän oman top vitosen (eipä niitä oikeastaan sen enempää olekaan.) Aloitetaanpa! - pikkuisia spoilereita, mutta listauksen voi katsoa ilman, että lukee tarkennuksia :)

#5 Erik Killmonger

Leffat: Black Panther
Näyttelijä: Michael B. Jordan

Killmongeria hehkutettiin jotenkin todella todella paljon Black Pantherissa. Itse en ymmärtänyt juurikaan sitä, miksi hahmoa hehkutettiin niin paljon. Killmonger on aluksi todella mielenkiintoinen ja erilainen pahis, jonka motiivit ovat hyvinkin selkeät ja ymmärrettävät. Katsoja jopa alkaa kannustamaan tätä pääsemään tavoitteisiinsa, sillä Killmongerin agendalla on pointti, jonka jopa Black Panther ymmärtää. Valitettavasti vielä viidenneksikin paras MCU -pahis on jollain tavalla viallinen. Killmonger lössähtää todella pahasti leffan loppua kohden eikä hahmon tappaminen kesken hahmokehityksen juurikaan auta asiaa. Mielelläni olisin nähnyt Killmongerin sellaisena on-off pahiksena MCU:ssa, mutta nyt meni näin.

#4 Ultron

Leffat: Avengers: Age of Ultron

Näyttelijä: James Spader

Ultron oli oikeastaan ensimmäinen MCU pahis, josta oikeasti tykkäsin. CGI oli todella hyvin toteutettu tämän hahmon kohdalla ja James Spader teki loistavaa työtä motion capture -tekniikan avulla luodakseen Ultronin arvolleen sopivalla tavalla henkiin. Hahmo olisi kaivannut toisaalta hieman enemmän ruutuaikaa MCU:ssa esimerkiksi toisen elokuvan muodossa. Ultron on mielenkiintoinen pahis sarjakuvissa, joten miksei voisi olla myös leffoissa? Toki, koska Ultron on tietokoneohjelma, en sano etteikö hän voisi tulla aika helpostikin takaisin vielä. Etenkin nyt Infinity Warin tapahtumien jälkeen.

#3 Vulture
Leffat: Spider-Man: Homecoming

Näyttelijä: Michael Keaton

Ehkäpä MCU:n maanläheisin kaveri. Vulturen eli Adrian Toomesin motiivit olivat myös todella selkeät ja hahmoon pääsi sisälle aivan uskomattoman hyvin! Toomes ei tahtonut valloittaa maailmaa, vain tienata elantoa perheelleen. Vulture pysyi todella uskottavana loppuun asti. Hänessä oli ne virheet mitä ihmisessä olettaakin olevan, hän ei ollut kaikkivoipainen eikä toisaalta halunnutkaan olla. Odotan innolla miten hahmo tulee kehittymään seuraavaan osaan!

#2 Loki

Leffat: Thor, Avengers, Thor: the Dark World, Thor: Ragnarök, Infinity War

Näyttelijä: Tom Hiddleston

Kyllä. Loki on listallani kakkosena. Yllättyneitä olivat ketkä? Loki on saanut osakseen aivan huikeaa hahmokehitystä. Toki hahmo on ollut enemmän leffoissa kuin kukaan muu MCU pahis. Siltikin Loki on pystynyt yllättämään jokaisessa leffassa juonikkuudellaan. Hiddlestonin Loki on toiminut todella hyvänä vastapainona Hemsworthin Thorille. Saa nähdä miten hahmon tulevaisuus tulee menemään MCU:ssa, mutta ainakin jollain muotoa Hiddleston on mukana seuraavassa Avengers -leffassa.

#1 Thanos

Leffat: Guardians of the Galaxy, Infinty War

Näyttelijä: Josh Brolin

Thanos on heittämällä MCU:n paras pahis. Jokainen joka on nähnyt Infinity Warin voi olla kanssani samaa mieltä. Jos olet eri mieltä - haluan todellakin kuulla perustelusi asiaan. Vuosien pohjustus todellakin lunasti lupauksensa kun tämä kaveri pääsi kylvämään tuhoa universumiin. Todellakin odotan mitä seuraava osa tuo tullessaan!

Pari huomautusta: En miellä Winter Soldieria sillä tavoin pahikseksi, mistä syystä hän ei ole listalla. Myös Civil Warin Zemo olisi voinut olla listalla, mutta Killmonger vei juuri ja juuri voiton hänestä. Ketkä ovat sinun suosikki MCU pahikset?

