Vuosikymmenen parhaat: Roolisuoritukset

No tämähän ei ollutkaan mikään helppo tehtävä. Aivan mahdoton muistaa kaikkia loistavia rooleja ja hahmoja koko vuosikymmeneltä. Kaikkia leffoja en kuitenkaan ole voinut edes katsoa, joten tämä ei todellakaan kerro koko totuutta vuosikymmenen parhaimmista. Koitin kuitenkin sisällyttää tähän vaikuttavimmat ja mielenpainuvimmat roolit. Lista on siis täysin minun subjektiivinen näkemykseni ja teillä saattaakin olla parempaa tietoa siitä, ketkä oikeasti ovat ne parhaista parhaimmat vuosimallia 2010-2019. Tässä kuitenkin minun valintani pienillä perusteluilla! Eivät ole missään järjestyksessä ja saattavat sisältää pieniä spoilereita kyseisestä leffasta.

Toni Collette - Annie 
Hereditary (2018)

Oli mielestäni suuri vääryys, ettei Collette saanut tästä roolistaan oscar-ehdokkuutta. Toki leffassa myös Milly Shapiro ja Alex Wolff loistavat, mutta Collette on jotenkin niin vakuuttava, että edelleenkin nousee karvat pystyyn kun vain miettii hänen suoritustaan! Hieno kuvaus siitä, mitä menetys voi tehdä mielenterveydelle.

Natalie Portman - Nina Sayers 
Black Swan (2010

Black Swan on heittämällä Portmanin paras roolisuoritus. Hän onnistuu upeasti esittämään Ninan kasvun viattomasta ylisuorittajasta skitsofreeniseksi taitelijaksi. Hahmo kehittyy huikeasti elokuvan aikana ja muutos on niin henkinen kuin fyysinenkin. Ansaittu oscar tästä!

J.K Simmons - Fletcher
Whiplash (2014)

Tämä melkein jäi pois listalta! Katsoin siis vasta tällä viikolla kyseisen elokuvan ja huh! Simmonsin rooli sadistisena musiikinopettajana on aivan huikea. Ensimmäinen muutama sekunti ruudulla ja rakastin tätä näyttelijäsuoritusta saman tien. Myös Miles Teller tekee elokuvassa huikean suorituksen, mutta jää siltikin valitettavasti Simmonsin varjoon. Aivan loistava elokuva ja loistava hahmo tuo Fletcher!

Oscar Isaac - Llewyn Davis
Inside Llewyn Davis (2013)

Okei myönnetään, että tässä voi olla hieman mukana minun Oscar Isaac ihastumista, mutta kyllä miekkonen aika hienon roolin kyseisessä rainassa tekee. Llewyn Davisin epäonnisuus ja huonot päätökset ovat käsinkosketeltavia ja Isaac onnistuu tekemään hänestä niin upean arkisen ja traagisen hahmon. Helposti samaistuttava ja niin realistinen kuvaus oikeasta elämästä.

Rosamund Pike - Amy Dunne
Gone Girl (2014)

Gone Girl ei elokuvana ole mielestäni mikään aivan superhyvä. Sen kannatteleva tekijä on kuitenkin hyytävän hienon roolin tekevä Rosamund Pike, joka teki siis ihan oscar-ehdokkuuden arvoisen suorituksen esittäessään Nick Dunnen sekopäistä vaimoa. Hahmo on niin uskomattoman manipuloiva ja sekaisin, että pakkohan tuota on rakastaa.

Timothée Chalamet -Elio
Call Me By Your Name (2017)

Jälleen oscar-ehdokkuuden arvoinen suoritus. Timothée tekee aivan uskomattoman uskottavan roolin. En ole koskaan nähnyt mitään leffaa, joka osaa olla niin arkinen ja hienovarainen kuin Call Me By Your Name. Päähahmo Elio on hieno kuvaus siitä millaista on olla nuori ja etsiä vielä itseään ja paikkaansa yhteiskunnassa. Timothée on aivan älyttömän lahjakas ikäisekseen ja tämä elokuva näyttää sen todella.

