Oscarit rasismikohun keskellä

 

Jos yhtään olet kiinnostunut elokuvista niin olet varmasti huomannut, että Oscareista ja ylipäätään akatemiasta joka päättää niistä kohistaan nyt niin pirusti. Akatemiaa sytetään niinkin vakavasta asiasta kuin rasismista, mutta kolikolla on mielestäni kaksi puolta.

Tänäkään vuonna yhtään tummaihoista ei ole ehdolla Oscar pystin saajaksi. Tai no, yksi on elokuvasta Fifty Shades of Grey Jason "Daheala" Quenneville kappaleellaan "Earned it" -parhaaksi alkuperäis kappaleeksi. Muuten ei tummaihoisia nähdä, paitsi juontava Chris Rock. No mitä sitten, jos ei tummaihoinen ole ehdolla tänä vuonna? Ongelma on se, että ei ollut viime vuonnakaan. Paitsi Oprah Winfrey elokuvan Selma tuottajana, sekä samaisesta elokuvasta Oscarin napanneet Lonnie Lynn ja John Stephens kappaleellaan "Glory", joka myös parhaan alkuperäiskappaleen kategoriassa. Selma oli myös ehdolla parhaaksi elokuvaksi.

Oikea ongelmahan tässä on se, että yhtään tummaihoista tai latino ehdokasta ei ole näyttelijä-kategorioissa. Eihän ketään kiinnosta mikään muu pysti. Tänä vuonna näyttelijä-kategorioissa on oikeasti ollut aika kovaa kilpailua, minäkin jouduin pettymään siihen, että omat suosikit eivät olleet joukossa. Nimenomaan näistä vähemmistö edustajista olisin mielelläni ottanut ehdokkaiksi Beasts of no Nation elokuvan Abraham Attahin pääosaan ja Idris Elban sivuosaan, puhumattakaan siitä että koko elokuva olisi saanut olla ehdolla ties mihin. Myös Michael B. Jordan elovuasta Creed ja latino-edustaja Oscar Isaac elokuvasta Ex_Machina olisivat saaneet ihan hyvin olla ehdolla. Jättämättä ulos elokuvaa Straight Outta Compton, joka myös sai ehdokkuuden vain käsikirjoitukseen, jonka on tehnyt valkoihoinen. Minä en kuitenkaan syytä akatemiaa.

Oscareita on jaettu 87 vuoden ajan ja tätä käytetään yhtenä syytteenä rasismikohussa. Tänä aikana on vain 15 (näyttelijä suoritusta) saanut pystin. Okei, luku tuntuu suhteessa aika pieneltä, kunnes muistetaan se että tuosta voidaan ottaa 30 -vuotta aika kevyesti pois ihan sillä verukkeella, että tummaihoiset eivät ole edes oikeasti voineet saada ehdokkuutta ennen 50-60 -luvun taitetta. 1958 -vuonna ensimmäinen tummaihoinen miesnäyttelijä Sidney Poitier edes oli ehdolla, eikä voittanut. (Huom! Viisaampi tajusi muistuttaa, että Hattie McDaniel tosiaan oli ehdolla elokuvasta Tuulen Viemää vuonna 1940 ja voittikin pystin! Kiitos Cilo!) Edelleen Yhdysvalloissa jyllää ajatusmalli siitä, että he ovat tummaihoisille jotain velkaa orjuusajoista. Totta kai se kaikki oli väärin, mutta ei tätä rasistileiman pelkoa voida alkaa käyttämään Oscareissa. Jos elokuvia aletaan arvioimaan siten, että jokaisesta vähemmistöstä on oltava tietty kiintiöprosentti ehdolla niin koko idea parhaimmasta menee pieleen. 

Mielestäni ongelma ei ole kuitenkaan välttämättä akatemian päässä. Toisaalta, en kiellä etteikö se että suurin osa porukasta on yli kuusikymppisiä valkoisia miehiä vaikuta asiaan. Mutta ylipäätään tummaihoiset saava huonommin rooleja Hollywoodissa kuin valkoiset. Miten tämä sitten näkyy Oscareissa? Jos mietitään ylipäätään millaiset elokuvat usein menestyvät tässä palkinnossa: Historialliset ja tositapahtumiin perustuvat, usein Toinen Maailmansota sekä elokuvan tekemiseen liittyvät teokset. Sekä tummaihoisista ja orjuudesta kertovat. Jos jätetään viimeinen huomiotta niin eikö olekin, että noihin kategorioihin voi olla aika vaikea laittaa tummaihoista pääosaa jos valkoinen ihminen on kuvattava henkilö? Nojaa... Olihan Mannerheimkin musta. 

Itse ainakin olen sitä mieltä, että tyhjästä on paha nyhjäistä. Jos kukaan tänä vuonna näytelleistä tummaihoisista tai latinoista ei ollut akatemian mielestä tarpeeksi hyvä niin sitten ei ollut. Ei se huononna minun silmissäni Attahin, Elban tai Isaacin roolisuoritusta. Tottakai tunnustusta aina on hyvä saada, mutta tänä vuonna ei nyt lykästänyt. Koko keskustelu on mielestäni vähän kärpäsestä härkänen, ainakin näin pienen suomalaisen silmissä. Ei mulla nyt muuta, kuhan avauduin!