Parhaat nörttileffat 2017!

On jälleen se ihana aika vuodesta, kun pääsen tekemään listoja! Käsittämätöntä, että jälleen yksi vuosi on taas kulunut. Mihin tämä aika katoaa? Vuosi sitten toivoin, että tästä vuodesta tulisi hitusen parempi kuin viime vuodesta ja tavallaan näin tapahtuikin. Etenkin nörttileffojen saralla taso nousi hieman ylemmäs, muttei jotenkaan aivan siihen potentiaalin millaisia odotuksia näille leffoille asetin. Nyt on kuitenkin aika erotella hyvät nörttileffat huonoista ja tehdä top 5 parhaimmat nörttileffat vuosimallia 2017! Huomiona vielä, että nörttileffaksi lasketaan kaikki sellaiset, joiden ympärillä on selkeä nörttifandom. Sellaiset jotka ovat olleet esillä pitkin vuotta erilaisissa con-tapahtumissa sekä trailerin saatuaan on aiheuttanut yhden tai useamman nörgasmin. (=vain Ruudukko voi keksiä näin hienoja uusia sanoja.)

Sivuhuomiona vielä, että listalta puuttuu yllättäen kaikki ne, joita en ole nähnyt kuten Alien: Covenant, Kingsman: the Golden Circle, Dark Tower ja Justice League.

#5 Blade Runner 2049
Ohjaaja: Denis Villeneuve
Erityistä: Ensimmäinen Blade Runner -leffa jonka olen nähnyt
Arvioni: Blade Runner 2049

Blade Runner on se leffa, johon menin ilman minkäänlaista ennakkokäsitystä. Trailerin olin nähnyt, mutta siihen sitten jäikin minun Blade Runner tietämys. Jälkiviisaana olisi ehkä voinut katsoa se alkuperäinen, että olisi ollut edes jonkinlaista vertailukohtaa, mutta ihan hyvin tämä leffa toimi yksinäänkin. Leffassa oli mielestäni todella kaunis kuvaus, sekä värimaailman käyttö. Monet kohtaukset olivat näistä syistä todella vaikuttavia, mutta kaiken kruunasi kyllä aivan upea soundtrack!

#4 Spider-Man: Homecoming
Ohjaaja: Jon Watts
Erityistä: Tom Holland kannattelee koko elokuvan, tehden siitä yhden parhaimmista MCU-leffoista
Arvioni: Spider-Man: Homecoming

Ensimmäinen ajatus Spider-Man rebootista sai kylmät väreet kulkemaan pitkin kehoani. Miksi taas tämä sama tarina? Kuitenkin Civil Warin jälkeen olin täysin rakastunut Tom Hollandin Hämähäkkimieheen ja jäin innolla odottamaan tätä stand-alone leffaa. Vaikka leffassa hieman häiritsikin Iron Manin turha läsnäolo, on elokuva selkeästi yksi MCU:n kirkkaimmista tähdistä. Iso plussa on se, että kerrankin onnistuttiin tekemään Marvel-pahis, joka on maanläheinen, mutta uhkaava. Loistavaa Michael Keaton ja käsikirjoittajat! 

#3 Star Wars: the Last Jedi

Ohjaaja: Rian Johnson

Erityistä: Vuoden odotetuin leffa, mutta myös suurin pettymys

Arvioni: Star Wars: the Last Jedi

Odottukset olivat korkealla seuraavaa Star Wars leffaa ajatellen. Force Awakens nousi samantien suosikki Tähtien sota -leffaksi pari vuotta sitten, joten toivo siitä, että sama meininki jatkuu oli suuri. Valitettavasti elokuva ei pysynyt samalla tasolla, sen sijaan saimme oudon sillisalaatin, josta selkeästi oli leikattu kohtauksia ja jossa tapahtumat etenivät joko liian nopeasti tai liian hitaasti. Hahmot eivät kehittyneet ja juonessa oli aukkoja enemmän kuin avaruudessa on tähtiä. Silti, olen sen verran fanboy, että tämä on kolmantena tällä listalla. Last Jedin parissa viihtyy, mutta se ei ole saagan parhaimmistoa. 