Eddie Redmayne - Stephen Hawkins
Theory of Everything (2014)

Ehkäpä yksi parhaimpia roolisuorituksia ikinä. Redmayne on taitava kuten on todettu muun muassa Danish Girl, Les Miserables ja Ihmeolennot -leffojen kanssa. Kaiken teoriassa Redmayne kuitenkin loistaa luomalla täysin uskottavan Stepehn Hawkinsin valkokankaalle. Rooli on hyvä myös fyysisenä suorituksena.

Muita loistavia rooleja ovat olleet muun muassa Colin Firth - Kuninkaan Puhe, Casey Affleck - Mancherster by the Sea, Michael Keaton - Birdman, Joaquin Phoenix - Joker, Emmanuelle Riva - Amour, Saoirse Ronan - Lady Bird, Jake Gyllenhaal - Prisoners. Huomasin, että listalleni pääsi tosi paljon vähemmän naisia, eikä oikeastaan yhtään värillistä näyttelijää. En oikein osaa sanoa asialle muuta selitystä kuin se, että minun on kuitenkin loppujen lopuksi helpompi samaistua mieshahmoihin. Onneksi tästä asiasta ei tälläinen amatööri bloggaaja saa päätään pölkylle, mutta olen valmis ottamaan kaiken kritiikin vastaan... :)

Annihilation

Kun on viimeisen puolen vuoden ajan puhunut leffasta sen englanninkielisellä nimellä, on todella hankala alkaa kutsumaan sitä sen suomennoksella. Annihilation eli Hävitys on suoratoistopalvelu Netflixin uusin polttava puheenaihe. Monikaan ei leffaan varmaan ole vielä törmännyt, mutta melkoisen suuri hype sen ympärillä on ensimmäisistä trailereista asti pyörinyt. Itse odotin ihan suht innoissani tätä leffaa, enkä olisi ikinä arvannut, että siitä tulee näin mielipiteitä jakava raina.

Annihilation on Alex Garlandin (Ex Machina) ohjaama ja käsikirjoitama elokuva, joka pohjautuu Jeff VanderMeerin South Reach -kirjatrilogiaan. Pääosissa leffassa nähdään muun muassa Natalie Portman, Oscar Isaac, Jennifer Jason Leigh ja Tessa Thompson. Genreltään elokuva on tieteisfantasiakauhu ja juonen alkuasetelmat menevät suunnilleen näin: Lenan (Portman) sotilastehtävässä kadonnut aviomies (Isaac) palaa yllätteän kotiinsa, muttei muista missä on ollut, mistä tullut tai miten on kotiinsa päässyt. Pian miehen perässä ilmestyvät hallituksen ihmiset, jotka kuljettavat sekä Lenan, että aviomiehen salaperäiseen laitokseen. Lenalle selviää, että hänen miehensä on ollut kateissa keskellä salaperäistä aluetta, jossa ei päde luonnonlait. En halua liian tarkasti kuvailla asetelmaa, sillä ehkä katsot elokuvan ennen kuin luet tämän. Spoilereilta ei voida välttyä!

Kuten aiemmin mainitsin, Annihilation jakaa rajusti mielipiteet. Enimmäkseen olen kuullut kuitenkin sitä negatiivistä valitusta, kuinka elokuva on liian outo ja tekotaiteellinen. Onpa sitä verrattu outoudellaan myös Avaruusseikkailu 2001 -elokuvaan. Minun täytyy myöntää, että tämä elokuva oli juuri sitä mitä tarvitsin tähän hätään. Pidin siitä siis melkoisen paljon. Viimeisen vuoden aikana olen nähnyt lukuisia leffoja niin leffateatterissa, telkussa kuin suoratoistopalveluissa ja voin vannoa, että yksikään niistä ei ole säväyttänyt millään lailla. En ymmärrä mikä vika oli viime vuoden leffoissa kun oikein mikään ei tuntunut miltään, mutta Annihilation on tässä suhteessa positiivinen yllätys. Leffan jälkeen jäät oikeasti miettimään, että mitä hittoa minä juuri katsoin? 