#2 Wonder Woman
Ohjaaja: Patty Jenkins

Erityistä: Naisohjaaja onnistui tekemään sen, missä kukaan ei ollut aiemmin onnistunut
Arvioni: Wonder Woman

Gal Gadot, Wonder Woman. Yksi parhamipia roolituksia, mitä supersankarimaailmassa on nähty. Wonder Woman on pitkästä aikaa supersankari-leffa, jossa päähenkilönä on nainen. Kaiken lisäksi, tämä on ensimmäinen oikeasti hyvä sankaritar-leffa, aikaisemmat kun ovat olleet Elektra ja Catwoman. Olin jo luovuttanut DCEU-leffojen kohdalla, mutta Wonder Woman palautti osan uskostaini takaisin sarjaa kohtaan. Toki tässäkin leffassa oli muutama todella heikko kohta, mutta kaiken kaikkiaan Wonder Woman ansaitsee kaiken arvostuksen. 

#1 Logan

Ohjaaja: James Mangold

Erityistä: Hugh Jackmanin viimeinen Wolverine rooli (for now)

Arvioni: Logan

Jos Wolverinen viimeisistä hetkistä kertovan elokuvan traileriin on laitettu Johnny Cashin Hurt, voin kertoa ettei ykköspaikasta ole kilpailua. Kaiken lisäksi Logan onnistui vieläpä elämään odotuksilleen. Tunteikas seikkailu mutantittomassa maailmassa Patrick Stewartin Professori X:n kanssa on juuri niin karua ja raakaa kuin voisi kuvitellakin. Wolverine on yksi suosikkihahmoistani, mutta vain ja ainoastaan Hugh Jackmanin sielukkaan 15 vuotta kestäneen roolin vuoksi. Jackman onnistui tuomaan Wolverineen sitä inhimillisyyttä, jota hahmo kaipasi. Logan on ehdottomasti kaunis joutsenlaulu mutanttimaailmalle, jonka pian Disney reboottaa omilla ehdoillaan. Kiitos Jackman, minulle sinä olet ainoa ja oikea Wolverine, aina.

Lukekaa toki nuo arviot linkeistä, mikäli haluatte tarkempia arvioita. Älkää ihmetelkö, jos joidenkin asioiden mielipiteet ovat muuttuneet ajan kuluessa. Listalta puuttui muun muassa Guardians 2 sekä Ragnarök sattuneesta syystä. Saa nähdä miltä lista vuoden 2018 leffoista näyttää. Luvassa on ainakin Black Panther, Han Solo, Deadpool 2 sekä Antman & Wasp. Eniten kuitenkin odotan Infinity Waria, Jurassic Worldia sekä Ready Player Onea. Odotan innolla mitkä näistä pääsevät seuraavalle listalle! :)

Spider-Man: Homecoming

No nyt! MCU on taas oikeilla jäljillä siitä mitä elokuvissa kuuluu tehdä! Sanomattakin on selvää, että Homecoming on paras Spider-Man elokuva mitä olemme vielä saaneet katsella, mutta miksi? Se selviää kun lukaisette tämän spoilerillisen hehkutuksen!

Spider-Man: Homecoming on huomattavasti arkisempi kuin monet muut MCU:n leffat. Tällä kertaa ei pelasteta maailmaa, eikä elokuva vilise toinen toistaan mahtavampia supersankareita vaan keskittyy aivan tavalliseen kaveriin, joka totuttelee kaksoiselämää "ystävällisenä naapurina" New Yorkin sykkeessä. Tom Holland on mielestäni todella upea ja lahjakas kaveri. Parikymppinen miehenalku on varmasti niitä nimiä, jotka kannattaa jättää korvan taakse muhimaan tulevaisuutta varten. Hollandin Peter Parker on juuri se, mitä Marvelin täyteen ahdettu elokuvauniversumi tarvitsee. Aluksi pelkäsin, että Robert Downey Jr. tulee viemään kovasti ruutuaikaa tästä elokuvasta, mutta onneksi trailerit olivat vain hämäystä. Tony Starkia nähdään juuri sopivasti leffassa, joten ei tarvitse pelätä, että kyseessä olisi Ironman 3.5.