Annihilationin maailma oli todella outo juuri sen erilaisuuden takia. Se on visuaalisesti todella kaunista katsottavaa ja sen erikoistehosteet olivat hienosti totetutettuja ja asetelma uskottava. Oli todella mielenkiintoista nähdä millaisia olentoja elää ja millaisia asioita tapahtui tuolla salaperäisellä luonnolakeja kumoavalla alueella. Näitäkään ei turhaan yritetty selittää katsojalle millään typeryyksillä vaan monet asiat jätettiin ilman sen suurempaa selitystä. Maailma tuntui oikeasti hyvin unenomaiselta ja painostavalta, mikä selkeästi tuki elokuvassa käsiteltäviä teemoja. Ja jos se ihmisääntä matkiva karhu-olento ei anna sinulle painajaisia niin sitten ei mikään! 

Olen niin kyllästynyt kaikkiin elokuviin, joihin tungetaan selkeää agendaa pakolaisuudesta, homoudesta, huumeista tai muusta poliittisesta puheenaiheesta. Annihilationista ei löydy sitä sellaista selkeää poliittista näkökulmaa, jos unohdetaan se, että päähenkilöinä on vain akateemisesti koulutettuja naisia. Oli siis todellakin virkistävää kun elokuvan jälkeen ei tarvinnut pohtia, miten tämä elokuva heijastaa tämän hetkistä valtataistelua vaan saattoi ihan vain keskittyä sen visuaalisuuteen ja tarinaan. Toivon todella, että kriitikot ja fanit eivät täysin lyttää tätä elokuvaa vaan antavat sille oikeasti mahdollisuuden. Olisi todella siistiä nähdä koko trilogia ja katsoa sitten miten ne tukevat toinen toisiaan.

Mutta mihin katosivat neidit Potts ja Foster?

Nyt kun on jälleen todistettu se, että  Marvel Cinematic Universe vaan on niin paljon parempi ja yhtäneisempi kuin DC:n vastaava niin nostetaanpa ihan kissa pöydälle. Tassu pystyyn kuka on huomannut parin hahmon totaalisen katoamisen MCU:sta? Eikä sillä, että ehdottomasti nähdä Kat Denningsin vähän jopa ärsyttävää Darcy hahmoa, mutta kaksi kovan luokan näyttelijää on tiputettu vaivihkaa pois elokuvista. Iron Man 3 (2013)  jälkeen emme ole nähneet Gwyneth Paltrown hahmoa Pepper Pottsia eikä pahemmin ole Natalie Portmanin hahmo Jane Fosteriakaan näkynyt saman vuoden jälkeen. 

Kumpaakaan naista ei ole kiinnitetty mihinkään tuleviin Marvel -filmatisointeihin ja ainakin Paltrwon osalta MCU taitaa olla taputeltu. Tony Stark vihjasi Civil War -elokuvassa lopulliseen eroon ja vaikka Pepper Potts työskenteleekin vielä Starkille, ei tämän tarvitse esiintyä enää muuta kuin nimellä tarinassa. Myöskään Portman ei ole tietoinen palaako hänen hahmonsa enää valkokankaalle. Toistaiseksi häntä ei ilmeisesti ole edes pyydetty jatkamaan Janen roolissa ja tulevassa Thor: Ragnarök elokuvassa häntä ei nähdä. Mahdollinen vihjaus Thorin ja Janen eroamiseen saatetaan kuitenkin jollain tasolla leffassa tuoda ilmi... eli voi hyvinkin olla, että ainakaan Portmanin esittämänä Jane Fosteria ei nähdä.