Homecoming -elokuvan juoni on Marvel asteikolla hyvinkin erilainen, vaikka samat peruselementit löytyvätkin. Peterin elämä Civil Warin tapahtumien jälkeen on kutakuinkin samanlaista kuin ennen sitä. Tony Stark pitää Peterin lähellä, valvovan silmän alla, muttei halua tämän osallistuvan mihinkään oikeisiin Avengers -tehtäviin. Peter palloilee opiskelijaelämän sekä supersankarimaailman kanssa, mutta janoaa oikeita sankarihommia ja pommittaakin Starkin assistenttia vähän väliä viesteillään. Valitettavasti innokas Parker uhraa liikaa voimia toivoon, että Stark kumppaneineen kutsuisi Peterin mukaan taistelemaan maailmanrauhanpuolesta ja koulunkäynti kärsii. Samaan aikaan New Yorkin alamaailmassa kuohuu ja Adrian Toomes niminen mies myy laittomia alienteknologialla varustettuja aseita konnille. Starkin estelyistä huolimatta, Peter päättää sotkeutua pahisten toimintaan ja taistella pahuutta vastaan.

Usein on tullut valiteltua sitä, ettei Marvel oikein osaa tuoda pahiksiaan oikeassa valossa valkokankaalle. Erilaisia irvikuvia on nähty muun muassa Apocalypsestä ja Mandariinista, eikä edes Ultron tuntunut niin hyvältä pahikselta kuin tämän potentiaali olisi voinut olla. Vulture ei koskaan ole ollut mikään lempipahikseni Spideyn tarinoissa. Naurettava, vihreisiin trikoisiin sonnustautunut korppikotkamies ei ole ollut se kaikkein uhkaavimman näköinen pahis. Pelkäsin myös Michael Keatonin puolesta, miksi noin suuri näyttelijä ottaa tälläisen riskin kuin Marvel pahiksen esittäminen? Melko pian kävi kuitenkin selkäksi, että Keaton oli oikea valinta. (Insert Birdman vitsi). Keatonin Toomes aka Vulture oli oikeastaan aika siisti. Puku oli oikeasti hieno ja uskottava. Myös hahmon kehitys elokuvan aikana toimi ja pysyi realismin rajoissa. (Mitä nyt sattui olemaan Peterin ihastuksen isä, mutta annan tämän anteeksi.)

Muissa näyttelijöissä ei ollut suoranaisesti vikaa. Michael Mandoa olisin mielelläni leffassa katsonut enemmänkin, mutta onneksi mid-credit -kohtaus antoi jopa vuorosanoja herralle. Mikäli joku nyt ei sattunut tajuaamaan vielä siitä suuresta skorpioni tatuoinnista kaulassa niin Mando tosiaan tulee näyttelemään seuraavassa Spider-Man -leffassa roistoa nimeltä Scorpion, joka on yksi minun suosikki Spidey -pahiksista. Tulevaisuutta ajatellen myös Donald Gloverin hahmo, Aaron Davis on tärkeä. Davis on nimittäin Miles Moralesin eli toisen Hämähäkkimiehen eno sekä pahis nimeltä  Prowler.

Viittauksia ja easter eggejä leffa oli täynnä jo ensimetreiltä asti. Marvel Studiosin logon ilmestyessä ruutuun, taustalla soi legendaarinen Spider-Man tunnari. Myös monet Star Wars hahmot tekivät lukuisia cameoita lelujen ja keräilyesineiden roolissa pitkin elokuvaa. Edelleen vaikutukset New Yorkin  tapahtumien (Avenegers) jäljiltä vaikuttavat MCU:ssa ja näemmekin ensimmäisessä kohtauksessa kuinka Chitauri taistelun jälkiä korjataan parempaan talteen. Myös Netflixin tulevaan the Defenders sarjaan oli oletettavasti viittaus kun Stark sanoo Peterille, että näitä tälläisiä pikkujuttuja varten on olemassa ihan oma porukkansa. Elokuvassa myös viitattiin sarjakuvista tuttuihin esineisiin kuten Thorin taikavyöhön, Kapteeni Amerikan uuteen kilpeen sekä lopussa näkyvä Spider-Manin rautapuku, mikä siis Civil War tarinasta tuttu. Ultronilla on myös pieni cameo rooli irtopään roolissa.

Homecoming yllätti todellakin postiivisesti. Se menee varmasti yhdeksi minun suosikki Marvel-elokuvakseni ja oli todella virkistävää vaihtelua MCU:n yksitoikkoisuuteen. En pääse yli siitä kuinka hyvä Tom Holland on rooliin ja innolla jään odottamaan seuraavaa Spider-Man elokuvaa!