Mikä sitten on syy tähän, että keskeisiä hahmoja tipautetaan pois? En usko, että syy suoranaisesti on niin pinnallinen asia kuin raha vaikka toki sekin voi vaikuttaa. (En vain jaksa ymmärtää miten noiden kahden naisen palkka olisi mitenkään menetys Marvelin tulevissa box office hiteissä.) Suurempana syynä pidän sitä, että Marvelin naishahmo-kiintiö on täynnä. Purppuranoita ja Black Widow hoitavat nyt sen kiintiötissityksen Avengers -leffoissa, joten mihin tarvitaan kahta ei supersankari naista juoksemaan vain jaloissa? Kumpikaan Jane tai Pepper eivät mielestäni ole kovinkaan vahvoja naishahmoja ja vaikuttivat aina enemmän sellaiselta "neito hädässä" tyypeiltä, mikä on hieman vanhanaikaista. Marvel on muutenkin pysynyt aika tiukkana siinä, että turhia hahmoja ei viljellä elokuvissa vaan kaikilla täytyy olla jokin funktio, mikä ei siis ole ollenkaan huono juttu. Mielummin kokonaan pois kun pakosti väännetään käsikseen. Olisin vain halunnut nähdä vielä vaikka ihan pienet cameo vilaukset hahmoista.

Äsken tuossa sanoinkin, että Marvel ei aio tuoda ketään ylimääräisiä elokuviinsa. Tämä valitettavasti koskee ainakin toistaiseksi vielä Marvelin tv-sarjojen hahmoja. Infinity War -elokuvan ohjaavat Russon veljekset ovat sanoneet, että aikovat keskittyä vain elokuva-maailmassa esiintyviin hahmoihin, mutta koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu. Kostajissa on nytkin niin monia hahmoja, että muutaman tuominen lisää tekisi ohjaajan työstä jo todella haastavaa. Eli Jessica Jones, Agentti Coulson, Luke Cage, Daredevil ja Punisher pysyvät toistaiseksi vain television puolella.

Parhaimmat Roolisuoritukset

Olen joskus aiemmin kertonutkin kuinka hankala on asettaa omia suosikkileffoja järjestykseen. Toinen hankala parhaimmuusjärjestys on näyttelijät. Monet näyttelijät suoriutuvat rooleistaan hyvin ja esim Ralph Fiennes ja Natalie Portman ovat yhdet suosikkinäyttelijöistäni, mutta eivät onnistu joka kerta. Tuskin kukaan näyttelijä onnistuu aina tai edes joka kerta, joten tämä on ehkä vähän turha peruste luoda listaa lemppareista. Sen sijaan parempi tapa voisi olla ihan vaan nostaa ne suoritukset, joiden vuoksi on kokenut paljon tunteita ja jotka vielä vuosienkin päästä ovat kirkkaina mielessä (vaikkei yleisesti olisikaan sellaisia lempparinäyttelijöitä). Osa on ehkä saanut Oscarin, osa vain ehdokkuuden ja toiset eivät edes saaneet mitään huomiota akatemialta.

Koska nämä asiat ovat niin mielipide seikkoja niin en edes ala perustelemaan ihmeellisemmin valintojani. Mikäli olet samaa mieltä jostain niin se on jees ja mikäli olet täysin eri mieltä niin ilmaise toki sekin! Jälleen kerran pidin kriteerinä sitä, että jos minun täytyy miettiä kuuluuko näyttelijä tälle listalle niin silloin hän ei kuulu. Tässä tulee minun suosikkinäyttelijä suoritukseni vuosien varrelta! (Huom! Jos minulta kysytään viikon päästä niin nämä on varmasti taas muuttuneet.. Näin vaikeaa se on...)

Hilary Swank - Boys Don't Cry

Best Actress in a Leading Role - Academy Awards

Helen Mirren - The Queen

Best Actress in a Leading Role - Academy Awards

Bruno Ganz - Perikato

Best Actor - Bavarian Film Awards

Natalie Portman - Black Swan

Best Actress in a Leading Role - Academy Awards

Eddie Redmayne - Theory of Everything

Best Actor in a Leading Role - Academy Awards

Oscar Isaac - Inside Llewyn Davis

Ehdokkuus, Best Actor in a Motion Picture - Comedy or Musical - Golden Globes

Colin Firth - Kuninkaan Puhe

Best Actor in a Leading Role - Academy Awards

Michael keaton - Birdman
Ehdokkuus, Best Actor in a Leading Role - Academy Awards

Kunniamaininnat:

Benedict Cumberbatch - Sherlock

Lead Actor in a Miniseries or a Movie - Primetime Emmy